Psykologia 2021

https://link.springer.com/referenceworkentry/10.1007%2F978-0-387-79948-…

Tämä ei suoraan liity materiaaliin, mutta linkki näyttää mallitehtävän (kun skrollaa vähän alemmas), jossa on laskettu sensitiivisyys, spesifisyys, PPV ja NPV. 

En millään saa oikeaa tulosta, joten antakaa valistuneet arviot onko virhe a) mun laskuissa b) mallitehtävässä  vai c) pääsykoemateriaalissa ´:D

Onko syytä opetella kaavoja ja laskemaan asioita jotka mainittu artikkeleissa mut joiden kaavoja ei ole annettu?

Pakko muuten mainita vielä et eipä täälläkään puoliso tue hakemistani oikeastaan mitenkään. Ei edes halua että haen koska ei halua että vaihdan alaa ja luovun nykyisestä. Kolme lasta niin luen sit vain vapaapäivinäni. Iltaisin ei jaksa... Kaikki artikkelit kahlattu läpi ja tilastot muisteltu joten ihan ok tilanne siltä osin mut ärsyttää kun toinen on tollanen muutosvastarintainen jöröttäjä. Oon jo ilmoittanut et hain kaikkiin paikkoihin paitsi Hesa ja otan paikan vastaan muualtakin kuin Oulusta. Teen etänä niin paljon kuin mahdollista.

Edelliseen lisäyksenä, esimerkiksi siis vaikka se että Kruskal-Wallisin testi mainittiin artikkeleissa mutta kaavaa ei niin mietin että pitäisikö olettaa ettei siitä vaadita muuta tietoa kuin mitä annettu artikkeleissa? Eli jos tulee laskuja niin antavat kaavan? Mietityttää mitä kaikkea pitäisi muistaa ulkoa.

Äh, vielä yksi kysymys, vitsit kun ei kerralla muista kysyä kaikkea... Tiedättekö onko psyka ollut sellainen hakukohde että ekan tunnin jälkeen lähtee aika iso määrä väkeä pois? Kertoen siis siitä että mukana iso osa ns. uteliaita ja/tai onneaan kokeilevia turisteja?

Osaisiko joku selittää yksinkertaisesti, miten tulkita Hyvösen ym. Artikkelista TABLE 2. Kaaviota. Esimerkiksi mistä kohtaan katsotaan tulos, että tiheämmät vierailut luonnossa kesällä ja talvella, kuten myös lyhyempi etäisyys luontoon kotoa on yhteydessä korkeampaan tarmokkuuteen, omistautuneisuuteen ja uppoutumiseen.

Jotenkin lyö aivan tyhjää tuon kuvion tulkinta enkä pääse eteenpäin.

Vierailija kirjoitti:

Äh, vielä yksi kysymys, vitsit kun ei kerralla muista kysyä kaikkea... Tiedättekö onko psyka ollut sellainen hakukohde että ekan tunnin jälkeen lähtee aika iso määrä väkeä pois? Kertoen siis siitä että mukana iso osa ns. uteliaita ja/tai onneaan kokeilevia turisteja?

Melko paljon käy väkeä tekemässä kokeen työttömyysturvan takaamiseksi, koska koe on niin vaikea ettei varmasti pääse vahingossakaan sisään. 

Vierailija kirjoitti:

Osaisiko joku selittää yksinkertaisesti, miten tulkita Hyvösen ym. Artikkelista TABLE 2. Kaaviota. Esimerkiksi mistä kohtaan katsotaan tulos, että tiheämmät vierailut luonnossa kesällä ja talvella, kuten myös lyhyempi etäisyys luontoon kotoa on yhteydessä korkeampaan tarmokkuuteen, omistautuneisuuteen ja uppoutumiseen.

Jotenkin lyö aivan tyhjää tuon kuvion tulkinta enkä pääse eteenpäin.

Korrelaatioita risteävien rivien kesken. Siksi se on tuollainen puolikas ja ykkösen korrelaatiot ovat kaikki muilla riveillä, koska 1 ja 2 välinen korrelaatio on sama kuin 2 ja 1 välinen jne.

Taulukosta tarvitsee osata minkä välillä oli tilastollisesti merkitsevä yhteys ja minkä välillä ei. Lukuarvoja tai tilastollista merkitsevyyttä (onko *, ** vai ***) ei tarvitse muistaa.

Millainen aikapaine psykan/logopedia pääsykokeessa yleisesti on ollut? Voidaanko olettaa, että kolmessa tunnissa ehtii vastaamaan kaikkiin tehtäviin vai pitääkö arpoa mihin vastaa? Oletuksena tietysti, että hakija on kartalla siitä mitä kysytään.

Vierailija kirjoitti:

Äh, vielä yksi kysymys, vitsit kun ei kerralla muista kysyä kaikkea... Tiedättekö onko psyka ollut sellainen hakukohde että ekan tunnin jälkeen lähtee aika iso määrä väkeä pois? Kertoen siis siitä että mukana iso osa ns. uteliaita ja/tai onneaan kokeilevia turisteja?

Muistelisin, että ainakin mun koesalissa Tampereella pari vuotta sitten tosi iso osa, ehkä neljännes tai kolmaosa lähti hyvin nopeasti sen ensimmäisen tunnin jälkeen (vai miten kauan siellä nyt sitten olikaan ´pakko´ olla). Tiedä sitten, että kuinka yleistä noin keskimäärin.

Vierailija kirjoitti:

Edelliseen lisäyksenä, esimerkiksi siis vaikka se että Kruskal-Wallisin testi mainittiin artikkeleissa mutta kaavaa ei niin mietin että pitäisikö olettaa ettei siitä vaadita muuta tietoa kuin mitä annettu artikkeleissa? Eli jos tulee laskuja niin antavat kaavan? Mietityttää mitä kaikkea pitäisi muistaa ulkoa.

Ite en aio opetella laskemaan tällasia, joista ei oo kaavoja annettu.

Vierailija kirjoitti:

Millainen aikapaine psykan/logopedia pääsykokeessa yleisesti on ollut? Voidaanko olettaa, että kolmessa tunnissa ehtii vastaamaan kaikkiin tehtäviin vai pitääkö arpoa mihin vastaa? Oletuksena tietysti, että hakija on kartalla siitä mitä kysytään.

Entinen pääsykoe oli sen verran pitkä ja vaikea, että moni sisäänpääsijäkään ei ehtinyt laskea sitä kokonaan.

Kyllä täytyy olla kehittynyt vastausstrategia niin, että ei jumiudu pitkään tehtävään tai vaikeaan tehtävään, etenkään jos niistä ei saa paljoa pisteitä. Kannattaa myös muistaa tarkistaminen, uhraamalla vikat 10-15 min siihen voi tienata ne ratkaisevat pisteet verrattuna siihen, että tekee tehtävää, joka jää kesken.

Huh, huh tota afasiaa. En tuu ikinä oppiin sitä ulkoa! Muut viel menettelee mut toi kyl ihan mahdoton...

Vierailija kirjoitti:

Edelliseen lisäyksenä, esimerkiksi siis vaikka se että Kruskal-Wallisin testi mainittiin artikkeleissa mutta kaavaa ei niin mietin että pitäisikö olettaa ettei siitä vaadita muuta tietoa kuin mitä annettu artikkeleissa? Eli jos tulee laskuja niin antavat kaavan? Mietityttää mitä kaikkea pitäisi muistaa ulkoa.

Ei nyt varmaan Kruskal-Walisin laskuparametreja/kaavoja tarvitse osata mutta kai pitäisi kuitenkin  tietää mitä ja miten se testaa 

Vierailija kirjoitti:

Millainen aikapaine psykan/logopedia pääsykokeessa yleisesti on ollut? Voidaanko olettaa, että kolmessa tunnissa ehtii vastaamaan kaikkiin tehtäviin vai pitääkö arpoa mihin vastaa? Oletuksena tietysti, että hakija on kartalla siitä mitä kysytään.

Aikapaine on ilmeisesti tänäkin vuonna kova kun pitää saada erinomaisista karsittua sisäänpääsevät.

Mitenkäs koette itse tän hetkisen osamisenne jokaisen artikkelin osalta?

Itestä tuntuu että artikkelit jotka osaan jo hyvin on hot, etiikka ja parkinson. Melko hyvin apraksian. Ja loput 3 osaankin sit viel melko huonosti.

Osaan hyvin apraksian, parkinsonin ja hotin, melko hyvin afasian, rocin ja luontoartikkelin. Tänään mulla on tavoitteena just luontoartikkelin käyminen loppuun. Etiikkaa en oo vielä kuin vilkaissut.

Luontoartikkelissa "the profiles different in vigor, dedication, and cynicism after the statistically significant covarietes were taken into account, explaining 1-3% of the variance in well-being variables".

En vaan tajua tätä lausetta. Kumpaan tuo explaining -alkuinen lause viittaa, kovariaatteihin vai noihin hyvinvointimittareihi?

Vierailija kirjoitti:

Edelliseen lisäyksenä, esimerkiksi siis vaikka se että Kruskal-Wallisin testi mainittiin artikkeleissa mutta kaavaa ei niin mietin että pitäisikö olettaa ettei siitä vaadita muuta tietoa kuin mitä annettu artikkeleissa? Eli jos tulee laskuja niin antavat kaavan? Mietityttää mitä kaikkea pitäisi muistaa ulkoa.

Ei taida ei-parametrisiä testejä pystyä edes laskemaan käsin, puhumattakaan nelilaskimella. En itsekkään vaivaudu opettelemaan, niin kuin joku täällä jo mainitsi. Korkeintaan pyrin ymmärtämään, miksi kyseistä testiä käytetään tietyssä tilanteessa.

Olisi kohtuutonta olettaa, että hakija osaa laskea jotain, jota ei ole edes ennakkomateriaalissa. Pitäisi olla selkeä tehtävänanto, josta annettua kaavaa voisi opetella ja soveltaa tehtävään, mutta en usko uuden kokeen sisältävän edes tällaisia tehtäviä.

Ja mitä noihin hakijoihin tulee, niin joka vuosi iso osa lähtee tippumaan 1-2h sisällä pois. Todelliset kamppailijat lähtevät samaan aikaan eli kokeen loputtua.

Vierailija kirjoitti:

Huh, huh tota afasiaa. En tuu ikinä oppiin sitä ulkoa! Muut viel menettelee mut toi kyl ihan mahdoton...

Et kai sä opettele niitä ulkoa? 😳 Sun pitää oppia ne asiat, ei yliopisto-opiskelijan opiskelutekniikka ole enää ulkoa opettelua.

Vierailija kirjoitti:

Luontoartikkelissa "the profiles different in vigor, dedication, and cynicism after the statistically significant covarietes were taken into account, explaining 1-3% of the variance in well-being variables".

En vaan tajua tätä lausetta. Kumpaan tuo explaining -alkuinen lause viittaa, kovariaatteihin vai noihin hyvinvointimittareihi?

Kovariaatti eli muuttuja selittää 1-3 % varianssista eli hajonnasta hyvinvointimittareissa.