Psykologia 2021

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Artikkelissa 2 tulee sivulla 4 nuita p-arvoja. Miten nuita tulkitaan, mistä ne on nähtävissä ja mitä ne oikeastaan edes tarkoittaa? Esimerkiksi tuossa "Fisher's p= .012" ,miksei ennen pistettä ole nollaa? Osaisiko joku neuvoa tässä?

Linkitätkö sen uudelleen tähän, kun en jaksa selailla millä sivulla ne matskut oli?

Löysinkin. Eli tätäkö tarkoitat: Demographic data are shown in Table 1. There was a significant association between gender and group (Fisher’s p = .026). The lvPPA group included a higher proportion of males than the control group (Fisher’s p = .012) and the AD group (Fisher’s p = .006). There was a significant group difference in age, F(4,61) = 7.357, p < .001. The AD group was significantly younger than the other groups (vs. nfvPPA p < .001, vs. lvPPA p < .001, vs. SD p = .011, and vs. controls p = .011). The youthful age of the AD patients, in part, reflects a referral bias of younger patients to the neurology clinic but also an inherent bias towards early onset in AD presenting with multi-domain impairment.

Mitä noista sä et ymmärrä?

Eli voiko tässä ajatella olevan H0: "ryhmien välillä ei ole eroa iässä ja sukupuolessa " ja H1: "ryhmien välillä on eroa iässä ja sukupuolessa". P-arvo on 0,026, joten nollahypoteesi kumoutuu, kuten tekstistä käy ilmi. Ymmärsinkö oikein?

Tekstistä en ymmärrä tuota kohtaa "There was a significant group difference in age, F(4,61) = 7.357, p < .001". Mikä tuo F(4,61)=7.357 on, vai onko sillä edes suurta merkitystä nyt tässä?

F(vapausasteet, vapausasteet)=testisuure, jota saadaan p-arvo

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sain vasta just psykologian avoimen aineopinnot valmiiks, nyt tuntuu, että pää on jo sen jäljiltä ihan sumea ko koitin sen paahtaa valmiiks ajoissa. Kun keksis vielä miten tässä nyt löytäis voimia vielä alkaa pänttäämään noita pääsykoeartikkeleita. Ehkä tää tästä ko hetkeen nollaa päätä.

Miten meinaat opiskeluista selvitä????

Teen 100% työaikaa samalla, että todennäköisesti hyvin, jos vaan kouluun pääsee :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen lukenut 3. Syvällisesti, mutta en ole ehtinyt tekemään muistiinpanoja. Roc paperin haltuunottokin aika puolivälissä :( en pysty nyt tämän parempaan. Olisi mukava, jos ehtisi tekemään kunnon muistiinpanot ja oikeasti kertaamaan lukemansa. Olen töissä ja lapset pyörii tässä jaloissa ja meinasi itku päästä, kun pääsin vihdoin töistä ja sain ruokittua lapset ja kuunneltua miehen monologin sen töistä, niin väsytti jo niin paljon, että silmät ei pysyneet enää auki. Pakko nukkua.

Eikö mies voisi hoitaa ja ruokkia lapset (ja sut!) nyt kun sulla on iso urakka meneillään?

Samaa mietin, että voisiko tuossa tilanteessa miehelle delegoida jotakin? Meillä ainakin sekä minä että mies tehdään kotityöt tasapuolisesti, ja välillä jos toinen on uupunut tai on jotain erityisiä kiireitä (kuten minulla nyt tämä pänttäys..) niin toinen voi hoitaa enemmän sen aikaa esim. ruoanlaitot ja kaupassakäynnit sun muut.

Ei meillä toimi noin. Mies tekee aika paljon töitä ja pitkää päivää. En saa hirveästi tukea.

Säkin teet pitkää päivää, jos sun pitää lukea pääsykokeisiin. Kummallista, ettei rakastava mies vois kuukauden ajan joustaa.

Harvalla taitaa olla mahdollisuus tuollaiseen. Tottakai on ihana ajatus, että äitini/isänä voi ottaa kuukauden-parin lukuvapaan sillä välin kun puoliso hoitaa kaikki kotityöt ja lapset, mutta käytännössä se voi olla aika haastavaa. Parikymppisenä opiskelijana on vaikea ymmärtää, mitä lapsiperheen arki on.

Ei kukaan oo puhunut kuukauden tai parin lukuvapaasta, vaan siitä, että mies auttaisi enemmän.

Selvä. Tuossa yhdessä viestissä kyseltiin jo, että eikö parisuhteessa ole tasa-arvoa. Itse tulkitsin, että siinä käytettiin tasa-arvo ilmaisua, kuten sitä usein nykyään käytetään, eli synonyymina erityiskohtelulle. Toki jos siihen liittyi olettamus siitä, että nyt erityishuomioitava osapuoli tekee vuorollaan saman, on kyse tietynlaisesta tasa-arvosta. Tällaista olettamusta ei kuitenkaan viestin perusteella voida tehdä.

Olen itse samanlaisessa tilanteessa, hakijana siis. En minä odota puolisoni tekevän suurempaa osaa kotitöistä ja lapsenhoidosta kuin minä itse. Hänellä on vaativa työ ja hän ansaitsee rauhaa siinä missä minäkin. Minä se psykalle päätin hakea, ei kukaan muu, vaikkakin uskon koko perheen hyötyvät siitä pitkällä aikavälillä. Kyllä hän minua tukee, mutta lapsia ei mielestäni voi vaan käskeä jättämään minua rauhaan koko ajan, sen takia että opiskelen. Hyvin hekin ovat kyllä ymmärtäneet tilanteen ja suoneet minulle sen verran lukurauhaa, mitä nyt lapselta voi odottaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän ehkä jokseenkin tuon p-arvon, mutta en oikein ymmärrä, mitä se tarkoittaa juuri tuossa artikkelin 2 sivulla 4 olevassa tekstissä. Miten p-arvot on saatu selville? Tarvitseeko meidän sitä tietää?

P-arvo tulee tilastollisesta testistä ja kertoo kuinka todennäköisesti nollahypoteesi H0 on totta. Ja todellakin pitää opetell.

Eli tarkoittaako toisin sanoen sitä, että p-arvolla katsotaan, onko H0 totta 95%, 99% vai 99,99% todennäköisyydellä?

Eikun just toisinpäin, 95% todennäköisyydellä H0 hylätään ja H1 astuu voimaan.

Aivan, eli p-arvolla katsotaan, onko H1 totta 95 %, 99% vai 99,99% todennäköisyydellä. Mielenkiintoista! En oo koskaan tilastotieteeseen perehtynyt.

Vielä sellainen mielenkiintoinen huomio, että tilastollinen merkitsevyys ei tarkoita sitä, että tulos olisi oikeasti merkittävä.

Omalla tilastokurssillani oli esimerkki tutkimuksesta, jonka perusteella naiset tekevät enemmän kotitöitä kuin miehet (p<0,001).

Eroa oli 6 min päivässä.

Tässä tarvitaan hyvää osaamista, jotta asiat osataan raportoida oikein. Otoskoon jäädessä vähäiseksi ei saada välttämättä tilastollisesti merkitseviä eroja vaikka erot voivatkin olla merkittäviä. Tässä korostuu havaintojen varianssi. Otoskoon kasvaessa myös erot pienenevät. Silloin tilastolliset merkitsevyydet kertovat erot luotettavalla tavalla.  

Toki, mutta ei sitä silloinkaan merkittäväksi eroksi usein voi sanoa. Se on sitä ”Naisten havaittiin tekevän 6 minuuttia enemmän kotitöitä kuin miehet. Ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä, mutta kuitenkin selvä”-tilanteita. Ja tässä esimerkissä se, että se on selvä, on tulkintaa, ei tilastollinen fakta. Tai ”Otoskoon jäädessä pieneksi, eroa ryhmien välillä ei tilastollisesti saada esiin. Kuitenkin keskiarvoja tarkastellessa..., mitä voidaan pitää merkkinä siitä, että...” Ja taas tulkitaan. Ja siinähän ei olekaan mitään väärää ja tutkimus, jossa ei tilastollisia merkitsevyyksiä saada esiin lainkaan, on yhtä hyvä tutkimus. Tilastollisten menetelmien käyttö on korostunut tieteessä (ymmärrettävästi) ja tehdään kvantitatiivista tutkimusta, toiveena aina on saada esiin tilastollisesti merkitsevä tulos. Aina voi toetenkin valita myös kvalitatiiviset menetelmät.

MA ennakkotehtävä/esse - mitä veikaatte, tuleeko enkuksi matskua? Tai useampi artikkeli? Aika on 6h tulee varmaan työläs paketti :/

Vierailija kirjoitti:

MA ennakkotehtävä/esse - mitä veikaatte, tuleeko enkuksi matskua? Tai useampi artikkeli? Aika on 6h tulee varmaan työläs paketti :/

Uskon, että tulee useampi artikkeli, joita täytyy vastauksessa yhdistellä. Tehtävänannon uskon olevan jotain ympäripyöreää, että ei voi pikagooglata vastauksia.

https://www.oulu.fi/yliopisto/valintakoeaikataulut Tonne tulee kai sitten tarkempaa infoa mihin mennä

Vierailija kirjoitti:

Saako psyk.opiskelijoilta paremmin pillua?

Ei saa. He antavat vain liikunnan, lääketieteen tai juridiikan opiskelijoille. Ei siis sulle vaikka kuinka vonkuisit.

Mitähän on olennaista muistaa artikkelin 2 sivun 7 "statistical analysis" tekstistä?

Vierailija kirjoitti:

Mitähän on olennaista muistaa artikkelin 2 sivun 7 "statistical analysis" tekstistä?

Ei mitään. Se on olennainen osa tilastollisen tutkimuksen raportointia, mutta ei mitään sellaista, mitä voisi pääsykokeessa tehdä tai tarvita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitähän on olennaista muistaa artikkelin 2 sivun 7 "statistical analysis" tekstistä?

Ei mitään. Se on olennainen osa tilastollisen tutkimuksen raportointia, mutta ei mitään sellaista, mitä voisi pääsykokeessa tehdä tai tarvita.

Ootko koskaan käyny psykan pääsykokeissa? Ihan hyvin saattaa tarvita.

Kuinka tarkasti pitää osata artikkelin 2 taulukoiden esittämiä tuloksia neljän potilasryhmän välillä? Tekstissä esitellyt ovat varmaan olennaisimpia, mutta varmaan myös ne, mitkä taulukosta ilmenevät, olisi hyvä muistaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitähän on olennaista muistaa artikkelin 2 sivun 7 "statistical analysis" tekstistä?

Ei mitään. Se on olennainen osa tilastollisen tutkimuksen raportointia, mutta ei mitään sellaista, mitä voisi pääsykokeessa tehdä tai tarvita.

Ootko koskaan käyny psykan pääsykokeissa? Ihan hyvin saattaa tarvita.

Kun on kysytty jotain yksityiskohtaista tilastollisista menetelmistä, se on pohjautunut tilastomateriaaliin, ei yksittäiseen tutkimukseen. Esim. vaikka tuo käytetty varianssianalyysin post hoc -testi voitaisiin pohjustaa tilastomateriaalissa, ei sitä voi tuon artikkelin pohjalta kysyä.

Siitä 7. artikkelista: Onko spesifisyys siis todennäköisyys löytää oikea negatiivinen tulos ja sensitiivisyys oikea positiivinen tulos? Onko siinä rintasyöpä-taulukossa jokin virhe, kun tuntuu vähän hassulta? Että kaikki 18 bmi:n rintasyöpäpotilaat ovat sairaita varmasti? Ja 40 bmi:llä melkein kaikki väärin negatiivisia (=eli oikeasti positiivisia) eiku...äääh! Menee yli ymmärryksen.

Vierailija kirjoitti:

Siitä 7. artikkelista: Onko spesifisyys siis todennäköisyys löytää oikea negatiivinen tulos ja sensitiivisyys oikea positiivinen tulos? Onko siinä rintasyöpä-taulukossa jokin virhe, kun tuntuu vähän hassulta? Että kaikki 18 bmi:n rintasyöpäpotilaat ovat sairaita varmasti? Ja 40 bmi:llä melkein kaikki väärin negatiivisia (=eli oikeasti positiivisia) eiku...äääh! Menee yli ymmärryksen.

https://www.terveyskirjasto.fi/ltt03206

https://www.terveyskirjasto.fi/ltt03075&nbsp;

Mikä artikkeli teistä on ollut vaikein? Mun mielestä 1 ja 2.

Osaako joku sanoa, mitä PD artikkelissa tarkoitetaan sanalla "internal cueing"? (suora suomennos: sisäinen haku/jäljitys)

Vierailija kirjoitti:

Osaako joku sanoa, mitä PD artikkelissa tarkoitetaan sanalla "internal cueing"? (suora suomennos: sisäinen haku/jäljitys)

In Parkinson’s disease (PD), internal cueing mechanisms are impaired leading to symptoms like hypokinesia.

Vrt: External cues can improve movement execution by using cortical resources. 

Hei! Katselin noita tilastoja ja mietin et miksi ihmeessä Ouluun on yhtä paljon ensisijaisia hakijoita kuin Tampereelle, enemmän on vain Helsinkiin? Turkuunkin on selvästi vähemmän... Haen ite Ouluun ja todellakin tosissani ja toivon että pääsen mutta vähän ahdistaa noin hillitön määrä hakijoita. Itellä taustalla tilastotieteen opintoja ja aiempi tutkinto yliopistosta, joten en ole samalla viivalla kuin abit osaamisen suhteen mutta silti ahdistaa.

Vierailija kirjoitti:

Hei! Katselin noita tilastoja ja mietin et miksi ihmeessä Ouluun on yhtä paljon ensisijaisia hakijoita kuin Tampereelle, enemmän on vain Helsinkiin? Turkuunkin on selvästi vähemmän... Haen ite Ouluun ja todellakin tosissani ja toivon että pääsen mutta vähän ahdistaa noin hillitön määrä hakijoita. Itellä taustalla tilastotieteen opintoja ja aiempi tutkinto yliopistosta, joten en ole samalla viivalla kuin abit osaamisen suhteen mutta silti ahdistaa.

Ekaa kertaa tarjolla. Ehkä iso osa on ajatellut, että sinne pääsee helpolla. Pohjoisessa voi myös olla patoutunutta psykakysyntää, helppo hakea nyt, kun on lähempänä kotia.