Lue keskustelun säännöt.
Köyhien kesälomailua koskevasta keskustelusta näkee taas, ettei moni hyväosainen ymmärrä köyhän perheen arkea lainkaan
10.07.2020 |
Taas tuli vastaan Facebookissa keskustelu, jossa hyvätuloiset kehuskelivat, että ei heidänkään tarvitse kulkea kesää huvipuistoissa ja vuokramökeillä vaan ovat mieluusti kotona koko perheellä, käyvät retkillä ja kirjastossa tai vievät lapset maalle mummolaan.
Tässä on monta asiaa, mitä monet hyväosaiset tai normaalituloiset ihmiset ymmärrä köyhän perheen elämästä laisinkaan:
1. Hyväosaisella on mahdollisuus valita, onko kotona vai huvipuistossa. Hyväosaisen kotiin jääminen tarkoittaa rahan säästymistä - köyhällä taas ei ole mahdollisuutta edes valita, koska rahaa ei kerta kaikkiaan ole.
2. Hyväosaisen kodista löytyy pleikkarit, trampoliinit, grillit, puolapuut, mönkijät, paljut... Ei välttämättä kaikkea tätä, mutta yleensä enemmän tilaa ja tekemistä sekä usein myös oma piha. Ei vertaudu ihan vuokra-asuntoon neuvostoaikaisessa kerrostalokompleksissa.
3. Hyväosaisen normaaliarki voi olla töistä harrastuksiin ja aktiviteetteihin juoksemista, jolloin lomalla kotona hengähtäminen on koko perheen laatuaikaa. Köyhä perhe saattaa olla kotona normaalistikin koko ajan.
4. Monellakaan köyhällä lapsiperheellä ei ole mummolaa tai sukulaisia maalla, saaristossa, mökillä tms. mihin voisi lapset saada kesällä. Köyhyys tuppaa periytymään ja sairastuttamaan, joten lasten mummola voi hyvinkin olla vielä pienemmässä kerrostaloasunnossa tai isovanhemmat jo manan mailla tai monisairaita/alkoholisteja/pienituloisia hekin, jolloin mummolassa ei ole varaa ruokkia lapsia sen enempää kuin kotonakaan.
Listaa voisi vielä jatkaa.
Itse olen ollut koko ikäni köyhä, ensin köyhän perheen lapsi ja sitten pitkään köyhä opiskelija ja pätkätyöläinen. Nyt on meneillään ensimmäinen loma, kun voi käydä lasten kanssa vaikka kahvilassa ilman että koko kuukauden budjetti kaatuu siihen, ja onhan tämä nyt aivan erilaista henkisesti kun on varaa valita, mitä tekee. Olen suunnattoman kiitollinen omasta tilanteestani.
Monikaan ei ymmärrä, että köyhät perheet ovat kotona ja käyvät kirjastossa, eväsretkillä, uimarannoilla jne. kun ei ole muita vaihtoehtoja. Kun siellä kirjastossa käydään vuodesta toiseen, kuukaudesta toiseen, viikosta toiseen eikä elämä ole juuri koskaan mitään muuta, se ei millään tavalla vertaudu niiden lapsiperheiden arkeen, jossa koronavuosi ja kesäloma ovat olleet ihanaa laatuaikaa lasten kanssa kotona ja huvipuistolomat voidaan hyvillä mielin jättää tämän kerran väliin.
Köyhyydessä yksi pahimmista asioista on valinnanvaran puute. Köyhä ei saa lomaa köyhyydestään.
Kommentit (611)
Vierailija kirjoitti:
Ainakin itsellä ihan keskeinen syy ponnistella kohti kohtuullista tulotasoa on se, että sitä myöten saa enemmän valinnanvaraa elämässä ja mukavamman elintason. Keskeiset toimet voi oikeastaan listata a) panostin kouluun, b) luin hyvätuloisen ammatin, c) etsin hyvätuloisen puolison, d) säästin 18-vuotiaasta alkaen aktiivisesti osakkeisiin ja rahastoihin, e) pidin kiinteät kulut pienenä. Ollaan vielä nuoria ja perheen perustamista on ihan eri lailla mukava miettiä, kun talouden bruttotulot ovat luokkaa 15 k€/kk kuin että jos oltaisiin nuorena vedetty kessua ja hankittu vahinkolapsia Corollan takapenkillä.
Ei se kessu tai vahinkolapsi ole mikään este ja että olisi vetänyt pussikaljaa kesällä kavereiden kanssa.
Ei se ole mikään este menestykselle tai opintojen etenemiselle.
Melko kristillinen maailmankatsomus sinulla. Vähän sekottuu karma-ajatteluakin sekaan.
Että jos polttaa kessua (syntiä), niin siitä seuraa rangaistus ja etenkin jos hankkii lapsen ei-avioliittoon ja liian nuorena :D
Päinvastoin. Lapsihan antaa syyn opiskella kovemmin ja kessuhan on vain asia mitä rohkeat nuoret kokeilee aikansa. Rajoja pitää venyttää jos haluaa ottaa riskejä ja menestyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
”neuvostoaikaisessa kerrostalokompleksissa”
Milloin Suomi on ollut osa Neuvostoliittoa?
Alusta asti oikeastaan.
Naapurin kommunismi tavallaan pakotti meidätkin siihen.
Esimerkkinä pakollinen verovaroin kustannettu puolustusvoimat, joka on käytännössä sosialismia.
Kamala kuluerä. Tällä hetkellä olemme paljon sosialistisempi maa kuin naapuri enää edes on.
Asialle ei voi oikein mitään.
Kaikki tämä on oikeastaan vaikuttanut kansan mentaliteettiin siten, että menestymistä ei hyväksytä.
Yksilönvapauksia ei ymmärretä.
Kaikki asiat kuuluu kaikille ja myös rahat kuuluu jokaiselle.
Jokainen on velkaa kaikille ja onnistumista ei suoda muille tai itselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin itsellä ihan keskeinen syy ponnistella kohti kohtuullista tulotasoa on se, että sitä myöten saa enemmän valinnanvaraa elämässä ja mukavamman elintason. Keskeiset toimet voi oikeastaan listata a) panostin kouluun, b) luin hyvätuloisen ammatin, c) etsin hyvätuloisen puolison, d) säästin 18-vuotiaasta alkaen aktiivisesti osakkeisiin ja rahastoihin, e) pidin kiinteät kulut pienenä. Ollaan vielä nuoria ja perheen perustamista on ihan eri lailla mukava miettiä, kun talouden bruttotulot ovat luokkaa 15 k€/kk kuin että jos oltaisiin nuorena vedetty kessua ja hankittu vahinkolapsia Corollan takapenkillä.
Ei se kessu tai vahinkolapsi ole mikään este ja että olisi vetänyt pussikaljaa kesällä kavereiden kanssa.
Ei se ole mikään este menestykselle tai opintojen etenemiselle.
Melko kristillinen maailmankatsomus sinulla. Vähän sekottuu karma-ajatteluakin sekaan.
Että jos polttaa kessua (syntiä), niin siitä seuraa rangaistus ja etenkin jos hankkii lapsen ei-avioliittoon ja liian nuorena :D
Päinvastoin. Lapsihan antaa syyn opiskella kovemmin ja kessuhan on vain asia mitä rohkeat nuoret kokeilee aikansa. Rajoja pitää venyttää jos haluaa ottaa riskejä ja menestyä.
Suomessa joku savun hengittäminen hengityselimiin koetaan itselle uhkana ja asiana, josta pitää toista rangaista.
Ajetaan parveketupakoinnin kieltämistä ja yleisesti sitä ettei saisi hengittää omaan elimistöönsä savua.
Tämä koetaan ihan normaaliksi asiaksi että on oikeus toisen vartaloon. Suomessa ei ymmärretä yksilönvapauksia.
Vierailija kirjoitti:
En oikein ymmärrä miksi se köyhä perhe jaksaa aina valittaa mitä hyväosainen tekee jne.
Itse olen erittäin köyhästä perheestä ja tiedän mitä se elämä on, kun ei ole mitään. En ollut silti kateellinen kun muut meni leireille jne. Ensimmäisen polkupyöränkin sain 11 vuotiaana.
Tiesin minkälaista elämää minä en tule koskaan elämään, kun muutin omilleni. Tiesin, että kunnon opiskelulla tässä maassa, jossa voi oikeasti opiskella hyväpalkkaisen työn voin saada mitä huvittaa ja tehdä mitä huvittaa. Niinpä opiskelin ja nyt elän omaa ns unelmaa. Kaverini, joka lopetti koulut 9 luokalla jaksaa valittaa, kun onhan sinulla varaa tehdä noilla palkoilla. Joo niin onkin, koska istuin siellä koulussa naama kirjassa. Persaukisten jankkausta saa aina kuulla, mutta he eivät tunnu ymmärtän, että suurinosa on tehnyt työtä oman menestyksen eteen. Se, joka perii isoja rahoja on niin pieni prosentti ettei niitä kannata edes mainita. Kova duuni palkitaan aina jossain vaiheessa.
Ei sitä oikeasti aina palkita. Mutta jos tuossa illuusiossa eläminen sinua kannattelee, niin mikäs siinä.
Vai tarkoititko, että se palkinto tulee kenties seuraavassa inkarnaatiossa?
Osalta taitaa taas unohtua, että se "sohvalla makaava" työtön ei ole automaattisesti samanlainen ihminen kuin sinä parempi kansalainen, joka käyt töissä: siinä missä sinulta käy näppärästi käsitöiden teko tai marjojen poimiminen, työtön voi vihata koko puuhaa. Et varmaan itsekään kovin suurella intohimolla tekisi käsitöitäsi, jos hommaa inhoaisit?
Minulla on heikko hienomotoriikka, on aina ollut. Käsillä tekeminen on vaikeaa, kynäote virheellinen vieläkin nyt aikuisena. En mm. osaa syödä puikoilla, vaikka tajuan kyllä miten ne tulisi asetella. Käsitöiden tekeminen on asia, jota välttelen vimmatusti. Tällä ei ole mitään tekemistä laiskuuden kanssa, kunhan vaan tunnistan että minun lahjakkuuteni ovat muualla.
Vaikka teoriassa mahdollisuudet ovat samat kaikille, asia ei ole ihan niin yksinkertainen kun sitä tarkastellaan enemmän. Hyväosaiset tykkäävät selittää miten juuri he ovat olleet niin fiksuja että ovat nousseet vaikeistakin asetelmista "oman onnensa sepäksi". Mikäs siinä, sankaritarinoita on kiva kuunnella. Pitäisi kuitenkin muistaa, että sillä on aika vähän älyn kanssa tekemistä, millaisiin olosuhteisiin syntyy ja millaiseksi ihmiseksi kasvaa.
Mitä tulee siihen, että köyhät käyttäisivät rahansa huonosti, niin haluaisin muistuttaa yhdestä asiasta: lamavuosina toimeentulotuki oli nykyrahassa n. 400€. Nyt, kolmekymmentä vuotta myöhemmin, se on vajaa 500€. Ovatko muut kustannukset nousseet vain tuon verran? Niin, eivät ole. Miten sinä pärjäisit palkallasi, jos se olisi noussut samaan tahtiin? Mieti hetki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos köyhän elämä olisi samanlaista kuin hyväosaisellakin, kuka viitsisi tehdä enää töitä? Suurin osa hyväosaisistakin on opiskellut, paiskinut töitä ja edennyt urallaan juuri siksi, että olisi sitten mistä valita.
Jos töitä paiskimalla rikastuu, miksi niin moni niska limassa raatava siivooja tai lähihoitaja on köyhä?
Jos rankkaa työtä paiskimalla rikastuisi, tätä maailmaa johtaisivat paskaduunien tekijät eli ne, joilla on paljon huonompi palkka kuin suomalaisilla sairaanhoitajilla. Todelliset köyhät ovat niitä afrikkalaisia maanviljelijöitä, intialaisia tekstiilitehtaan työntekijöitä ja kiinalaisia halpakrääsätehtaan työntekijöitä.
OIKEANLAISTA työtä paiskimalla kyllä rikastuu. Täytyy vain kouluttautua riittävän hyvin palkattuun ammattiin, missä rikastuu muiden ihmisten työllä.
Joku typerys keksi kerran oudon sanonnan: "Raha ei kasva puussa". Kyllä muuten kasvaa! Kysykää vaikka miljonääreiltä, jotka ovat rikastuneet kasvattamalla hedelmäpuita. Mistäs luulette, että ne lähikaupan eksoottiset hedelmät tulevat? Etelä-Amerikasta, Afrikasta, Aasiasta. Työvoima on siellä halpaa. Euroopan rikas yläluokka on jo vuosisatojen ajan omistanut plantaaseja siirtomaissa ja repinyt sieltä huimat voitot.
Raha kasvaa myös pensaassa (teepensaat). Eikä sovi unohtaa huumausaineiden kasvatusta ja tupakan kasvatusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oikein ymmärrä miksi se köyhä perhe jaksaa aina valittaa mitä hyväosainen tekee jne.
Itse olen erittäin köyhästä perheestä ja tiedän mitä se elämä on, kun ei ole mitään. En ollut silti kateellinen kun muut meni leireille jne. Ensimmäisen polkupyöränkin sain 11 vuotiaana.
Tiesin minkälaista elämää minä en tule koskaan elämään, kun muutin omilleni. Tiesin, että kunnon opiskelulla tässä maassa, jossa voi oikeasti opiskella hyväpalkkaisen työn voin saada mitä huvittaa ja tehdä mitä huvittaa. Niinpä opiskelin ja nyt elän omaa ns unelmaa. Kaverini, joka lopetti koulut 9 luokalla jaksaa valittaa, kun onhan sinulla varaa tehdä noilla palkoilla. Joo niin onkin, koska istuin siellä koulussa naama kirjassa. Persaukisten jankkausta saa aina kuulla, mutta he eivät tunnu ymmärtän, että suurinosa on tehnyt työtä oman menestyksen eteen. Se, joka perii isoja rahoja on niin pieni prosentti ettei niitä kannata edes mainita. Kova duuni palkitaan aina jossain vaiheessa.
Ei sitä oikeasti aina palkita. Mutta jos tuossa illuusiossa eläminen sinua kannattelee, niin mikäs siinä.
Vai tarkoititko, että se palkinto tulee kenties seuraavassa inkarnaatiossa?
Tää kommentti on taas sellasen suusta, joka ei todennäköisesti päivääkään ole tehnyt töitä, kun yhteiskunnan kuuluu maksaa hänenkin lorviminen ja elintaso siihen päälle. "Ei kannata tehdä mitään" kun vapaa-aika menee, eikä ehdi sitten enää istua siellä kaljabaarissa muiden lissujen kanssa ulisemassa rikkaiden elintasosta. Suomessa on ihan liian hyvät tuet, kun täälläkin ne "köyhät" vaan netissä roikkuu ja valittaa, kun on oikeasti köyhä pääsee ehkä joskus kirjastosta nettiin, kun ei ole varaa nettiliittymiin.
Pitäis kyllä olla sellanen systeemi, että työkykyiseltä tuet pois, jos ei työhaluja ole. Tuet vaan sellaisille henkilöille, jotka ei sairauden, vamman tai muun pätevän syyn takia pysty töitä tekemään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Köyhille tarjotaan vaikka mitä tuettuja lomia lähes ilmaiseksi. Moni tuntemani köyhä ei halua yhtään nähdä vaivaa minkään asian muuttamiseksi. Jos ehdottaa tai antaa jotain, kaikkeen suhtaudutaan kielteisesti. Kaiken pitäisi olla priimaa ja uutta ja ilmaista. Monella on myös asennevamma! Vaikka sitä ei saisikaan ääneen sanoa. Totta se kuitenkin on.
Kyllä minä köyhänä otin kiitollisena ilmaiset marjat ja omenat vastaan sukulaisilta, lahjoituksena huonekaluja ja lastentarvikkeita ja -vaatteita, ja näin sai säästettyä rahaa muuhun. Kun näkee vaivaa ja käyttää mielikuvitusta, moni asia on mahdollista!
Mahdollisuudet eivät ole samat kaikille. Sinulla riitti älliä lukea itsesi hyvään ammattiin, mutta mitä niiden pitäisi tehdä, joilla on vaikkapa oppimisvaikeuksia, lukuhäiriö tai ovat vähemmän älykkäitä? Emme me kaikki voi olla insinöörejä tai lakimiehiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Köyhille tarjotaan vaikka mitä tuettuja lomia lähes ilmaiseksi. Moni tuntemani köyhä ei halua yhtään nähdä vaivaa minkään asian muuttamiseksi. Jos ehdottaa tai antaa jotain, kaikkeen suhtaudutaan kielteisesti. Kaiken pitäisi olla priimaa ja uutta ja ilmaista. Monella on myös asennevamma! Vaikka sitä ei saisikaan ääneen sanoa. Totta se kuitenkin on.
Kyllä minä köyhänä otin kiitollisena ilmaiset marjat ja omenat vastaan sukulaisilta, lahjoituksena huonekaluja ja lastentarvikkeita ja -vaatteita, ja näin sai säästettyä rahaa muuhun. Kun näkee vaivaa ja käyttää mielikuvitusta, moni asia on mahdollista!
Minä ajattelin hakea tuettua lomaa. Ne olivat kaikki useiden satojen kilometrien päässä kotoani, eikä minulla ole autoa. Junaliput olivat niin kalliit jo yhteen suuntaan, että se siitä.
Itselläni ei ole sukulaisia, ei edes perhettä elossa. Ei ole kukaan tarjoamassa marjojaan tai muutakaan satoa. Kirpparilta ostan toki itsekin mahdollisimman paljon, ja lahjoituksia olen myöskin saanut.
Miksi pitäisi ymmärtää? Huolehdi omista asioistasi, äläkä vaadi muilta jotain ymmärrystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Osalta taitaa taas unohtua, että se "sohvalla makaava" työtön ei ole automaattisesti samanlainen ihminen kuin sinä parempi kansalainen, joka käyt töissä: siinä missä sinulta käy näppärästi käsitöiden teko tai marjojen poimiminen, työtön voi vihata koko puuhaa. Et varmaan itsekään kovin suurella intohimolla tekisi käsitöitäsi, jos hommaa inhoaisit?
Minulla on heikko hienomotoriikka, on aina ollut. Käsillä tekeminen on vaikeaa, kynäote virheellinen vieläkin nyt aikuisena. En mm. osaa syödä puikoilla, vaikka tajuan kyllä miten ne tulisi asetella. Käsitöiden tekeminen on asia, jota välttelen vimmatusti. Tällä ei ole mitään tekemistä laiskuuden kanssa, kunhan vaan tunnistan että minun lahjakkuuteni ovat muualla.
Vaikka teoriassa mahdollisuudet ovat samat kaikille, asia ei ole ihan niin yksinkertainen kun sitä tarkastellaan enemmän. Hyväosaiset tykkäävät selittää miten juuri he ovat olleet niin fiksuja että ovat nousseet vaikeistakin asetelmista "oman onnensa sepäksi". Mikäs siinä, sankaritarinoita on kiva kuunnella. Pitäisi kuitenkin muistaa, että sillä on aika vähän älyn kanssa tekemistä, millaisiin olosuhteisiin syntyy ja millaiseksi ihmiseksi kasvaa.
Mitä tulee siihen, että köyhät käyttäisivät rahansa huonosti, niin haluaisin muistuttaa yhdestä asiasta: lamavuosina toimeentulotuki oli nykyrahassa n. 400€. Nyt, kolmekymmentä vuotta myöhemmin, se on vajaa 500€. Ovatko muut kustannukset nousseet vain tuon verran? Niin, eivät ole. Miten sinä pärjäisit palkallasi, jos se olisi noussut samaan tahtiin? Mieti hetki.
Tuo tuki on tietysti vain osa siitä mitä kaikkea muuta saa. Ja siihenkin nähden, että sen eteen ei tarvitse tehdä yhtään mitään, on se aikamoinen summa silloin kun kyse on ihmisestä, joka kykenisi antamaan jotain vastinetta yhteiskunnalle.
Vierailija kirjoitti:
Mahdollisuudet eivät ole samat kaikille. Sinulla riitti älliä lukea itsesi hyvään ammattiin, mutta mitä niiden pitäisi tehdä, joilla on vaikkapa oppimisvaikeuksia, lukuhäiriö tai ovat vähemmän älykkäitä? Emme me kaikki voi olla insinöörejä tai lakimiehiä.
Jokainen tekee sen, minkä voi. Lopputulos ei ole sama kaikille, vaikka valtio tasaakin paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Köyhille tarjotaan vaikka mitä tuettuja lomia lähes ilmaiseksi. Moni tuntemani köyhä ei halua yhtään nähdä vaivaa minkään asian muuttamiseksi. Jos ehdottaa tai antaa jotain, kaikkeen suhtaudutaan kielteisesti. Kaiken pitäisi olla priimaa ja uutta ja ilmaista. Monella on myös asennevamma! Vaikka sitä ei saisikaan ääneen sanoa. Totta se kuitenkin on.
Kyllä minä köyhänä otin kiitollisena ilmaiset marjat ja omenat vastaan sukulaisilta, lahjoituksena huonekaluja ja lastentarvikkeita ja -vaatteita, ja näin sai säästettyä rahaa muuhun. Kun näkee vaivaa ja käyttää mielikuvitusta, moni asia on mahdollista!
Minä ajattelin hakea tuettua lomaa. Ne olivat kaikki useiden satojen kilometrien päässä kotoani, eikä minulla ole autoa. Junaliput olivat niin kalliit jo yhteen suuntaan, että se siitä.
Itselläni ei ole sukulaisia, ei edes perhettä elossa. Ei ole kukaan tarjoamassa marjojaan tai muutakaan satoa. Kirpparilta ostan toki itsekin mahdollisimman paljon, ja lahjoituksia olen myöskin saanut.
Itse kuljin halvimmillaan n. 400 km 5 eurolla bussilla. Useimmiten matka oli kympin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama tässä korona karanteenissa. Työssäkäyvät keski-tai suurituloiset ja usein vielä omakotiasujat tai mökin omistavat hehkuttivat kuinka ihanaa on kun saa olla kotona. Tai mökillä.
Heillä on työt, jossa ehkä matkustamista ja paikasta toiseen liikkumista ja paljon ihmisten tapaamista, harrastukset (salilla oltiin jopa 5 kertaa viikossa tms.), lasten harrastukset ja viennit, mahdolliset luottamustoimet, jne. Koko ajan mennään ja aikataulutetaan elämää, kotona vain suunnilleen nukutaan.Kyllä varmaan silloin onkin ihanaa olla rauhassa kuukausi, pari kotona. Kun tietää, että taas kuitenkin pääsee palaamaan siihen entiseen, monipuoliseen elämäänsä.
Köyhällä on koko ajan sitä kotona kököttämistä. Kirjasto, uimahalli ja kirpputori henkireikä, nekin oli koroneristyksen ajan kiinni.
Pienet ympyrät olivat vieläkin pienempiä. Ja jatkuu edelleen, vaihtoehtoja ei paljon ole.
Se vaihtoehdottomuus valinnoissa on se suuri ero. Sitä eivät monet ymmärrä lainkaan, tai eivät ole ymmärtävinään.Moni on tehnyt kotona tai mökillä etätöitä, kuten oma miehenikin. Se ei ole mitään "ihanaa rauhassa oloa", vaan oikeaa työntekoa. Miehenikin on tehnyt maaliskuusta tähän päivään asti pitkiä päiviä ja palavereja on ollut myöhään iltaan asti aikaerojen takia. Rankempia päiviä kuin normaalisti, ja monesti myös viikonloppuisin.
No mutta onhan se etätyö ihan samalla lailla rankempaa niillekin, joiden palkka on pienempi ja joilla ei ole mökkiä. Kyllähän mökillä kuitenkin voi nauttia itselle rakkaista maisemista, käydä kesällä uimassa, ja jo se, että on viihtyisä paikka, auttaa paljon. Näin ainakin itselläni.
Tietysti. Mutta pointtini olikin se, ettei se etätyö mitään mainittua "ihanaa rauhassa oloa" kaikilla ole. Se on monilla jopa normaalia työtä rankempaa, vaikka kuinka ikkunasta avautuu järvimaisema.
Silti on se työ ja se kesämökki. Kermaperse siitäkin löytää valittamista.
Vierailija kirjoitti:
Olin minäkin nälässä opiskelijana, söin joka toinen tai kolmas päivä vaan yleensä, sit kun en meinanut pysyä pystyssä enää, oli pakko ostaa jotain halvinta mahdollista ruokaa. Luin kokeisiin ja menestyinkin aika hyvin nälästän ija sairaudestani huolimatta. Palkinnoksi valmistumisesta sain pitkäaikaistyöttömyyden, ison opintolainan maksettavaksi pelkästä työmarkkinatuesta ja tuon sairauteni pahenemisjaksoja, aliravitsemus ei ainakaan auttanut sairaudesta toipumisessa.
Mut joo, aina vaan omaa syytä, ku nei menesty ja ei ole vaan yrittänty tarpeeksi;) Näin Suomessa aina, tulee joku ryysyistä rikkauksiin huutamana omaa menestystarinansa näihin ketjuihin "toki vo isairastua ja joutua työttömäksi, mutta koska minä en,vaan menestyn vaan p**kasta lapsuudestani huolimatta, niin muut ei-meenstyvät valittavat vain turhaan ja laiskuss vaan syyn äsiihen"Jep.
Mihin se sun opintolaina meni? Jos ei edes syödä voinut?
Vierailija kirjoitti:
Mahdollisuudet eivät ole samat kaikille. Sinulla riitti älliä lukea itsesi hyvään ammattiin, mutta mitä niiden pitäisi tehdä, joilla on vaikkapa oppimisvaikeuksia, lukuhäiriö tai ovat vähemmän älykkäitä? Emme me kaikki voi olla insinöörejä tai lakimiehiä.
Hjalliksellakin on luki-häiriö. Tämän takia pääministerimme ja opetusministerimme saivat hetken hupinsa muuten...
Monella menestyjällä on jotain, mikä vaatii erityisiä ponnisteluja. Ei se estä kaikkia pääsemässä eteenpäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oikein ymmärrä miksi se köyhä perhe jaksaa aina valittaa mitä hyväosainen tekee jne.
Itse olen erittäin köyhästä perheestä ja tiedän mitä se elämä on, kun ei ole mitään. En ollut silti kateellinen kun muut meni leireille jne. Ensimmäisen polkupyöränkin sain 11 vuotiaana.
Tiesin minkälaista elämää minä en tule koskaan elämään, kun muutin omilleni. Tiesin, että kunnon opiskelulla tässä maassa, jossa voi oikeasti opiskella hyväpalkkaisen työn voin saada mitä huvittaa ja tehdä mitä huvittaa. Niinpä opiskelin ja nyt elän omaa ns unelmaa. Kaverini, joka lopetti koulut 9 luokalla jaksaa valittaa, kun onhan sinulla varaa tehdä noilla palkoilla. Joo niin onkin, koska istuin siellä koulussa naama kirjassa. Persaukisten jankkausta saa aina kuulla, mutta he eivät tunnu ymmärtän, että suurinosa on tehnyt työtä oman menestyksen eteen. Se, joka perii isoja rahoja on niin pieni prosentti ettei niitä kannata edes mainita. Kova duuni palkitaan aina jossain vaiheessa.
Ei sitä oikeasti aina palkita. Mutta jos tuossa illuusiossa eläminen sinua kannattelee, niin mikäs siinä.
Vai tarkoititko, että se palkinto tulee kenties seuraavassa inkarnaatiossa?
Tää kommentti on taas sellasen suusta, joka ei todennäköisesti päivääkään ole tehnyt töitä, kun yhteiskunnan kuuluu maksaa hänenkin lorviminen ja elintaso siihen päälle. "Ei kannata tehdä mitään" kun vapaa-aika menee, eikä ehdi sitten enää istua siellä kaljabaarissa muiden lissujen kanssa ulisemassa rikkaiden elintasosta. Suomessa on ihan liian hyvät tuet, kun täälläkin ne "köyhät" vaan netissä roikkuu ja valittaa, kun on oikeasti köyhä pääsee ehkä joskus kirjastosta nettiin, kun ei ole varaa nettiliittymiin.
Pitäis kyllä olla sellanen systeemi, että työkykyiseltä tuet pois, jos ei työhaluja ole. Tuet vaan sellaisille henkilöille, jotka ei sairauden, vamman tai muun pätevän syyn takia pysty töitä tekemään.
Netti kotona on ihan nykypäivää, vaikka sinunkaltaisesi Hitlerit toki haluaisivat pudottaa meidät köyhät takaisin ysärille. Ilman sitä nettiä on vaikea esim. selata työpaikkailmoituksia ja kytätä työkkärin sivuja (sinne pitää kirjautua säännöllisesti jotta näkee uudet viestit virkailijalta ja jossei ehdi esim. päivittämään työnhakusuunnitelmaa tai vastaavaa, tuet katkeavat heti). Tiedoksesi myös, että tukia ei käytännössä juuri saa, jossei ole työhaluja: työkkäri voi osoittaa haettavia työpaikkoja, niistä pitää raportoida ja sen lisäksi ovat yhteydessä niihin itsekin. Jos olet työhaastattelussa istunut kädet taskussa ja vetänyt sen läskiksi, karenssi iskee samantien. Se tietää tippumista toimeentulotuelle, joka taas tietää toimeentulotuen laskemista niskoittelun takia. Laskua voi olla jopa -40% alimmasta tuen tasosta mitä on olemassa.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärtämättä bloggaamisesta mitään niin kuka seuraa jonkin tuntemattoman köyhän elämää? Yleensähän niissä kerrotaan kait matkustamisesta, sisustamisesta, erilaisista ruja erikoisista okajutuista, lasten jutuista ym. Mitä lapseton ja rajaton voi noista keksiä omakohtaista kerrottavaa joka kaiken lisäksi kiinnostaisi niin paljon, että siitä kertyisi rahaa.
Samoin verkkokauppa. Täytyyhän siihen pyörittämiseen olla jotain myytävää ja millä rahalla rahaton ja pankista lainaa saamaton ihminen saisi kokoon sen myytävän tavaravaraston mitä alkaisi mainostaa ja myydä.
Lisäksi netti on niin täynnä ihan kaiken maailman bloggaamista ja verkkokauppaa, että täytyisi olla todella hyvä onni, että siihen saisi jalkansa rakoon. Nuori, kaunis, verkostot jo valmiina tai julkkis ehkä onnistuu.
Mutta tavis, keski-ikäinen tai vanhempi ilman mitään kokemusta tai tietoa asiasta, saati juuri niitä valmiita verkostoja ja laajaa tuttavapiiriä, eihan ole kannattavaa. Lisäksi jos saa jotain tukea, työttömyyskassa tai Kelan päivärahaa niin se loppuu kun sieltä tulee edes muutama euro.
Et pysty elämään niillä verkkokaupan tai bloggaamisesta tuloilla millään ja muu rahantuloppuun on poikki.
Niin kauan kuin byrokratia on mitä on niin "visiointi" on mahdollista vain niille joilla rahantulo on jollain muillakeinoin turvattu.
Uliuliuli, valivalivali, ini-ini-ini...emmää, ku pitäs olla sitä ja tätä ja tota, sit ku on pyrogratiakin ja tuet menee, ni emmä viitti ees yrittää, ku emmää onnistu kuitenkaan.
Oikein malliesimerkki suomalaisesta "vähäosaisesta", joka keksii kaikki mahdolliset tekosyyt, ettei vain tarvitsisi ahteriaan hilata ylös penkistä.
Näinpä juuri. Kyllä taito käyttää rahaa järkevästi on tärkeämpi asia, kuin tulojen määrä. Siksi näiden "huono-osaisten" tilannetta ei rahalla voi parantaa, kun eivät sitä osaa järkevästi käyttää. Tämä on niin nähty.
Sosiaalialalla töissä