Psykologit hoi!

Haluni muistisairaiden parissa työskentelyyn on ymmärretty vähän väärin, sillä en halua varsinaisesti hoitaa sairaita vaan sairautta. Muistisairauden etenemisen hidastaminen toiminallisin keinoin? Uusien korvaavien toimintatapojen kehittäminen? Vanhusten (myös ei-muistisairaiden) omatoimisuuden ja aktiivisuuden tukeminen mahdollisimman pitkälle elämässä? Nythän monet vanhukset elävät hylättyinä joko omiin koteihinsa tai täysin laitostuneina hoitopaikoissa. Vireäkin vanhus taantuu äkkiä jouduttuaan syystä tai toisesta vuodepotilaaksi. Toisinkin voisi olla, ja uskon, että psykologialla olisi oma, iso roolinsa tässä kehityksessä.

Olen aivan samaa mieltä, psykologeilla olisi paljon työsarkaa vanhusten ja muistisairaiden parissa! Itse olen psykologina töissä Norjassa, ja täällä taitaa tilanne olla aivan toinen kuin Suomessa. Psykologi on tasa-arvoinen lääkärin kanssa ja erikoistumisen jälkeen tasa-arvoinen psykiatrin kanssa hoitopäätösten suhteen - paitsi että lääkärit/psykiatrit päättävät lääkkeistä. Itse olen erikoistunut vanhuspsykologiaan ja työskentelen vanhuspsykiatrisen sairaalan poliklinikalla. Työtehtäviin kuuluu terapiaa (ahdistuneisuus, masennus, elämänkriisit, psykoosit), muistisairauksien diagnosointia ja hoitoa, omaisten ja hoitohenkilökunnan neuvontaa ja ohjausta, opetusta, ryhmäterapiaa... Ja palkkakin on aika hyvä :-)   

Nostan! Olen aloittaja ja kyllä lukenut tuon ammattinetin kuvauksen. Kaipaan silti lisää kokemuksia oikeasta työstä. Entä työtilanne? Onko työllistyminen varmaa? (yhtään turhaa tutkintoa en enää hanki!)

Jos varman työpaikan haluaa, niin sitten kannattanee hakeutua lääkikseen. Muita aloja, joissa töitä on aika lailla kulloisestakin taloustilanteesta riippumatta, ei taida olla. Jos sinne ei riitä rahkeet/ kiinnostus niin sitten on vain tyydyttävä elämään epävarmuudessa.

MInäkin suosittelen että aloitat perusopinnot avoimessa ja tunnustelet, oletko kiinnostunut. Jos intoaa löytyy, voit jatkaa yliopistolle.

Itse työskentelen yrityssektorilla psykologina ja työni on hyvin monipuolista ja mielenkiintoista. Omilla valinnoilla, sivuaineilla ja esim. harjoittelupaikan valinnalla pystyy vaikuttamaan luonnollisesti siihen, minne on mahdollista työllistyä. Oma ansiotasoni vaihtelee vuosittain reilustikin, peruspalkkani on 5000+, ja katson sen olevan hyvin linjassa työni vaativuuteen. Minäkin suosittelen tutustumaan alaan avoimen kautta, joskin alkuvaiheen opinnot ovat aina harmittavan pintapuolisia. 

Ap, kuulostaa siltä, että haluat auttaa ja kehittää alan menetelmiä yleisesti, et yksilötasolla. Mieti, voisiko nykyistä koulutustasi hyödyntää esim. tuotekehityksessä vaikka lukemalla vain psykan sivuaineopinnot?

Palkka vaihtelee kovasti, kunnallisella puolella isossa kpgssa jossa psykologin paikat saadaan suht helposti täytettyä, tehtäväkohtainen palkka voi olla (vajaa) 3200e. Eli tuo 3900e ei ole todellakaan mikään sanottu, riippuu paljon paikkakunnasta. Ehkä jossain pikkupaikkakunnalla jonne vaikea rekrytoida, voi tuollaisia summia saada, tai konsulttihommissa tms. Mutta moni kunnallisella puolella tekee siis töitä huomattavasti pienemmällä tehtäväkohtaisella palkalla (päälle voivat sitten tulla ikälisät ym).

Psykologin työ vaihtelee hyvin paljon työpaikasta riippuen, ja koulutuksen etuna Suomessa on se että psykologin koulutuksessa voi tosiaan työskennella monilla eri psykologian sariolla (vrt. jossain maissa pitää jo opiskeluissa valita suuntautuminen, esim koulupsykologia, eikä voi sitten muilla psykologian saroilla työskennellä). Koulutus voi varmasti osittain olla diipadaapaa ja osittain ei, kouluttajasta riippuen, ja vaihtelee myös kuka kokee minkäkin diipadaapaksi, esim omasta mielestäni psykoanalyysi on epätieteellistä kun taas joku toinen pitää sitä pätevänä teoriana. Oma koulutus aikoinaan oli mielestäni monelta osin ihan hyvää, tosin käytäntöä olisi voinut olla paljon enemmän.

2

T

Ei siinä mitään jos se psykologia kiinnostaa, käy tosiaan ne avoimen kurssit jos haluat. Mutta nuo työtehtävät, joita kerroit haluavasi tekevän, ovat toimintaterapeutin hommia. Sen opiskelu sisältää kyllä psykologiaakin ja tuntuis eksaktimmin sopivan tuohon hommaan, mitä tahdot tehdä. Tutustu siis siihen, vois olla tarkemmin sitä, mitä haluat. Psykologi kun en noita hommia tee.

Oletko tutustunut logopediaan? Geriatrista työtä tekeviä puheterapeutteja on toistaiseksi kaiketi vielä melko vähän, mutta aikuisneurologista työtä tekevät puheterapeutit ja tk-putet tapaavat kyllä asiakkaita, joilla on eteneviä muistisairauksia. Aiemmin kirjoitit, että pitäisit tärkeänä vanhusten toimintakyvyn tukemista ja sitä puheterapeutitkin tekevät, mutta keskittyvät tietty kieleen (kognitiivisena toimintana) ja kommunikaatioon. Palkka tosin taitaa vähän jäädä psykologien keskimääräisestä palkkatasosta, työllisyystilanne on hyvä.

nostellaanpas vanhaa ketjua. olen kypsytellyt alanvaihtoa, ja psykologi olisi siis yksi vaihtoehto. tässä pohtiessani olen tullut siihen tulokseen, että neuropsykologia kiinnostaa, ja oikeastaan vain se. miten paljon neurologiaan/neuropsykiatriaan/neuropsykologiaan liittyviä töitä löytyy? onko tunkua enemmän kuin paikkoja? olen harkinnut myös lääkistä, mutta se olisi aika pitkä ja rankka polku, ja vaikeampi päästä opiskelemaan (minulle, tiedän että prosentuaalisesti helpompi. eikäpähän neurologiaan erikoistumaan pääseminen olisi varmaa sittenkään.)

t: aloittaja

ja niin, toki tuo vanhuspsykologia kiinnostaisi edelleen, mutta kun sitä ei sellaisenaan suomessa tunneta.

-ap

Oletko tehnyt opintoja avoimessa, kuten sinua kehotettiin?

en ole tehnyt avoimen opintoja, koska ensin työkkäri ei antanut (olin typo-toimenpiteessä) ja sitten pääsin töihin -> aikapula. tykkään opiskelusta, joten tiedän että suoriutuisin opinnoista - sen jälkeenhän ne vaikeudet alkavat... neuropsykologia on käsittääkseni huippusuosittua ja kilpailu työpaikoista siis kovaa. sitten kun on muun elämän tuomia mahdollisia rajoitteita asuinpaikan suhteen, voisi unelmatyö jäädäkin unelmaksi.

toisaalta vaikea tietää itsekään mitä haluaa, kun mitään selkeää käsitystä työnkuvasta ja työpaikkojen määrästä ei ole. psykologien työllisyyshän on hyvä, mutta esim. molissa työpaikat näyttävät useimmin olevan kouluihin ja terveyskeskuksiin perhe- ja mt-puolelle. 

Itse erikoistunut työ ja organisaatio psykaan ja teen henkilö arviointia ja työhönottoa. Pidän työstäni! Kavereita neuropsykan puolella ja sairaaloissa ja useat testien parissa työskentelee. Yks lasten parissa ja yksi tutkija. Eri kaupungit painottaa eri lailla mm jkl aivotutkimukseen,joensuu filosofisempaa. Työtehtävien kirjo laaja ja maisterin jälkeen haetaan vielä erikseen usein erikoistumisopintoihin muutamaksi vuodeksi!

Suomessa aloittelevan psykologien palkka on noin 3500-4500 euroa, riippuen paikkakunnasta.

[quote author="Vierailija" time="09.11.2014 klo 20:42"]

Suomessa aloittelevan psykologien palkka on noin 3500-4500 euroa, riippuen paikkakunnasta.

[/quote]

Paljon ovat palkat nousseet parissa vuodessa. Tuttavani aloitti Turun seudulla psykologin työt kaksi vuotta sitten ja bruttopalkka oli tuolloin hitusen vajaa 3000eur.

2