Lue keskustelun säännöt.
Ne miehet jotka valittaa ettei saa naista
Kommentit (120)
Vierailija kirjoitti:
Eikö sillä Tinderillä pysty siirtymään toisaalle? Kattelin Tanskassa olevan vetävän näköisiä skandinaisia.
Miksi katselisin tanskalaisia, vaikka olisivat miten vetäviä? Käytännönosalta suhde olisi varsin haastava. Kokeilin etäsuhdetta ihan Suomessa ja vaatii aikalailla matkustamisineen. Lisäksi osaltaan kovin rajoittavaa sitten olla aina viikonloppuja yhdessä ilman mahdollisuutta vaikka arkena viettää iltaa yhdessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itse 32v Ikisinkku mies. Pirkanmaalla toimin lukion opettajana, eli korkeakoulutus löytyy. Kaveripiiriin kuuluu myös paljon naisia, joista muutaman kanssa olemme jopa olleet todella läheisiä jo vuosien ajan, mutta ei ikinä ollut mitään sen syvempää. Ovat kuitenkin kehuneet mukavaksi, empaattiseksi ja huumorintajuiseksi, toinen etenkin ilahtuu kun saan hänet aina nauramaan jutuillani.
Ulkonäöltäni olen ok. Laihan lihaksikas, koska käyn 3-4krt viikossa salilla. Mutta sitten ne huonot uutiset : olen 168cm, minkä lisäksi hiusraja on alkanu jo vetäytymään ( ei pahasti, mutta korkealla otsalla tämä on näkyvää). Tinderiä käytin neljä vuotta, mutta pääsin ainoastaan kaksi kertaa treffeille, useimmiten mätsi lähti kuultuaan pituuteni. Tällaista se on normaalin miehen elämä, jos on pienikin vika ulkonäössä.
Miksi et ole yrittänyt tuota naista, joka nauraa sun jutuille? Naiset yleensä pitää miehestä, joka saa heidät nauramaan.
Lisään vielä, että sun naisettomuus ei johdu pituudesta. Toki, jos olet mieluummin yksin kuin jonkun muun kuin unelmien naisesi kanssa.
Ei tarvitse tyytyä
-naiset
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mistäs sen oman tasonsa sitten tietää?
Siitä minkälaisen kumppanin saa. Tavoitella voi vaikka kuuta taivaalta, mutta yksinolo on tuolloin ihan oma valinta jos se kuu on liian tavoittamattomissa.
Eli kun ollessasi parisuhteessa, sinua alkaa iskemaan varakkaaampi/komeampi/urheilullisempi/hauskempi mies, niin ajattelet tasosi nousseen ja vaihdat siihen mieheen?
Olen eri, mutta miten se tason nousu liittyy kumppanin vaihtamiseen? Kai sen kumppanin voi vaihtaa vaikkei pitäisikään sitä merkkinä oman tason noususta ja toisinpäin, kai sen vanhan kanssa voi pysyä vaikka tietäisikin saavansa ainakin paperilla "paremman".
Vierailija kirjoitti:
Valittaa juurikin siksi kun etsivät omaa tasoaan parempaa. Mä olin samanlainen kunnes myönsin (tunnustin itselleni) ettei mun sporttisuus, hyvä ammatti ja terveet elämäntavat vain riitä. Hetken itsetutkiskelu (riman lasku) ja sain ravata treffeillä liiankin usein. Uudeksi naiseksi valikoitui 5v vanhempi, joka nyt neljän vuoden jälkeen tuntuu just oikealta, vaikkei se alussa mitään tajunnan räjäyttävää upeaa ilotulitusta ollutkaan. Loppuvuodesta meillä onkin isot 5kymppis juhlat tulossa! mies45 (ja vielä, on meillä hyvää seksiä joka viikko)
Näissä riman laskuperusteluissa on se ongelma, että miesten valitetaan vetävän tinderissä kaikki oikealle ja seksiin kelpaa kaikki lyhtypylväästä lähtien. Silti palsta on täynnä valitusta ettei saa seksiä koskaan ja seksivaihe tulee ennen seurustelua melkein aina. Ei päästä edes sille asteelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mistäs sen oman tasonsa sitten tietää?
Siitä minkälaisen kumppanin saa. Tavoitella voi vaikka kuuta taivaalta, mutta yksinolo on tuolloin ihan oma valinta jos se kuu on liian tavoittamattomissa.
Eli kun ollessasi parisuhteessa, sinua alkaa iskemaan varakkaaampi/komeampi/urheilullisempi/hauskempi mies, niin ajattelet tasosi nousseen ja vaihdat siihen mieheen?
Olen eri, mutta miten se tason nousu liittyy kumppanin vaihtamiseen? Kai sen kumppanin voi vaihtaa vaikkei pitäisikään sitä merkkinä oman tason noususta ja toisinpäin, kai sen vanhan kanssa voi pysyä vaikka tietäisikin saavansa ainakin paperilla "paremman".
Alkuperäinen kysymys oli, että mistä sen oman tason tietää? Ehdotettiin vertaamaan millasen kumppanin saa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valittaa juurikin siksi kun etsivät omaa tasoaan parempaa. Mä olin samanlainen kunnes myönsin (tunnustin itselleni) ettei mun sporttisuus, hyvä ammatti ja terveet elämäntavat vain riitä. Hetken itsetutkiskelu (riman lasku) ja sain ravata treffeillä liiankin usein. Uudeksi naiseksi valikoitui 5v vanhempi, joka nyt neljän vuoden jälkeen tuntuu just oikealta, vaikkei se alussa mitään tajunnan räjäyttävää upeaa ilotulitusta ollutkaan. Loppuvuodesta meillä onkin isot 5kymppis juhlat tulossa! mies45 (ja vielä, on meillä hyvää seksiä joka viikko)
Näissä riman laskuperusteluissa on se ongelma, että miesten valitetaan vetävän tinderissä kaikki oikealle ja seksiin kelpaa kaikki lyhtypylväästä lähtien. Silti palsta on täynnä valitusta ettei saa seksiä koskaan ja seksivaihe tulee ennen seurustelua melkein aina. Ei päästä edes sille asteelle.
Seksivaihe tulee ennen seurustelua niille halutuimmille miehille. Vähemmän haluituilta vaaditaan seurustelua ennen kuin annetaan seksiä. Ei toki aina näin mutta nyrkkisääntönä. Vain osalle miehistä sängyn kautta tutustuminen on realistinen reitti pariutumiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko aloittajalla Tinderissä kuva perusilmenaamasta ja teksti "Olen luotettava ja rehellinen, vapaa-ajalla mielelläni kalastan.". Nää ns. perusmieste profiilit on niin surullisia että melkein itkettää. Jos ihmisessä on iloa, flirttiä ja kipinää nolla astetta niin harva kiinnostuu. Ei se sitä tarkoita että pitää olla laatikkoleuka lentäjä-lääkäri-koomikko vaan jos ei vaan ole hauska eikä kiva eikä viehättävä niin...siis MIKSI kukaan haluaisi viettää aikaa yksioikoisen ankeuttajan kanssa. Eipä näillä uleensä ole miespuolisia kavereitakaan.
Tuossa ajattelussasi on niin moni asia väärin etten viitsi edes aloittaa.
Siis väärin ettei naiset innostu tympeistä ja ankeista tyypeistä? Ei kun niin, naisten pitäisi harrastaa hyväntekeväisyyttä, paijata miehen tunteita, yrittää jututtaa ja selvittää ja kaivaa että onko siellä sarjamurhaajatuijotuksen ja takana kuitenkin aivan ihana persoona? Ei se vaan toimi niin! Naisetkin käy töissä ja maksaa asuntolainaa ja harrastaa, on sitä muutakin tekemistä kuin yrittää epätoivoisesti selvittää onko joku lähtökohtaisesti ei-kiinnostavan/kiinnostuneen oloinen tyyppi kuitenkin mahtava ja upea.
Ja hei mä olen tavisnainen 37v ja mulla on tinderissä perusnaamakuva, kotisohvalla otettu, hyvin neutraali ja arkinen, toisaalta taas hyvin todenmukainen - siltä mä näytän arki-iltana sohvalla möllöttäessäni. Ja tuleeko matcheja? Jonkun verran eli niiltä miehiltä jotka swaippaa kaikki hyväksytyiksi, yleensä poistavat tunnin sisään matchista. Onko ollut keskusteluja? Kerran yksi humalainen mies vonkasi luokseen panemaan. Tavallaan teki mieli mutten viitsinyt lähteä 15km päähän taksilla. Mies sitten poisti minut. Onko ollut treffejä? Nolla. Ei tuollaisella perusmöllötysprofiililla nainenkaan pärjää.
Oikeastaan tämä keskustelu kertoo sen, mikä tinderissä on vialla. Jokainen, joka ymmärtää pelin jounen toki laittaa setin edustuskuvia. Pari valokuvaajalla otettaua kuvaa, mutta harrastekuva (ei siis sano, että kalastaa, mutta perhostelukuva hienolla taustalla voi toimia). Harrasteet voi olla toki lavastattuja.
Mutta tässä on se sama ongelma kuin koko huomiotalous hässäkässä. Tinder profiileista matchaa parhaiten ne, jotka on "ammattimaisia", profiilit taas kehittyy, kun henkilö on pitkään Tinderissä. Miksi sitten on siellä pitkään - no siitä tulee karkkikauppa niille, jotka homman hallitsee kun taas niille, jotka ottavat tosissaan neuvon "ole vain oma itsesi" se ei tarjoa mitään.
Ajattelussa väärin on se, ettei sarjamurhaajakuva kerro sinulle muuta, kuin miltä miehen kasvot näyttää peruslukemilla. Jos et ole valmis näkemään itse vaivaa ja joskus ottamaan pientä riskiä (kahvit julkisella paikalla), niin taistelet vain niiden Tinder ammattilaiset huomioista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja sitten on ominaisuuksien yhdistelmiä joilla ei saa naista vaikka ei vaatisi mitään kovaa tasoa. Mieleen tulee väkisinkin eräs tuttu mies, joka on aivan ihana persoona, kohtuu varakas (joskaan ei varsinaisesti rikas), kunnollinen arvoiltaan ja elämäntavoiltaan, korkeasti koulutettu. MUTTA hän on 167 cm pitkä, ujo ja introvertti, harrastaa tietokonepelejä lähinnä, niin ei ole naista löytynyt. Ujous ja introverttiys tekee kyllä sen että tuskin on kovin suurta joukkoa edes lähestynyt, ja ne kerrat jotka on ihastunut kovasti on tullut torjunta.
Kumma ettei ole kenellekään kelvannut. Tuon kuvauksesi perusteella en näe mitään negatiivista. Jos on vielä kasvoista komea niin vaikea uskoa. Tietysti jos on lähestynyt vain muutamaa (jos sitäkään) ja vain istuu pelien ääressä eikä sieltä mihinkään liiku, en ihmettele lopputulosta.
Ikävä totuus maailmasta on se, että ihastumiset osuvat kohdilleen vain silloin tällöin, ja siksi pitää kulkea ihmisissä sen verran että on mahdollisuus tavata niitä ihmisiä, joiden kanssa ne sitten osuvat, ja se ei tietokoneen äärestä oikein onnistu.
Yksi meidän ujomman puoleisten introverttien ongelma on myös se, että me mietimme, tutkiskelemme ja tarkkailemme (enkä nyt tarkoita mitään stalkkausta kumminkaan) ihastuksemme kohteita pitkään itse tykönämme ja jos uskallamme lähestyä jotakuta, olemme aika usein paljon "pidemmällä suhteessa" kuin se kohde, joka ehkä huomaa meidät vasta ensimmäisen kerran, eikä siksi vaikuta kovin innostuneelta etenkään jos lähestyminen on jotenkin kovin intensiivinen.
Se, ettei kohde vaikuta kovin innostuneelta saattaa johtua (ja todennäköisesti johtuukin) myös yksinkertaisesti siitä, että hänelle on heti ensikontaktista asti selvää, ettei lähestyjä ole sitä mitä hän hakee. Joskus mun luokse on tullut miehiä tunnustamaan tunteitaan, vaikka itse en ole koskaan aiemmin sitä ihmistä edes nähnyt. Mies on ilmeisesti jo päässään kuvitellut jonkinlaisen suhteen eikä ole ollenkaan ottanut huomioon, ettei se nainen välttämättä hänenlaistaan miestä halua. Kun mies on jo kuvitellut suhteen varmuudella syntyvän, sitten niitä pakkeja ei millään suostuta uskomaan ja keksitään vaikka mitä ihme selityksiä joilla pyritään todistamaan, että ei tarkoittaakin kyllä. Kun tuon stalkkauksen mainitsit niin joo, joskus näistä miehistä on tullut todella vahvat stalkkerivibat, sillä perusteella mitä ovat minulle jutelleet.
Nämä lähestyneet miehet ovat ihan poikkeuksetta olleet sellaisia, etten valitsisi heitä vaikka olisivat viimeisiä miehiä maan päällä. Ovat valinneet kohteensa aivan väärin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mistäs sen oman tasonsa sitten tietää?
Siitä minkälaisen kumppanin saa. Tavoitella voi vaikka kuuta taivaalta, mutta yksinolo on tuolloin ihan oma valinta jos se kuu on liian tavoittamattomissa.
Eli kun ollessasi parisuhteessa, sinua alkaa iskemaan varakkaaampi/komeampi/urheilullisempi/hauskempi mies, niin ajattelet tasosi nousseen ja vaihdat siihen mieheen?
Olen eri, mutta miten se tason nousu liittyy kumppanin vaihtamiseen? Kai sen kumppanin voi vaihtaa vaikkei pitäisikään sitä merkkinä oman tason noususta ja toisinpäin, kai sen vanhan kanssa voi pysyä vaikka tietäisikin saavansa ainakin paperilla "paremman".
Alkuperäinen kysymys oli, että mistä sen oman tason tietää? Ehdotettiin vertaamaan millasen kumppanin saa.
Niin kai se yleisesti ottaen menee, että jos alkaa saamaan aiempaa parempia kumppaniehdokkaita niin taso on noussut. Jos kyse on vain yksittäisestä ihmisestä niin siitä on hankalampi vetää johtopäätöksiä. Jos jokainen asettaa riman siihen, minkä tasoinen on ollut se kaikkein tasokkain kumppaniehdokas jolta on hetkenkin saanut vastakaikua, niin on kyllä aika hiton iso riski jäädä yksin. Eli voisi ajatella, että taso menisi sen mukaan millaisia kumppaneita yleensä saa, ei sen yksittäisen lottovoiton mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mistäs sen oman tasonsa sitten tietää?
Siitä minkälaisen kumppanin saa. Tavoitella voi vaikka kuuta taivaalta, mutta yksinolo on tuolloin ihan oma valinta jos se kuu on liian tavoittamattomissa.
Eli kun ollessasi parisuhteessa, sinua alkaa iskemaan varakkaaampi/komeampi/urheilullisempi/hauskempi mies, niin ajattelet tasosi nousseen ja vaihdat siihen mieheen?
Olen eri, mutta miten se tason nousu liittyy kumppanin vaihtamiseen? Kai sen kumppanin voi vaihtaa vaikkei pitäisikään sitä merkkinä oman tason noususta ja toisinpäin, kai sen vanhan kanssa voi pysyä vaikka tietäisikin saavansa ainakin paperilla "paremman".
Alkuperäinen kysymys oli, että mistä sen oman tason tietää? Ehdotettiin vertaamaan millasen kumppanin saa.
Niin kai se yleisesti ottaen menee, että jos alkaa saamaan aiempaa parempia kumppaniehdokkaita niin taso on noussut. Jos kyse on vain yksittäisestä ihmisestä niin siitä on hankalampi vetää johtopäätöksiä. Jos jokainen asettaa riman siihen, minkä tasoinen on ollut se kaikkein tasokkain kumppaniehdokas jolta on hetkenkin saanut vastakaikua, niin on kyllä aika hiton iso riski jäädä yksin. Eli voisi ajatella, että taso menisi sen mukaan millaisia kumppaneita yleensä saa, ei sen yksittäisen lottovoiton mukaan.
Oletan että tämä pätee miehiinkin. Jos mies ei koskaan pääse edes treffeille, hän voinee päätellä jotain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itse 32v Ikisinkku mies. Pirkanmaalla toimin lukion opettajana, eli korkeakoulutus löytyy. Kaveripiiriin kuuluu myös paljon naisia, joista muutaman kanssa olemme jopa olleet todella läheisiä jo vuosien ajan, mutta ei ikinä ollut mitään sen syvempää. Ovat kuitenkin kehuneet mukavaksi, empaattiseksi ja huumorintajuiseksi, toinen etenkin ilahtuu kun saan hänet aina nauramaan jutuillani.
Ulkonäöltäni olen ok. Laihan lihaksikas, koska käyn 3-4krt viikossa salilla. Mutta sitten ne huonot uutiset : olen 168cm, minkä lisäksi hiusraja on alkanu jo vetäytymään ( ei pahasti, mutta korkealla otsalla tämä on näkyvää). Tinderiä käytin neljä vuotta, mutta pääsin ainoastaan kaksi kertaa treffeille, useimmiten mätsi lähti kuultuaan pituuteni. Tällaista se on normaalin miehen elämä, jos on pienikin vika ulkonäössä.
Miksi et ole yrittänyt tuota naista, joka nauraa sun jutuille? Naiset yleensä pitää miehestä, joka saa heidät nauramaan.
Lisään vielä, että sun naisettomuus ei johdu pituudesta. Toki, jos olet mieluummin yksin kuin jonkun muun kuin unelmien naisesi kanssa.
Ei tarvitse tyytyä
-naiset
Saa tyytyä tai olla tyytymättä. Täysin oma valinta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ei anna mitään, ei saa mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mistäs sen oman tasonsa sitten tietää?
Siitä minkälaisen kumppanin saa. Tavoitella voi vaikka kuuta taivaalta, mutta yksinolo on tuolloin ihan oma valinta jos se kuu on liian tavoittamattomissa.
Eli kun ollessasi parisuhteessa, sinua alkaa iskemaan varakkaaampi/komeampi/urheilullisempi/hauskempi mies, niin ajattelet tasosi nousseen ja vaihdat siihen mieheen?
Olen eri, mutta miten se tason nousu liittyy kumppanin vaihtamiseen? Kai sen kumppanin voi vaihtaa vaikkei pitäisikään sitä merkkinä oman tason noususta ja toisinpäin, kai sen vanhan kanssa voi pysyä vaikka tietäisikin saavansa ainakin paperilla "paremman".
Alkuperäinen kysymys oli, että mistä sen oman tason tietää? Ehdotettiin vertaamaan millasen kumppanin saa.
Niin kai se yleisesti ottaen menee, että jos alkaa saamaan aiempaa parempia kumppaniehdokkaita niin taso on noussut. Jos kyse on vain yksittäisestä ihmisestä niin siitä on hankalampi vetää johtopäätöksiä. Jos jokainen asettaa riman siihen, minkä tasoinen on ollut se kaikkein tasokkain kumppaniehdokas jolta on hetkenkin saanut vastakaikua, niin on kyllä aika hiton iso riski jäädä yksin. Eli voisi ajatella, että taso menisi sen mukaan millaisia kumppaneita yleensä saa, ei sen yksittäisen lottovoiton mukaan.
Oletan että tämä pätee miehiinkin. Jos mies ei koskaan pääse edes treffeille, hän voinee päätellä jotain.
Ilman muuta pätee. Tosin laasaslaisten miesten mielipiteestä en voi sanoa. Kieltämättä näyttää siltä, että osalla miehistä tasoteorian merkitys muuntautuu aina sopivasti tarkoitusperän mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mistäs sen oman tasonsa sitten tietää?
Siitä minkälaisen kumppanin saa. Tavoitella voi vaikka kuuta taivaalta, mutta yksinolo on tuolloin ihan oma valinta jos se kuu on liian tavoittamattomissa.
Eli kun ollessasi parisuhteessa, sinua alkaa iskemaan varakkaaampi/komeampi/urheilullisempi/hauskempi mies, niin ajattelet tasosi nousseen ja vaihdat siihen mieheen?
Olen eri, mutta miten se tason nousu liittyy kumppanin vaihtamiseen? Kai sen kumppanin voi vaihtaa vaikkei pitäisikään sitä merkkinä oman tason noususta ja toisinpäin, kai sen vanhan kanssa voi pysyä vaikka tietäisikin saavansa ainakin paperilla "paremman".
Alkuperäinen kysymys oli, että mistä sen oman tason tietää? Ehdotettiin vertaamaan millasen kumppanin saa.
Niin kai se yleisesti ottaen menee, että jos alkaa saamaan aiempaa parempia kumppaniehdokkaita niin taso on noussut. Jos kyse on vain yksittäisestä ihmisestä niin siitä on hankalampi vetää johtopäätöksiä. Jos jokainen asettaa riman siihen, minkä tasoinen on ollut se kaikkein tasokkain kumppaniehdokas jolta on hetkenkin saanut vastakaikua, niin on kyllä aika hiton iso riski jäädä yksin. Eli voisi ajatella, että taso menisi sen mukaan millaisia kumppaneita yleensä saa, ei sen yksittäisen lottovoiton mukaan.
Oletan että tämä pätee miehiinkin. Jos mies ei koskaan pääse edes treffeille, hän voinee päätellä jotain.
Ilman muuta pätee. Tosin laasaslaisten miesten mielipiteestä en voi sanoa. Kieltämättä näyttää siltä, että osalla miehistä tasoteorian merkitys muuntautuu aina sopivasti tarkoitusperän mukaan.
Piti taas tuo politiikka-ulina aloittaa? Miksi?
Saan naista, mutta en löydä pysyvää suhdetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mistäs sen oman tasonsa sitten tietää?
Siitä minkälaisen kumppanin saa. Tavoitella voi vaikka kuuta taivaalta, mutta yksinolo on tuolloin ihan oma valinta jos se kuu on liian tavoittamattomissa.
Eli kun ollessasi parisuhteessa, sinua alkaa iskemaan varakkaaampi/komeampi/urheilullisempi/hauskempi mies, niin ajattelet tasosi nousseen ja vaihdat siihen mieheen?
Olen eri, mutta miten se tason nousu liittyy kumppanin vaihtamiseen? Kai sen kumppanin voi vaihtaa vaikkei pitäisikään sitä merkkinä oman tason noususta ja toisinpäin, kai sen vanhan kanssa voi pysyä vaikka tietäisikin saavansa ainakin paperilla "paremman".
Alkuperäinen kysymys oli, että mistä sen oman tason tietää? Ehdotettiin vertaamaan millasen kumppanin saa.
Niin kai se yleisesti ottaen menee, että jos alkaa saamaan aiempaa parempia kumppaniehdokkaita niin taso on noussut. Jos kyse on vain yksittäisestä ihmisestä niin siitä on hankalampi vetää johtopäätöksiä. Jos jokainen asettaa riman siihen, minkä tasoinen on ollut se kaikkein tasokkain kumppaniehdokas jolta on hetkenkin saanut vastakaikua, niin on kyllä aika hiton iso riski jäädä yksin. Eli voisi ajatella, että taso menisi sen mukaan millaisia kumppaneita yleensä saa, ei sen yksittäisen lottovoiton mukaan.
Oletan että tämä pätee miehiinkin. Jos mies ei koskaan pääse edes treffeille, hän voinee päätellä jotain.
Ilman muuta pätee. Tosin laasaslaisten miesten mielipiteestä en voi sanoa. Kieltämättä näyttää siltä, että osalla miehistä tasoteorian merkitys muuntautuu aina sopivasti tarkoitusperän mukaan.
Kyllä se ihan kaikilla miehillä on omanlaisensa, ei vaan osalla. Jokainen määrittelee tasonsa niitten omien vahvuuksiensa mukaan. Etkö tuota mukamas tajunnu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö sillä Tinderillä pysty siirtymään toisaalle? Kattelin Tanskassa olevan vetävän näköisiä skandinaisia.
Miksi katselisin tanskalaisia, vaikka olisivat miten vetäviä? Käytännönosalta suhde olisi varsin haastava. Kokeilin etäsuhdetta ihan Suomessa ja vaatii aikalailla matkustamisineen. Lisäksi osaltaan kovin rajoittavaa sitten olla aina viikonloppuja yhdessä ilman mahdollisuutta vaikka arkena viettää iltaa yhdessä.
Sitten ei kannata valittaa miksi suomalaiset naiset sitä ja tätä. Asioille voi tehdä jotakin konkreettista.
Vierailija kirjoitti:
Saan naista, mutta en löydä pysyvää suhdetta.
Enhän mäkään halua enää suhdetta. Olin 10v. suhteessa jonka jälkeen päätin etten halua sitoutua vaan lähinnä tapailla. Ymmärrän enemmän kuin hyvin tapailuun keskittyviä. Parisuhde on ajallisesti todella raskas ajanviettotapa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saan naista, mutta en löydä pysyvää suhdetta.
Enhän mäkään halua enää suhdetta. Olin 10v. suhteessa jonka jälkeen päätin etten halua sitoutua vaan lähinnä tapailla. Ymmärrän enemmän kuin hyvin tapailuun keskittyviä. Parisuhde on ajallisesti todella raskas ajanviettotapa.
Ja henkisesti. En ymmärrä, et miks toista pitää alkaa muuttamaan suhteen tiivistyttyä. Aluks kaikki on ok ja hyväksytään, mut sit aletaan pikkuhiljalleen valittamaan vähän kaikesta. Ei kiitos enää.
Eli kun ollessasi parisuhteessa, sinua alkaa iskemaan varakkaaampi/komeampi/urheilullisempi/hauskempi mies, niin ajattelet tasosi nousseen ja vaihdat siihen mieheen?