Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Miksi minua ei kutsuta, vain pelkkä mies?
04.05.2013 |
Miehen sisko ja äiti ovat täysin samanlaisia. Aina jos heitä pitää auttaa tai he pyytävät kahville/mökille/syömään yms, he kysyvät vain miestäni! Eivät koskaan kysy tulisimmeko me vaan aina mieheltäni kysyvät tulisiko hän.
He molemmat tietävät että mieheni ei lähde sukuloimaan ilman minua, joten olen kyllä ollut joskus kun pääsen mukaan niin mukana vaikka varsinaisesti ei minua ole pyydetty. He eivät ole olleet ilkeitä siitä että olen ollut "kuokkimassa", tosin olen tehnyt tätä tiedostomattani. Mieheni ei nimittäin ole koskaan sanonut että he ovat pyytäneet vain häntä, vaan aina ovat muka kysyneet meitä. Nyt parin vuoden yhdessä asumisen aikana mies kyllästyi minulle "valehteluun" ja hän paljasti että ihmettelee miksi eivät koskaan kysy meitä vaan aina häntä.
En itse tiedä tähän lainkaan syytä. Olen aina tullut hyvin toimeen miehen äidin ja siskon kanssa, ja olenkin luullut että he pitävät minusta. Ilmeisesti asia onkin sitten selkäni takana toinen?
Kommentit (18)
Ehkä he eivät ole 'tajunneet' missä muodossa asian esittävät, vaan olettavat ilman muuta teidän kulkevan yhdessä. Vielä ei kannata hermostua tai olettaa, että heillä olisi jotain sinua selän takana vastaan.
Mutta minusta miehesi pitäisi seuraavan kerran puhelimessa oikaista tämä sanamuoto ja kysyä suoraan, että miksi eivät puhu monikossa. Asian oikaisu jatkossa on kyllä miehesi tehtävä ja hänen on asetuttava puolellesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No jos ovat pyytäneet vain miestä ja sinä tulet mukana, niin ovat jatkaneet samalla tavalla pyytämistä, koska joka tapauksessa olette paketti eli mies ei uskalla ilman sinua kotoa poistua.
Ja jos pyytävät syömään ja sinulle lautanen laitetaan ja ruokaa riittää, niin missä ihmeessä se ongelma on? Olet kieltäytynyt antamasta apua ja sanonut sen suoraa?
Minusta olet rasittava, jos miehesi roikkuu sinussa niin, ettei voi käväistä edes auttamassa jossain parin minuutin pikkujutussa ilman sinua. Varmaan lopettaisin myös miehen kutsumisen meille, jos ei osaa koskaan yksin tulla.
Yleensä kun olemme molemmat kotona niin menen mukaan, muuten mies menee yksin. Eli en aina ole ollut mukana. Mies kykenee siis menemään myös yksin, ilman minua.
En ole koskaan kieltäytynyt antamaan apua, olen tarjonnut monestikin apuani! Kertaakaan se ei vaan ole kelvannut.
Minua nyt vain sattuu harmittamaan se asia, että aina kysyvät vain miestäni. Tiedä sitten tarkoituksella vai ei. Omasta mielestäni tulisi käyttää me/te-muotoa. Mies ja minä aina käytämme monikkoa jos kutsumme pariskuntia kylään.
-AP
Monet puhuvat yksikössä, myös omassa parisuhteessaan " joo, mä tuun" ja sitten sieltä tuleekin koko perhe.
Olen oppinut näiden myötä kysymään tietyiltä ihmisiltä tarkentavasti, että keitä oikeasti tuo yksikkö tarkoittaa.
Ärsyttävää, mutta saattaa tosissaan vain olla tapa.
Ette taida olla vielä naimisissa, joten anoppi ei pidä sinua vielä sukulaisena joka pitäisi kutsua myös.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehen pitää kysyä tarkennus, että kutsutaanko nyt hänet vai teidät. Kun muutaman kerran esittää kysymyksen, niin ehkä tapa muuttuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisiko tuo vain tapa. Anoppi kysyy useinkin yksikössä vain miestäni kylään, "tule nyt, voisit katsoa samalla tuota meidän tietokonetta". Sitten joskus kun mies on tosiaan mennyt vain yksin, anoppi on kovasti harmitellut, kun oli kuulemma varannut kakkua koko porukalle eikä kerrottu, että mies tuleekin yksinään. Joten ei tuolla välttämättä mitään pahaa tarkoiteta!
Jotenkin hullua pyytää teitä molempia paikalle, jos sinusta ei ole varsinaista apua ruohonleikkurin keväthuollossa.
Meillä mies osaa ja kykenee käymään sukulaisissaan myös ilman minua enkä todellakaan loukkaannu, jos vain miestä pyydetään käymään avuksi kesäkalusteiden kotiintuomiseen tms. JOtenkin tuntuu pelottavalta tuo teidän tapanne elää, että jos olette molemmat kotona ja miestäsi pyydetään avuksi, niin sinä lähdet aina mukaan. Menetkö miehen kanssa kavereille kaljallekin?
Meillä jo anoppi pyytää miestä käymään, osaa mies kysyä, että riittääkö kahvia vaimollekin. Yleensä on riittänyt. Tosin en ole erityisen innoissani siitä, että mies rassaa ruohonleikkuria ja anoppi pesee ikkunoita ja minun täytyy valita, kumpaa autan. Jouten ei oikein sovi olla, jos on avuksi pyydetty ja avuksi lähden. Se leikkuri on muuten yhteinen, siksi mies sitä kunnostaa kuin omaansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko miehesi Kainuusta? Siellä on tuommoinen tapa. Minun kainuulainen mieheni puhuu "minä tulen" vaikka oltaisiin koko perhe menossa, eikä siellä yhtään ihmetellä, että ollaan sitten kuitenkin kaikki.
Emme ole naimisissa, vielä.
Miehen kanssa käymme yhdessä kavereiden kanssa kaljalla, sillä molemmilla on yhteisiä kavereita paljon. Jos mies tahtoo kaljalle lähteä pelkästään kavereiden kanssa, niin tottakai hän menee yksinään ja minä en mene mukaan!
En ole loukkaantunut heille, mutta olen hieman pettynyt. Itselle kun tuollainen kysyminen on uutta jos sillä tarkoitetaankin meitä molempia.
Miehen kanssa on sovittu että ottaa ensi kerralla asiasta selvää, sillä häntäkin asia ihmetyttää.
-AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.05.2013 klo 18:10"]
Onko miehesi Kainuusta? Siellä on tuommoinen tapa. Minun kainuulainen mieheni puhuu "minä tulen" vaikka oltaisiin koko perhe menossa, eikä siellä yhtään ihmetellä, että ollaan sitten kuitenkin kaikki.
[/quote]
Lisäys, sitten jos mies menee yksin, kysyvät vielä että mihinkäs se emäntä/lapset jäivät.
Miksi mies ei lähde sukuloimaan ilman sinua? Tuo lause takertui pahasti mieleeni, koska en ole vielä tavannut aikuista miestä, joka ei kykene käväisemään äidillään ilman muijaseuraa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyseessä ei siis ole miehesi, vaan avomiehesi, se on iso ero anopille, ja varmaan siskollekin.
Mieheni ei ole Kainuusta.
Mies lähtee kyllä käymään sukulaisissa itsekseen, jos en ole pääsemässä mukaan, kuten en aina olekaan. Ja on itsekseen myös käynytkin.
Ja kyllä puhun miehestäni, vaikka onkin vielä avomies. Olemme menossa naimisiin kuitenkin tämän vuoden puolella.
-AP
Olen huomannut että joillakin vanhemmilla on tosi kummallinen tapa vähätellä lastensa puolisoita/ seurustelukumppaneita. Lapsen puolisosta puhutaan "kaverina" vaikka kyseessä olisi kolmekymppinen pariskunta joka asunut yhdessä jo pitkään, jopa naimisissa.
Näitä "kavereita" ei myöskään koskaan suoraan kutsuta mihinkään, tulevat mukana jos tulevat. Tulee sellainen olo että suhteessa/seurustelussa/ naimissin menossa on jotain todella noloa ja hävettävää. "Eihän meidän Maija nyt poikia kattele, hyhhy".
Minun eräs sukulainen siis tekee tätä, ja olen jutellut muutamien kavereiden kanssa ja he törmänneet samaan.
Miksi ihmeessä sinä et kysy heiltä itseltään?
Vaihtoehtoja on oikeastaan kolme:
- eivät tajua itsekään,että mistä sanovat
- eivät todellakaan halua sinua mukaan
- elävät itse omaa elämäänsä miehen kautta eivätkä tule edes ajatelleeksi, että vaimo ja mies ovat erillisiä (liittyy ensimmäiseen kohtaan)
Alue: Aihe vapaa
Hmm.. Aika tökeröä kyllä. Eivät varmaan pidä sinusta, tai eivät osaa olla rennosti kun olet mukana. Tiedä häntä, mut todnäk jokin sinussa nyppii heitä :P
Oletan vain näin, siis kun anopilla on tapana myös "kuokkia", jos vaikka ollaan pelkkä miehen isä kutsuttu esim. korjaamaan tietokoneesta joku vika, niin anoppi tunkee mukaan vaikkei häntä tarvita. Ja se tarkoittaa ylimäärästä vaivaa minulle...