Mitä mieltä olette lapsen nimeämisestä äidin/isän mukaan

tykkkään, minusta se on jotenkin viehättävän vanhanaikaista.

Kiva nimi. Toista tai kolmatta nimeä lapset joutuvat harvemmin hokemaan, joten se voi olla erikoisempikin. Minun lapsellani on toisena nimenä suvussa oleva nimi jota ei siis ole kuin meidän suvun jäsenillä. Olen sanonut hänelle että sen nimen on saanut vain ihanat ihmiset joten sitä täytyy vaalia. Kyllä olisi ukki kyyneleen tirauttanut jos olisi ollut näkemässä että nimi jatkaa eloaan.

[quote author="Vierailija" time="21.07.2015 klo 21:44"]Kamalaa.. "mikä sun toinen nimi on"...
"Mikontytär.."

Hell no!! Siis mä kuulin tälläisesta vasta nyt ja olen syvästi järkyttynyt. (Googlasin aihetta, joten siksi vanha topic)
[/quote]
Ikivanha tapa. Ennen ei ollutkaan muunlaisia nimiä. Mutta ehkä itsekin suosisin pojan nimissä tätä menettelyä, sillä esim. Ella Mikontytär tuo mieleen pojan Mikko-nimen takia vaikka kyseessä onkin tyttö. Mutta esim. Joonas Eeronpoika ei kuulosta yhtään niin pahalle.

Ite en tykkää moisista väännöksistä. Meillä on äidin kanssa sama toinen nimi, samoin kuin veljelläni on sama toinen nimi isäni kanssa. Mun mielestä tuo on taas kiva tapa ja nätti perinne, ja osoittaa myös tota "omistussuhdetta" joissan määrin, mutta "terveemmällä" tavalla mikäli sitä siis tavoittelee...

Mitäs mieltä: Tiinantytär tai Tiinanpoika?

Ällöttävä tapa. Varsinkin jos tytöllä on miehen nimi nimessään, "Esantytär", hyh hyh..... Jos moista junttitapaa haluaa vaalia, niin edes äidin nimi tyttären nimeen ("Elinantytär") ja isän pojan nimeen ("Esanpoika"). Typerä tapa.

Yiedän erään nimeltä Mika Urponpoika

Ihan mukava vanha tapa. Meillä tuo on suvussa eli isäni on Eero Mikonpoika, minä Sanna Eerontytär ja poikamme on Jaakko Nikonpoika. Osa tätä ihmettelee, minusta se on ihan luonnollista.

Minustakin ihan kiva, mutta mies ei vielä oikein lämpene tälle :D hänen suvussaan perinteenä antaa pojalle suoraan toiseksi nimeksi isän nimi, mutta kun nimi on perinteinen suomalainen ja etunimestä halutaan vähän erikoisempi niin nimen valitseminen on hankalaa. Tuo " kaava" ratkaisisi ongelman jos saan miehen suostumaan siihen.

ap

On se ehkä mun makuun vähän turhan omistusta osoittava tyyli.

Mun mielestä mautonta ja omistushaluista. Lisäksi patriarkaalista, eikö riitä että lapsella on jo isän sukunimi, pitääkö olla vielä Pekanpoika. Mun mielestä lapsella on oikeus olla oma itsensä.

Samaa mieltä kuin vitonen.

Mun mielestä tosi rumaa ja aika junttimaista. Allekirjoitan vitosen kommentin!

Tyhmä tapa ja osoittaa mielikuvituksettomuutta. Jotenkin tulee mieleen, että isästä on ollut epäselvyyttä, kun sitä pitää erikseen vielä nimessä korostaa. Erityisesti nämä isän nimi +tytär-yhdistelmät ovat suorastaan oksettavia.

[quote author="Vierailija" time="04.05.2013 klo 15:39"]

Tyhmä tapa ja osoittaa mielikuvituksettomuutta. Jotenkin tulee mieleen, että isästä on ollut epäselvyyttä, kun sitä pitää erikseen vielä nimessä korostaa. Erityisesti nämä isän nimi +tytär-yhdistelmät ovat suorastaan oksettavia.

[/quote]

Näin mäkin ajattelen. Isää oikein alleviivataan, vaikka koko kylä tietää että oikea isä on postinkantaja tai maatalouslomittaja.

Isännimi on ihan ok. Äidin mukaan nimeäminen taas tarkoittaa perinteisesti aviotonta eli isätöntä lasta, ja suurta häpeää lapselle itselleen, sitä en suosittele.