Oletko sinut sen asian kanssa että olet avoliitossa? ov
Olemme mieheni kanssa olleet yhdessä 14 vuotta, 2 lasta. Minä haluaisin kovasti naimisiin, mies ei. Hänen mielestään olemme perhe ilman naimisiin menoakin ja että naimisiin menolla ei ole mitään tekemistä rakkauden kanssa. No, minua tuo ajattelu on alkanut risoa jo niin että välillä olen jopa miettinyt eroa.... En tietenkään aio perhettä hajoittaa kun kaikki muut asiat on kohdallaan. Järkisyytkään ei auta, meillä on keskinäinen testamentti ja muutenkin tulevaisuus turvattu.
Tsempatkaapa nyt että saisin tuon naimisiin meno ajatuksen pois mielestä :)
Kommentit (50)
Avoliitossa on se, joidenkin mielestä kiva puoli, että siitä on niin helppo lähteä. Tavallaan ei ole sidottu/velvollinen mihinkään. Avioero katsotaan sitten niin paljon monimutkaisempana, vaikka eroja ovat molemmat. Omasta mielestäni avoliiton takaporttiajatus on kauhea. Ei haluta sitoutua toiseen ihmiseen vaan pidetään koko ajan portti raollaan että pääsee pois kun haluaa. Vastuutonta!
vaikeampia kuin avoerotkaan. Ainoa vaan että juridinen päätös tulee vasta 6 kk:n kuluttua, mutta siihen mennessä on jo uusi elämä kehissä.
Että samat takaportit ne on molemmissa niin avo-kuin avioliitoissa jos on ollakseen.
Kolmevuotias poika katseli makuuhuoneessa vanhempien hääkuvaa ja tokaisi hetken mietittyään että isi ja äiti rakastaa toisiaan tuossa kuvassa :)
Olen sitä mieltä että vaikka lapsi ei sitä paperia näekään, on hänellä varmasti turvallisempi/varmempi olo liitossa/kodissa, jossa isä ja äiti ovat sitoutuneet toisiinsa ja luvanneet olla yhdessä ne myötä- ja vastamäet! Avoliitossa on tosiaan se inhottava takaportti josta joku jo kirjoittikin. Ei tarvitse sitoutua toiseen ninkuin avioliitto velvoittaa. Avoliitto on vain kahden henkilön sopimus, avioliiton todistaa useampi. Kirkossa myös Jumalan edessä luvataan olla yhdessä, joillekin sekin on tärkeää.
Itse kahdeksatta vuotta naimisissa :)
Eli siis niin kauan kun mieheni on kanssani avoliitossa, niin tiedän että hän on siinä vapaaehtoisesti. Ihan hyvin ajateltu, mun mielestä
Avoliitosta vain usein ajatellaan että siinä ei tarvi kuin se laukku pakata, näin kärjistetysti, kun avioliiton purkaminen on pitempi prosessi. Avoliitosta ajatellaan olevan helpompi lähteä, ja siitä tulee se ajatus että koko ajan on se portti auki :)
meidän lapsilla on paljon turvallisempi olo kuin esim. tuttavaperheellä jotka ovat naimisissa. Me teemme koko perheen kanssa yhdessä kaikkea kivaa, kyläilemme, veneilemme ja olemme muutenkin paljon yhdessä. Kun taas tuttavaperheessä mies on koko ajan menossa omissa jutuissaan ja vaimo väsyneenä kotona.
Vierailija:
Kolmevuotias poika katseli makuuhuoneessa vanhempien hääkuvaa ja tokaisi hetken mietittyään että isi ja äiti rakastaa toisiaan tuossa kuvassa :)Olen sitä mieltä että vaikka lapsi ei sitä paperia näekään, on hänellä varmasti turvallisempi/varmempi olo liitossa/kodissa, jossa isä ja äiti ovat sitoutuneet toisiinsa ja luvanneet olla yhdessä ne myötä- ja vastamäet! Avoliitossa on tosiaan se inhottava takaportti josta joku jo kirjoittikin. Ei tarvitse sitoutua toiseen ninkuin avioliitto velvoittaa. Avoliitto on vain kahden henkilön sopimus, avioliiton todistaa useampi. Kirkossa myös Jumalan edessä luvataan olla yhdessä, joillekin sekin on tärkeää.
Itse kahdeksatta vuotta naimisissa :)
Meillä on kolme lasta. Kahdeksan vuotta suhdetta takana ja edes nämä ei ole minulle mitään esteitä tai hidasteita jos suhteen haluaa purkaa saatika joku paperi.
että menivät naimisiin vain koska tyttöystävä silloin sitä niin halusi. Ja myös sen olen kuullut ( olen töissä miesvaltaisella alalla ja kuulen työpaikalla aika paljon miesten juttuja ) että moni ei enää menisi naimisiin jos pitäisi valita = elämä naimisiin menon jälkeen on kuulemma muuttunut niin huonompaan suuntaan....
Ei pidä yleistää näitä mitä olen kuullut, mutta yhtenä esimerkkinä vaan.
Vierailija:
Eli siis niin kauan kun mieheni on kanssani avoliitossa, niin tiedän että hän on siinä vapaaehtoisesti. Ihan hyvin ajateltu, mun mielestä
Olen ollut avoliitossa jo kohta 20 v. Lapsia on kolme ja omaisuuttakin on, sekä omaa että yhteistä. Jos ja kun kuolema tulee on omaisuuden varalle tehty järjestelyjä ja meidän elämä ei kaadu leskeneläkkeeseen.
tv. ap joka aina aika ajoin pyörittelee tätä ajatusta mielessä :(