Lue keskustelun säännöt.
Mikä on vanhin käytössä oleva vaatteesi?
Itsellä taitaa olla Rukan sadetakki, joka oli jo kotona asuessani, eli yli 20 vuotta vanha.
Kommentit (965)
Vierailija kirjoitti:
Benettonin untuvatakki ajalta, jolloin Tampereella oli vielä Benettonin myymälä. Eli 15-20 vuotta sitten?
Varo ahhl..aa.m ryöstelijöitä. Kuumaa originel tavaraa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kastemekko.
Kiva ku mahtuu viel päälle.
Pari äidilleni kuulunutta ihanaa 60-luvun mekkoa. Monta omaa 80-luvun vaatetta on vielä käytössä mm. mekkoja (villaa), neuleita (puuvillaa) ja öljykangastakki. Ennen vaatteet tehtiin kestämään. Puuvillakin oli vielä 80-luvulla hyvää ja kestävää ja kesti hyvin 60 asteessa pesun ja piti muotonsa. Nyt puuvilla on heikkolaatuista ja siksi vaatteen valmistaja lupaa sille vain 30 asteen pesunkeston.
Vaikea kysymys, piti oikein miettiä, koska mulla on käytössä vaikka kuinka monta yli 30 vanhaa vaatetta. Esim useampi villapaita, jotka ei vaan mene miksikään, vaikka niitä kuinka pitää. Ajatella, että vielä ysärillä sai esim. H&M:ltä täysvillaisia paitoja, jotka on tähän mennessä ehtineet kiertää mun kaapista miehelle, sitten pojalle ja sen jälkeen takaisin mun kaappiin, kun muoti on vähän vaihdellut. Vanhin noista villaisista on isäni käytössä joskus 1970-luvun alkupuolella ollut villatakki (se ei ole H&M, vaan joku kotimainen vaatetehdas, jota en nyt muista). Äiti on jossain vaiheessa ommellut nahkapaikat kyynärpäihin, mutta muuten pusero on täysin moitteettomassa kunnossa. Mulla on vielä ehjänä myös villasukat, jotka kaveri kutoi mulle, kun annoin hänelle vanhoja lukiokirjojani, siitä on nyt 28 vuotta ja niitä sukkia on käytetty paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pari äidilleni kuulunutta ihanaa 60-luvun mekkoa. Monta omaa 80-luvun vaatetta on vielä käytössä mm. mekkoja (villaa), neuleita (puuvillaa) ja öljykangastakki. Ennen vaatteet tehtiin kestämään. Puuvillakin oli vielä 80-luvulla hyvää ja kestävää ja kesti hyvin 60 asteessa pesun ja piti muotonsa. Nyt puuvilla on heikkolaatuista ja siksi vaatteen valmistaja lupaa sille vain 30 asteen pesunkeston.
Jep, mulla on äitini vanha, ysärin puolivälistä peräisin oleva puuvillamekko, joka on Suomessa valmistettu ja merkissä lukee Stockmann. Se neuloksen laatu on jotain ihan uskomatonta. Niin sileää ja siinä on ihan sellainen himmeä kiiltokin pinnassa. Ihan saman mallisia mekkoja myydään nytkin, mutta laadussa ei päästä enää lähellekään.
Laskettelutakki, jonka sain 16-vuotiaana. Nyt 32v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lahjaksi saatu Marimekon raidallinen, pitkä yöpaita ehkä vuodelta 1995.
1993 tai 4 ostettu Luhdan hupullinen pusero/tunika. Olkatoppaukset poistin, erinomainen etelässä - niin turkoosi-ripokirjava, kuten turistilla kuuluukin olla. Huppu suojaa auringolta. Toinen on PTA:n pitkä raidallinen pellavaliivi, folkloristista tyyliä, samoihin aikoihin ostettu. Nämä olivat ihan törkeän kalliita kumpikin. Nykyään ostan vain kirppareilta bongattuja vaatteita +tori.fista (luonnonkuituisia).
Mutta nämä kaksi reissuvaatteita, ja toukokuussa taas käytössä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vesipuhveliturkki vuodelta 1990, joka on ostettu Espanjasta
Villakangastakki 40 vuotta.
Farkkutakki, käytössä silloin tällöin, 90-luvun alkupuolelta.
Isän pitkä nahkatakki, jonka otin pitkäaikaislainaan joskus 70-luvulla. Lienee ostettu vuosia aikaisemmin.
Omia lapsuusmekkoja vuodelta kivi ja kirves, olleet myös omilla lapsilla käytössä.
Äidin ja isoäidin 50-luvun juhla-asusteita, laukkuja, yli kyynärpään käsineitä. Enää en niitä uskalla käyttää, mutta ovat palvelleet joissakin naamiaisbileissä.
Martensin maiharit 15 v, sääli että mallia ei enää valmisteta. Alkavat kulua puhki.
Sloggi-alushousut n. 20 v, kahdet ja kuin uudet. Tämän päivän Sloggi-laatu ei kestä vuottakaan.816
Sisältö jatkuu mainoksen alla
90-luvulla ostamani talvitakki on vanhin vaatteeni. Joku villapaita on myös samaa ikäluokkaa.
Se takki on todella hyvä kylmien kelien vaate. Muistan vieläkin kuinka haastavaa sen ostaminen oli.
Silloin kissakuviot (sellaiset leopardipilkut) olivat isosti muotia, ja myyjä haki aina vaan uutta uutta kissakuvioista takkia näytille, vaikka joka kerta sanoin, että en halua kissakuviota, vaan yksivärisen takin.
Lopulta puolen tunnin jankkaamisen jälkeen yksivärinen takki löytyi, ja se on vieläkin hyvä. Ei ole edes käynyt vanhanaikaiseksi missään vaiheessa. Leopardipilkkuinen olisi ollut nolo jo seuraavana talvena.
Juuri nyt päälläni oleva villapaita, jonka sain exältä v. 1980.
Se on käsintehty designvaate aitoa villaa.
Lähes uutta vastaavassa kuosissa. 👌
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
90-luvulla ostamani talvitakki on vanhin vaatteeni. Joku villapaita on myös samaa ikäluokkaa.
Se takki on todella hyvä kylmien kelien vaate. Muistan vieläkin kuinka haastavaa sen ostaminen oli.
Silloin kissakuviot (sellaiset leopardipilkut) olivat isosti muotia, ja myyjä haki aina vaan uutta uutta kissakuvioista takkia näytille, vaikka joka kerta sanoin, että en halua kissakuviota, vaan yksivärisen takin.Lopulta puolen tunnin jankkaamisen jälkeen yksivärinen takki löytyi, ja se on vieläkin hyvä. Ei ole edes käynyt vanhanaikaiseksi missään vaiheessa. Leopardipilkkuinen olisi ollut nolo jo seuraavana talvena.
Leoardipilkut tulevat säännöllisesti uudelleen muotiin.
Vinkki: mistään hyvälaaatuisesta, itselle sopivasta vaatteesta ei kannata luopua. Niiden aika koittaa taas jossakin vaiheessa.
Mummon vanha villakangastakki 70-luvun puolivälistä.
Minulla on myös äidin vanhoja huiveja ja neulepaitoja 80-luvun alkupuolelta.
Mummoni tekemä toppatakki 60-luvulta. Välillä olen vaihtanut vetoketjun ja korjannut vuoria, mutta talvisin useimmin käyttämäni takki. Toki on muitakin aitoja vintage- ja retrovaatteita, mutta ne ovat lähinnä juhlakäytössä. Teini-ikäisenä tekemäni hame ehkä vuodelta 1987 on yhä hellepäivien pelastus. Kuminauha vyötäröllä :).
Mummon kutomat oikein kirjavat villasukat jostain 90-luvulta. Olen pari kertaa parsinut, ja mummo on maannut haudassakin jo kohta 8 vuotta. Nämä on mulle rakkaat ja käytän nykyään säästellen.
Tuulitakki, jonka olen pakon edessä ostanut v. 2000 kun odotin kaksosia, mulla oli valtava maha ja on väljä sen mukaisesti....Piti anopilla pienentää sivuista, jäi silti isoksi. Olen 10 kiloa lihonut noista vuosista ja takki on ollut vuosia mökillä pihatöissä takkina. Aika kulahtanut se jo on ja yhä väljä.
Yhdet topatut housut ostin -90 luvulla, väri vaaleanpunainen, kuopus käyttää niitä nykyisin hiihtäessään. Oli mulla vuosia varastossa, kun ei ole tullut hiihdettyä.
H&M kietaisupaita ja Forumin Ajataresta ostettu pitkä musta villakangastakki, molemmat yläasteelta asti käytössä eli 90-luvun lopulta = n.25v vanhoja. Äiti vielä onneksi sanoi takkia ostaessa, että ostetaan kokoa isompi, että mahtuuu päälle vielä myöhemminkin :D
1994 hautajaisiin ostettu jakkupuku, siinä käytössä se lähinnä on ollutkin.
Pari hametta ja puseroa on 80-luvulta, jolloin olin vähän alle 30 v. ja yhdet toppahousut 90-luvun alkupuolelta, jolloin olin vähän päälle 30 v. Vuosikymmeniä säästin näitä vaatteita vaatekaapissa ja mietin usein miten solakka minun täytynyt joskus olla, kun näin pienet vaatekappaleet ovat mahtuneet päälleni. Haaveilin salaa vielä joskus näiden vaatteiden mahtuvan päälleni ja nyt tämä haave on toteutunut.