Mitä ajattelisit ystävästä, joka peruu tapaamisen?
Itse kysyi minua rantalomalle kaveriksi. Lupauduin ihan intona. Sovittiin, että heinäkuussa menemme. Matkoja ei ollut varattu, koska aioimme ne varata muutaman viikon päästä. Ehdin jo neuvotella ex-mieheni kanssa lomapäivät tarkemmin.
Nyt ilmoitti, ettei lähdekään, koska hänen miesystävänsä ei päästä häntä tyttöporukalla. Minussa ei ole mitään kummallista: olen tavallinen vastuullinen äiti enkä ryyppää ja riehu diskoissa. Eronnut kyllä olen. Siksi olinkin matkaseurasta intona, kun muuten matkustelen yksin.
Miten te reagoisitte? Ihmettelsitte? Loukkaantuisitte? Ette reagoisi mitenkään?
Itse olen sellainen, etten ikinä kehtaisi edes lupautua saati perua, jos olen jotakin ystävälle luvannut.
Miten te ragoisitte?
Kommentit (23)
Harmillistahan tuo on. Onneksi ette ehtineet vielä varailla mitään. Jännää on, että ystävä itse ehdotti matkaa, ehkäpä hän ei vielä tiennyt, millainen poikakaverinsa on miehiään. Surullista kyllä, jos ehdit jo intoilla. Toista kertaa ei kyllä kannata tuon ihmisen kanssa reissuja sopia, tuskinpa käyvät miehelle myöhemminkään.
Eihän tuo kaveris reilu ole, miksei ottanut ensin miesystävänsä kantaa selville.. ja toiseksi, miksi hitossa elää sen miehen pillin mukaan.
Olisin hurjan pettynyt ja siitä sanoisin kaverille. Mutten mä jaksais suuttua, olihan se kaverillekin pettymys, että on sian valinnut.
Olen ihan ap:n kannalla eli totta kai se on henk.koht. loukkaus. Suunnitelmat voi muuttua silloin, jos on ihan oikeasti joku este. Nyt se este on vain se, että ap:n kaveri meneekin sen miehensä kanssa kaksistaan lomalle. Ei sillä ole mitään järkevää syytä, vaikka väittää, ettei "mies päästä".
Reilu ihminen ajattelisi, että se toinen ilahtui kovasti, kun hänet pyysin lomalle, ja on nyt sitten järjestellyt kovasti asioitaan, että pääsisi kutsustani mukaan. Kyllä minä toisenkin kerran pääsen jonnekin miehen kanssa. Ap:n ystävä ei selvästikään ole reilu vaan vierittää vielä kaiken miehen syyksi.