Miten rikkaat pysyy laihoina?

Rikkailla on mahdollisuus saada enemmän sisältöä elämäänsä, joten sitä sisältöä ei tarvitse hakea ruoasta.

Vierailija kirjoitti:

Selittyy monilla tekijöillä, joista tärkeimmät kyky itsehillintään, tervelliseen ravitsemukseen ja stressittömään elämään.

Tuo kyky itsehillintään selittää todella paljon yksilöiden välisiä varallisuuseroja. Kyseessä on temperamentin piirre: taito siirtää välitöntä mielihyvän saamista myöhemmän palkinnon vuoksi. Myös älykkyyserot ovat temperamentin tapaan perinnöllisiä ja selittävät merkittävän osan sosioekonomisista eroista. Geenien vaikutusta kuvaa myös tässäkin keskustelussa esille tuodut epigeneettiset tekijät: et ole kokonaan, mitä syöt, vaan mitä mummosi söi. Köyhien ihmisten esivanhemmat olivat todennäköisemmin köyhiä, ja heidän elimistönsä on ohjelmoitu varastoimaan rasvaa.

Varallisuus tuo turvaa ja auttaa näkemään asiat positiivisessa valossa. Silloin on helpompi tehdä järkeviä ratkaisuja ruokailun, elintapojen ja liikunnan suhteen.

Kulttuuriset tekijät myös vaikuttavat. Lihavuus on alemmissa sosiaaliluokissa hyväksytty ja tavallinen asia. Rikkaille se on häpeällistä ja epäsopivaa.

Rikkailla on rahaa ostaa terveellisempää ruokaa. Eikä kyse ole edes pelkästään rahasta, vaan valinnasta. Käyhä syö stressiinsä ja hakee mielihyvää ruoasta. Rikkailla mielihyvän lähteet ovat muualla.

Köyhyys myös tutkitusti laskee älykkyyttä, mikä ei ainakaan edistä oman terveyden kannalta järkevien valintojen tekemistä.

Minusta hyvä kommentti.

Mutta minulla on pieni varaus sitä ajatusta vastaan, että hyvätuloisilla tai -osaisilla olisi vain todella hyvä itsekuri. Arvelen, että monissa asioissa kyse on myös tottumuksesta ja asioista, joista on tullut positiivinen kierre vrt. pienituloisella lihavalla taas voi olla noita asioita, joista on tullut negatiivinen kierre.

Annan nyt molemmista esimerkit:

Pirjo on hyväosaisesta perheestä. Hän on pienestä pitäen harrastanut mieleistä liikuntalajia. Lapsena hänellä oli mahdollisuus testata eri lajeja ja hän päätyi uintiin. Lapsena ja nuorena hän kävi uintikisoissa, aikuisena hän enää ui säännöllisesti neljä kertaa viikossa. Pirjo myös opiskeli itselleen ammatin, jossa hän on ollut vakituisesti töissä, hänellä on vakaat tulot ja tulotason osalta hänellä ei ole ollut stressiä. Liikunnallinen elämäntapa on tuonut hänelle säännöllisyyttä ja vakaat tulot sen, ettei hän syö tuon stressin vuoksi ainakaan liikaa. Koska Pirjon ystäväpiiri on myös uintipiireistä, ovat ihmisiä, jotka tykkäävät syödä terveellisesti, käyttää alkoholia kohtuullisesti ja tehdä noita asioita, joista pitävät.

Pirjolla on siis elämässään noita itseään ruokkivia positiivisia kierteitä: koska lapsena ja nuorena hän harrasti liikuntalajia, hän tykkää harrastaa aikuisenakin. Ja koska työ/ura on mennyt hyvin, hänellä ei ole ollut mitään kohtuutonta kuormitusta, minkä vuoksi hän olisi alkanut syödä liikaa. Myös hänellä on ystäväpiiri, joka suosii samanlaisia elämäntapoja. Kun Pirjon elämään tulee vaikeuksia, hän ei lopeta kokonaan terveellisiä elämäntapoja ja harrastuksiaan. Ja hänellä saattaa olla enemmän varaa hoitaa itseään eri tavoin, käydä psykiatrilla jne.

Liisa on yksinhuoltajaperheestä. Hän harrasti lapsena liikuntakerhoa, mutta hänellä ei ollut varaa harrastaa sellaista, mikä häntä kiinnostaa todella. Hän ei oppinut uusia asioita liikunnan saralla lapsena. Liisa kouluttautui ammattiin, jossa työ on pienipalkkaista ja stressaavaa. Hän tietää, että liikunta on hyväksi, mutta koska hän ei lapsena saanut positiivisia kokemuksia liikunnasta, hänellä ei ole tullut tavaksi harrastaa liikuntaa ja hän ei nauti siitä. Koska aikuisiällä hänen tulonsa ovat pienet, hänellä ei ole varaa kokeilla eri liikuntalajeja, jos joku sattuisi olemaan sellainen, josta hän tykkää. Työstressi saa hänet syömään miten sattuu. Liisa lihoo ja kun hän huomaa lihomisen, hän inhoaa itseään ja tekee mieli syödä vielä vähän lisää. Liisan ystävät tykkäävät käydä lähibaarissa ja Liisa myös. Liisa tuntee myös ihmisiä, jotka harrastavat säännöllisesti liikuntaa, mutta sellaiset ihmiset herättävät hänessä huonommuudentunnetta, hän kokee, että ei ole mitään motivaattoria.

Liisa siis ei saanut lapsena ja nuorena hyviä kokemuksia liikunnasta. Myös se, että hän ei harrastanut lajia, jossa hän olisi kartuttanut taitoja tai lajia, josta hän olisi tykännyt, vaikuttaa hänen kokemuksiinsa aikuisena. Vaikka Liisa voisi aikuisena harrastaa liikuntaa, koska on vapaa tekemään mitä vain, se ei ole hänelle niin helppoa, koska se ei ole hänelle vakiintunut tapa. Myös Liisan ystäväpiiri on sellainen, jossa ei harrasteta liikuntaa tai suosita terveitä elämäntapoja ja se vaikuttaa. He kokevat myös huonommuutta suhteessa sellaisiin ihmisiin, jotka säännöllisesti harrastavat liikuntaa. Kun Liisan elämässä on vaikeuksia, hän purkaa sitä käyttämällä alkoholia tai syömällä liikaa. Tästä tulee kierre, joka ruokkii itseään.

Tietenkin Pirjo ja Liisa ovat karikatyyrejä, mutta tarkoitus oli havainnollistaa hyvien ja huonojen kierteiden syntymistä.

Hyviä havaintoja taas teillä. Olisi pitänyt lisätä että olen tukevasti, heh, keskiluokkainen nykyään. Keskiluokassa näkyy olevan monenlaisia vartalomalleja. Mutta köyhyydestä en siis ole itse enää kärsinyt vuosikausiin, tokikaan rikas en ole, eli vapaa-ajalla en purjehdi ja harrasta ratsastusta, vaan kökötän pääosin kotona perheen parissa.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Ei ole stressiä rahasta, joten elämän laatu parempaa ja ei painoa kerry stressin takia.

Stressi lihottaa. Köyhillä on aina huoli toimeentulosta. Rikkailla toki voi olla myös stressiä omista rahoistaan ja sijoituksistaan, mutta perustoimeentulo on taattu.

Up

Itsekuri, aktiivisuus, älykkyys. Nämä mitä lihavilla ei ole. Huolettaa oikeasti näin veronmaksajana että kuinka pahasti suomessa tämä läskien vallankumous pahenee. 

Vierailija kirjoitti:

Itsekuri, aktiivisuus, älykkyys. Nämä mitä lihavilla ei ole. Huolettaa oikeasti näin veronmaksajana että kuinka pahasti suomessa tämä läskien vallankumous pahenee. 

Ai sun mielestä Suomessa on 3 miljoonaa tyhmää? 🤣🤣🤣