Miten rikkaat pysyy laihoina?
Antakaa vinkkejä, rikkaat! Ja mikä se syy muuten on, sosiaalinen kontrolli? Taloushuolien puute? Joku muu, mikä?
Kommentit (67)
Vierailija kirjoitti:
Aloita olemalla älykäs. Kaikki muu tulee sen jälkeen omalla painollaan; varakkuus, ulkonäkö, tavat, arvot...
Tämä.
Ei mitään eineksiä syödä koskaan.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä köyhäkin pysyy laihana, jos vaan huolehtii siitä että:
syö vähemmän kuin kulutat!
Tätä lihavuutta kyllä ihmettelen minäkin: kun olimme köyhiä 90 luvun alun lamassa me olimme todella laihoja kun ei ollut varaa ruokaan. Sipsejä ja pillimehua lapset sai vain uutenavuonna ja vappuna.
2 litran uunikokkivuuasta söi 4 henkinen perhe 2 ateriaa makarinolaatikkoa, nykymammat taitaa vetää sellaisen yksinään! Ainoa eines oli hernekeitto, 1 pikkupurkki riitti neljälle
Vierailija kirjoitti:
Ei mitään eineksiä syödä koskaan.
Ravintoarvoltaan hyviä valmisruokiakin on nykyisin tarjolla varsin laajasti, mutta ovat "höttöeineksiä" huomattavasti hintavampia ja näin ollen rahan kanssa taistelevien ostajien ulottumattomissa. Heille roiskeläpät tulevat halvemmiksi, joissa ravintoarvot ovat surkeita, vaikka nämä tulisikin nimenomaan jättää ostamatta ja mieluummin tehdä itse sen päivän ateriansa. Tässä tulee hyvin esille se oleellinen ero, että rikkaalla on vara valita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä köyhäkin pysyy laihana, jos vaan huolehtii siitä että:
syö vähemmän kuin kulutat!
Tätä lihavuutta kyllä ihmettelen minäkin: kun olimme köyhiä 90 luvun alun lamassa me olimme todella laihoja kun ei ollut varaa ruokaan. Sipsejä ja pillimehua lapset sai vain uutenavuonna ja vappuna.
2 litran uunikokkivuuasta söi 4 henkinen perhe 2 ateriaa makarinolaatikkoa, nykymammat taitaa vetää sellaisen yksinään! Ainoa eines oli hernekeitto, 1 pikkupurkki riitti neljälle
Ihmiset ovat nykyisin mukavuudenhaluisia ja onnettomia tunnesyöppöjä. Ennen vanhaan syötiin elääkseen, kun nyt eletään syödäkseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä köyhäkin pysyy laihana, jos vaan huolehtii siitä että:
syö vähemmän kuin kulutat!
Tätä lihavuutta kyllä ihmettelen minäkin: kun olimme köyhiä 90 luvun alun lamassa me olimme todella laihoja kun ei ollut varaa ruokaan. Sipsejä ja pillimehua lapset sai vain uutenavuonna ja vappuna.
2 litran uunikokkivuuasta söi 4 henkinen perhe 2 ateriaa makarinolaatikkoa, nykymammat taitaa vetää sellaisen yksinään! Ainoa eines oli hernekeitto, 1 pikkupurkki riitti neljälle
Ihmiset ovat nykyisin mukavuudenhaluisia ja onnettomia tunnesyöppöjä. Ennen vanhaan syötiin elääkseen, kun nyt eletään syödäkseen.
Tämäkin on totta. Ja monella köyhällä ei ole varaa tai ei kehtaa harrastaa jotain liikunnallista kun taas rikkailla on kotona omat harrastustilat muiden katseilta piilossa. Lisäksi nykyään arkiliikuntaa ei juuri ole koska kaikki vaan istuu netissä. Myös minä. Muistan hyvin ajan ennen internettiä. Silloin oli pakko lähteä välillä ulos vaikka vaan kävelylle tai pyöräilemään koska sisällä ei ollut mitään tekemistä. Nykyään saan aikani kulumaan liiankin hyvin sisällä ihan vaan näitäkin keskusteluja lukemalla. Ennen nettiä luin lehtien keskustelusivut, mutta ne oli nopeasti lukaistu.
Vierailija kirjoitti:
Työporukasta rikkain (sai useamman miljoonan vuosituhannen alkupuolella) on kaikkein läskein.
Sai? Eli ilmeisesti fiksuudella hankittu ne rahat. Ei ihme että on siis lihava.
Vierailija kirjoitti:
Itsekurin takia. jos se puuttuu niin kohta on jo läski ja ne rahat mällätty.
Tämä.
Vierailija kirjoitti:
Aloita olemalla älykäs. Kaikki muu tulee sen jälkeen omalla painollaan; varakkuus, ulkonäkö, tavat, arvot...
Niinhän sitä sanotaan että fiksut pärjää. Ja tyhmästä päästä kärsii koko kroppa.
Mutta minkäs teet jos et ole fiksu? Suurin osa ihmisistä ei ole järin älykkäitä. Se on asia mihin ei voi itse vaikuttaa.
Vierailija kirjoitti:
On varaa ostaa terveellisempää ruokaa. Siinäpä se.
Höpsis. Tämä on ihan selittelyä. Varmasti tulee halvemmaksi ja terveellisemmäksi tehdä iso kattilallinen vaikka kanakeittoa, kuin ostaa roiskeläppiä ruuaksi koko perheelle tai hese ateriat. Tämä on ihan kulunut ja valheellinen fraasi, että terveellinen ruoka olisi jotenkin erityisen kallista.
Löytyy itsehillintää ja harkintaa, joka on tutkitusti yksi suurimmista menestyksen avaimista. Eikä vain taloudellisen menestyksen, vaan ylipäätään avain hyvään elämään monella tapaa.
Harkintaa ja järkiasenne ruokaan. Ei niin paljon impulsiivisia ostopäätöksiä ja ahmimiskohtauksia. Vähemmän ahdistusta ja tunteidenhallinnan haasteita pohjalla, joihin käytettäisiin syömistä ratkaisuna. Ei ole tarpeen osoittaa jotain uhmaa tai itsemääräämisoikeutta mättämällä ylenmäärin herkkuja.
Pohjalla itsehillintää, turvallinen lapsuus, vähemmän tunne-elämän haasteita, paremmat eväät elämässä -> menestyminen elämässä monella tapaa -> syöminen ei ole noussut tunteiden hallinnan rooliin, vaan elämänsisältö tulee muista asioista.
Itsehillintä ja tunteet ovat avainasemassa. Tai ettei vain jaksa välittää (esim masennus) eikä pysty arvostamaan itseään niin, että pitäisi itsestään huolta.
No ei ne kaikki oo. Janne Niskakin oli aika tanakka ja eikös hän kuollut aika nuorena sydäriin? Mun serkku on toimari, hyvätuloinen, entinen aktiiviurheilija eikä hänkään nykyään kovin hoikka ole, nyt vähän yli 50. Samoin mun veli on, ei varsinaisesti rikas, mutta hyvätuloinen ja velaton ja vaurastuttuaan on kyllä saanut elopainoa, vaikka edelleen käy salilla ja ennen oli myös hän aktiivinen liikkuja.
Oman huomion mukaan varakkaat naiset pysyvät normaalipainoisena kyllä, monilla varakkailla miehillä on taipumus lihoa enemmän.
Rikkaus sinänsä ei ole selitys hoikkuudelle, vaan sekä rikkautta, hyvää elämää että hoikkuutta selittävät taustalka samat asiat:
- Elämän pohja (lapsuus) ja mielenterveys kunnossa
- Itsehillintä ja järkevyys (vähemmän impulsiivista käytöstä, valistuneet valinnat)
- Itsensä arvostaminen (vahva itsetunto, elämän merkityksellisyys niin että haluaa olla täällä pitkään ja elää terveenä) ja
- Mielenkiinnon ja ajankäytön suuntaaminen mielekkääseen tekemiseen (työ, harrastukset, perhe jne.)
-> Ruualla ei hoideta vaikeita tunteita tai ruoka ei ole ajanviete (syödään tylsyyteen, tyhjyyteen tms.) ja liian keskeinen elämänsisältö.
Nykyajan ongelma lienee tunnesyöminen. Siinä missä hyvätuloinen voi vaikka shoppailla saadakseen iloa, niin pienempi tuloinen hakee sen ilon syömällä.
Selittyy monilla tekijöillä, joista tärkeimmät kyky itsehillintään, tervelliseen ravitsemukseen ja stressittömään elämään.
Tuo kyky itsehillintään selittää todella paljon yksilöiden välisiä varallisuuseroja. Kyseessä on temperamentin piirre: taito siirtää välitöntä mielihyvän saamista myöhemmän palkinnon vuoksi. Myös älykkyyserot ovat temperamentin tapaan perinnöllisiä ja selittävät merkittävän osan sosioekonomisista eroista. Geenien vaikutusta kuvaa myös tässäkin keskustelussa esille tuodut epigeneettiset tekijät: et ole kokonaan, mitä syöt, vaan mitä mummosi söi. Köyhien ihmisten esivanhemmat olivat todennäköisemmin köyhiä, ja heidän elimistönsä on ohjelmoitu varastoimaan rasvaa.
Varallisuus tuo turvaa ja auttaa näkemään asiat positiivisessa valossa. Silloin on helpompi tehdä järkeviä ratkaisuja ruokailun, elintapojen ja liikunnan suhteen.
Kulttuuriset tekijät myös vaikuttavat. Lihavuus on alemmissa sosiaaliluokissa hyväksytty ja tavallinen asia. Rikkaille se on häpeällistä ja epäsopivaa.
Rikkailla on rahaa ostaa terveellisempää ruokaa. Eikä kyse ole edes pelkästään rahasta, vaan valinnasta. Käyhä syö stressiinsä ja hakee mielihyvää ruoasta. Rikkailla mielihyvän lähteet ovat muualla.
Köyhyys myös tutkitusti laskee älykkyyttä, mikä ei ainakaan edistä oman terveyden kannalta järkevien valintojen tekemistä.
Vierailija kirjoitti:
Selittyy monilla tekijöillä, joista tärkeimmät kyky itsehillintään, tervelliseen ravitsemukseen ja stressittömään elämään.
Tuo kyky itsehillintään selittää todella paljon yksilöiden välisiä varallisuuseroja. Kyseessä on temperamentin piirre: taito siirtää välitöntä mielihyvän saamista myöhemmän palkinnon vuoksi. Myös älykkyyserot ovat temperamentin tapaan perinnöllisiä ja selittävät merkittävän osan sosioekonomisista eroista. Geenien vaikutusta kuvaa myös tässäkin keskustelussa esille tuodut epigeneettiset tekijät: et ole kokonaan, mitä syöt, vaan mitä mummosi söi. Köyhien ihmisten esivanhemmat olivat todennäköisemmin köyhiä, ja heidän elimistönsä on ohjelmoitu varastoimaan rasvaa.
Varallisuus tuo turvaa ja auttaa näkemään asiat positiivisessa valossa. Silloin on helpompi tehdä järkeviä ratkaisuja ruokailun, elintapojen ja liikunnan suhteen.
Kulttuuriset tekijät myös vaikuttavat. Lihavuus on alemmissa sosiaaliluokissa hyväksytty ja tavallinen asia. Rikkaille se on häpeällistä ja epäsopivaa.
Rikkailla on rahaa ostaa terveellisempää ruokaa. Eikä kyse ole edes pelkästään rahasta, vaan valinnasta. Käyhä syö stressiinsä ja hakee mielihyvää ruoasta. Rikkailla mielihyvän lähteet ovat muualla.
Köyhyys myös tutkitusti laskee älykkyyttä, mikä ei ainakaan edistä oman terveyden kannalta järkevien valintojen tekemistä.
Hyvä kirjoitus, mutta lihavuus ei mielestäni ole alemmissa sosiaaliluokissa hyväksytty ja tavallinen asia.
Vierailija kirjoitti:
No ei ne kaikki oo. Janne Niskakin oli aika tanakka ja eikös hän kuollut aika nuorena sydäriin? Mun serkku on toimari, hyvätuloinen, entinen aktiiviurheilija eikä hänkään nykyään kovin hoikka ole, nyt vähän yli 50. Samoin mun veli on, ei varsinaisesti rikas, mutta hyvätuloinen ja velaton ja vaurastuttuaan on kyllä saanut elopainoa, vaikka edelleen käy salilla ja ennen oli myös hän aktiivinen liikkuja.
Oman huomion mukaan varakkaat naiset pysyvät normaalipainoisena kyllä, monilla varakkailla miehillä on taipumus lihoa enemmän.
Ilmeisesti nämä sun esimerkki-varakkaat on maansiirttohommien yrittäjiä. Siellä ei yksikään ole alle 150kg. Hirveitä tankkeja kaikki. Samoten akat ja lapset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloita olemalla älykäs. Kaikki muu tulee sen jälkeen omalla painollaan; varakkuus, ulkonäkö, tavat, arvot...
Niinhän sitä sanotaan että fiksut pärjää. Ja tyhmästä päästä kärsii koko kroppa.
Mutta minkäs teet jos et ole fiksu? Suurin osa ihmisistä ei ole järin älykkäitä. Se on asia mihin ei voi itse vaikuttaa.
Ei älykäskään pärjää jos juoksee aina hetkellisten nautintojen perässä eikä omaa kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä. Sellaisen ohi menee tyhmempikin ihan vain sisulla ja yrittämällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Selittyy monilla tekijöillä, joista tärkeimmät kyky itsehillintään, tervelliseen ravitsemukseen ja stressittömään elämään.
Tuo kyky itsehillintään selittää todella paljon yksilöiden välisiä varallisuuseroja. Kyseessä on temperamentin piirre: taito siirtää välitöntä mielihyvän saamista myöhemmän palkinnon vuoksi. Myös älykkyyserot ovat temperamentin tapaan perinnöllisiä ja selittävät merkittävän osan sosioekonomisista eroista. Geenien vaikutusta kuvaa myös tässäkin keskustelussa esille tuodut epigeneettiset tekijät: et ole kokonaan, mitä syöt, vaan mitä mummosi söi. Köyhien ihmisten esivanhemmat olivat todennäköisemmin köyhiä, ja heidän elimistönsä on ohjelmoitu varastoimaan rasvaa.
Varallisuus tuo turvaa ja auttaa näkemään asiat positiivisessa valossa. Silloin on helpompi tehdä järkeviä ratkaisuja ruokailun, elintapojen ja liikunnan suhteen.
Kulttuuriset tekijät myös vaikuttavat. Lihavuus on alemmissa sosiaaliluokissa hyväksytty ja tavallinen asia. Rikkaille se on häpeällistä ja epäsopivaa.
Rikkailla on rahaa ostaa terveellisempää ruokaa. Eikä kyse ole edes pelkästään rahasta, vaan valinnasta. Käyhä syö stressiinsä ja hakee mielihyvää ruoasta. Rikkailla mielihyvän lähteet ovat muualla.
Köyhyys myös tutkitusti laskee älykkyyttä, mikä ei ainakaan edistä oman terveyden kannalta järkevien valintojen tekemistä.
Hyvä kirjoitus, mutta lihavuus ei mielestäni ole alemmissa sosiaaliluokissa hyväksytty ja tavallinen asia.
Kyllä on. Suurin osa on lihavia niin miksi ei olisi hyväksytty asia. Miksi he ei omaa ulkonäköään hyväksyisi kun 9/10 on ylipainoisia.
Mielekästä elämää, kun voi huoletta käyttää aikaa ja rahaa itseensä. Varallisuus kun antaa siimaa tehdä asioita, joista pienituloinen ja moni keskituloinenkin voi vain haaveilla.