Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Oletteko kuunnelleet sen Estonian onnettomuusyön radioliikennenauhoituksen? Minusta se on pahempi kuin kamalin kauhuelokuva :(
04.07.2020 |
Erityisesti siksi, että näiden pelastamaan menevien laivojen keskustelu on niin epätodellisen rauhallista ja asiallista. Meri myrskyää ympärillä, vähitellen alkavat tajuta, että jotain oikeasti kamalaa tapahtunut, ruumiita alkaa näkymään... silti kommunikointi on täysin rauhallista ja asiallista, kuin olisi ihan normipäivä... Itse menisin täyteen paniikkiin...
Kommentit (1306)
Vierailija kirjoitti:
No ei, vaan kuten sanoin on se välipohja (jota sinä kutsuisit pilssiksi) täysin vesitiivis ja eristetty osio koska se on oleellinen turvallisuustekijä ja sisältää mm. polttoainetankit joihin ei sovi vettä sen enempää sekoitella. Kaikki veden yläpuoliset osat ovat itsetyhjeneviä, eli vesi poistuu yli laidan käymättä lähtöruudun (tai pilssin) kautta.
Laivan moottoreiden polttoaineen syöttöjärjestelmä on varustettu useammallakin veden-erottimella, ihan sattuneesta syystä...
Mutta tämä meidän välinen vääntäminen on ihan turhaa.
Sinä puhut laivoista, millaisia ne on TEORIASSA uusina, telakalta lähtiessään, minä puhun millaisia laivat ovat KÄYTÄNNÖSSÄ muutaman vuoden ja muutaman tuhat tuntia seilattuaan.
Toinen puhuu aidoista, toinen aidan seipäistä :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Polloidi kirjoitti:
Summa summarum...
Risteilijät vuotaa vettä sisäänsä, jo ihan normaali-olosuhteissakin.
Ja vaikka tapahtuisi pohjakosketus, jonka seurauksena vettä alkaisi tulla enemmänkin sisään, näissä tapauksissa ollaan yleensä lähellä rannikkoa (lue: apu lähellä), eikä pieni pohjakosketus aiheuta niin massiivista vuotoa etteikö laiva pysyisi pinnalla pumppujensa avulla vielä tuntikaupalla.
Jos siis karahtaa pohjaan, ei muuta kuin kaikessa rauhassa ajo-koneet seis, kaikki pumput päälle ja kaikessa rauhassa odotellaan evakuointi-aluksia, ei turhaa hötkyilyä... ;-)
Ammatikseen merillä seilaavat suhtautuvat vuotoihin näin maakravun korvin jopa pöyristyttävän kepeästi :-)
Kun näitä merillä työskenteleviä alkaa illan istujaisissa tosissaan haastaa kysymyksellä: ”Onko ollut tilanteita joissa syke nousee?” , niin alkaahan niitä tarinoita sitten tulla.
Poikkeuksetta, näissä tarinoissa pääosaa näyttelee veden sijasta tuli...
Kun laivassa havaitaan pienikin palon alku missä tahansa, sinne lähdetään todella rivakasti useamman henkilön voimin sitä sammuttamaan.
Se palon alku nimittäin on PAKKO saada VÄLITTÖMÄSTI sammumaan, keinolla millä hyvänsä!!!Jos revonhäntä ehtii hiipiä syttymispaikaltaan muihin tiloihin (tyypillisesti seinien ja välikattojen onteloita Ja kanavia pitkin), muuttuu sammutustehtävä hyvinkin nopeasti mahdottomaksi... :-/
Merimiehen painajainen numero 1 on
’TULIPALO AUTOKANNELLA’
No eivät ne kyllä edelleenkään vuoda. Ainoa hämmentävä seikka tässä on nyt tosiaan se, että sinä maakrapuna vänkkäät vuosikymmeniä merillä ja meriteollisuudessa työskennelleiden kanssa.
Jos laiva karahtaa pohjaan, ja se kykenee siitä irtautumaan jatketaan seuraavaan satamaan. Kaksoisrunko ja SRTP (Safe Return To Port) suunnittelu takaa sen että käytännössä minkäänlainen vesilinjan alapuolinen vahinko ei saa estää aluksen kykyä suoriutua takaisin satamaan. Käytännössä vain öljyvuoto on sellainen joka estää ympäristösyistä matkan jatkumisen.
Sama koskee tulipaloja. Nämä ovat, kuten sanoitkin, se oikea uhka, mutta tuo samainen SRTP-suunnittelu takaa myös sen, että yhden kokonaisen palotilankaan täydellinen tuhoutuminen ei estä laivaa palaamasta turvallisesti satamaan. Mutta siksi tosiaan niihin tulipaloihin suhtaudutaan niin vakavasti koska jos niihin ei kyetä reagoimaan välittömästi ja tehokkaasti on riskinä palon leviämisessä muihin palotiloihin, joka on sitten jo kertaluokkaa suurempi katastrofi, olkoonkin että SRTP-suunnittelussa pyritään myös siihen että vierekkäisten palotilojen tuhoutuminenkaan ei saisi rampauttaa alusta.
Tulipalo autokannella on siitä kiitollinen tilanne, että autokannen voi surutta sprinkleroida täyteen vettä ja sen saa käytännössä muissa kuin hirmumyrskyoloissa tehokkaasti läpituuletettua avaamalla keula- ja peräportit. Toki jos paloa ei saada hallintaan niin on tilanne nopeasti katastrofaalinen.
Polloidi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sukellusveneitä ei siis nähdä missään tutkissa?
Ei.
Tutkassa näkyy vain vedenpinnan päällä olevat kohteet.Kaikuluotaimella pystyy etsimään pinnan alaisia kohteita, mutta keila kaikuluotaimessa on sen verran kapea, että touhu on melkoista haku-ammuntaa...
(pitää olla melko lähellä kohdetta, ja kohteen suunta pitää tietää melko tarkasti)
Vedenalainen tiedustelu ja havainnointi perustuu lähinnä passiiviseen kuunteluun. Vesi on mitä mainion väliaine ääniaalloille, jolloin pienikin ääni kuuluu todella kauas ja kaikki ihmisen luomat äänet erottuvat todella selkeästi taustakohinasta joko taajuudeltaan tai olemalla selkeästi toistuva. Sukellusveneet tunnistetaan niiden voimansiirron äänen perusteella, jokainen veneluokka omaa selkeästi erottuvan "äänisormenjäljen".
Vierailija kirjoitti:
Polloidi kirjoitti:
Summa summarum...
Risteilijät vuotaa vettä sisäänsä, jo ihan normaali-olosuhteissakin.
Ja vaikka tapahtuisi pohjakosketus, jonka seurauksena vettä alkaisi tulla enemmänkin sisään, näissä tapauksissa ollaan yleensä lähellä rannikkoa (lue: apu lähellä), eikä pieni pohjakosketus aiheuta niin massiivista vuotoa etteikö laiva pysyisi pinnalla pumppujensa avulla vielä tuntikaupalla.
Jos siis karahtaa pohjaan, ei muuta kuin kaikessa rauhassa ajo-koneet seis, kaikki pumput päälle ja kaikessa rauhassa odotellaan evakuointi-aluksia, ei turhaa hötkyilyä... ;-)
Ammatikseen merillä seilaavat suhtautuvat vuotoihin näin maakravun korvin jopa pöyristyttävän kepeästi :-)
Kun näitä merillä työskenteleviä alkaa illan istujaisissa tosissaan haastaa kysymyksellä: ”Onko ollut tilanteita joissa syke nousee?” , niin alkaahan niitä tarinoita sitten tulla.
Poikkeuksetta, näissä tarinoissa pääosaa näyttelee veden sijasta tuli...
Kun laivassa havaitaan pienikin palon alku missä tahansa, sinne lähdetään todella rivakasti useamman henkilön voimin sitä sammuttamaan.
Se palon alku nimittäin on PAKKO saada VÄLITTÖMÄSTI sammumaan, keinolla millä hyvänsä!!!Jos revonhäntä ehtii hiipiä syttymispaikaltaan muihin tiloihin (tyypillisesti seinien ja välikattojen onteloita Ja kanavia pitkin), muuttuu sammutustehtävä hyvinkin nopeasti mahdottomaksi... :-/
Merimiehen painajainen numero 1 on
’TULIPALO AUTOKANNELLA’No eivät ne kyllä edelleenkään vuoda. Ainoa hämmentävä seikka tässä on nyt tosiaan se, että sinä maakrapuna vänkkäät vuosikymmeniä merillä ja meriteollisuudessa työskennelleiden kanssa.
Jos laiva karahtaa pohjaan, ja se kykenee siitä irtautumaan jatketaan seuraavaan satamaan. Kaksoisrunko ja SRTP (Safe Return To Port) suunnittelu takaa sen että käytännössä minkäänlainen vesilinjan alapuolinen vahinko ei saa estää aluksen kykyä suoriutua takaisin satamaan. Käytännössä vain öljyvuoto on sellainen joka estää ympäristösyistä matkan jatkumisen.
Sama koskee tulipaloja. Nämä ovat, kuten sanoitkin, se oikea uhka, mutta tuo samainen SRTP-suunnittelu takaa myös sen, että yhden kokonaisen palotilankaan täydellinen tuhoutuminen ei estä laivaa palaamasta turvallisesti satamaan. Mutta siksi tosiaan niihin tulipaloihin suhtaudutaan niin vakavasti koska jos niihin ei kyetä reagoimaan välittömästi ja tehokkaasti on riskinä palon leviämisessä muihin palotiloihin, joka on sitten jo kertaluokkaa suurempi katastrofi, olkoonkin että SRTP-suunnittelussa pyritään myös siihen että vierekkäisten palotilojen tuhoutuminenkaan ei saisi rampauttaa alusta.
Tulipalo autokannella on siitä kiitollinen tilanne, että autokannen voi surutta sprinkleroida täyteen vettä ja sen saa käytännössä muissa kuin hirmumyrskyoloissa tehokkaasti läpituuletettua avaamalla keula- ja peräportit. Toki jos paloa ei saada hallintaan niin on tilanne nopeasti katastrofaalinen.
Kuinka suuri riski tulipalon syttyminen laivalla on? Voiko vaikka tupakasta syttyä oikeasti vaarallinen palo? Toivottavasti joku aiheesta tietävä vastaa, tämä nimittäin huolestuttaa minua.
Vierailija kirjoitti:
Olen ihmetellyt tuota, että ensimmäinen helikopteri suomesta saapui kl. 3:05 mutta seuraava kopteri Ruotsista vasta kl. 3:50. Siinä on Estonia lopettanut radioyhteyden jo kl. 1:29 ja sen jälkeen melko pian uponnut.
Miten kesti noin kauan saada kopterit paikalle?
Helikopteri ei ole mikään hävittäjä. Niiden nopeus ja toimintasäde ovat aika rajalliset, eikä tuohon aikaan tainnut olla mitään jatkuvaa hälytysvalmiutta lentomiehistöillä, vaan ainakin Suomessa oltiin tunnin valmiudessa. Ensimmäiset kopterit olivat siis ilmassa puoli kolmen aikoihin ja Turun kopteri oli noin 40 min matkan päässä, muut selkeästi kauempana jolloin ovat mahdollisesti joutuneet myös tekemään välitankkauksen pidentääkseen operaatioaikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ihmetellyt tuota, että ensimmäinen helikopteri suomesta saapui kl. 3:05 mutta seuraava kopteri Ruotsista vasta kl. 3:50. Siinä on Estonia lopettanut radioyhteyden jo kl. 1:29 ja sen jälkeen melko pian uponnut.
Miten kesti noin kauan saada kopterit paikalle?
Toisekseen ihmettelen, että mistä aina ilmestyy paikalle se yksi ihan pihalla oleva tyyppi häröilemään linjalle, niinku toi Nesteen tankkilaiva ja Mastera???
Ihan sama Titanicissa. Ootteko kuunnelleet? Siinä tulee toi Franckfurt häröilemään linjalle ja Titanicin radisti hermostuu, että
You Fool, you fool
Suomessa ainakin se aika mitä saa olla hätäkutsun ja kopterin ilmaannousemisen välissä on tunti, Ruotsissa muistaakseni oli pidempikin?
Suomalaiset oli ainakin ilmassa alle tunnissa, ihan normaalit ajat oli.Juu, nämä tällaiset ajathan toimii todella hyvin. 800 ihmistä kuolemassa ja kopteripilotti katsoo kellosta että joo, onhan tässä vielä puolisen tuntia aikaa pötkötellä ennen kuin tarvitsee lähteä.
Ei siinä mitään kelloa katsella ja paineta torkkunappia vaan painetaan tukka putkella niin nopeasti kuin voidaan. Tunnin valmius tarkoittaa sitä, että miehistö on yöllä kotonaan nukkumassa omissa sängyissään, vehkeet tukikohdassa. Kun pilliin vihelletään niin siinä todellakin mennään sata lasissa mutta pukeutumiseen, kusella käyntiin, asemapaikkaan siirtymiseen ja sitten lähtövalmistelujen tekemiseen nyt vaan menee aikaa vaikka sitä kuinka harjoteltaisiin.
Nyttemmin taitaa raja ollakin jo 15 min valmiudessa, eli päivystävä miehistö majoittuu tukikohdassa, mutta ei varusteet päällä. Ilmavoimat ovatkin sitten 60 sek valmiudessa, eli kellon ympäri istuu joku ukko lentokamat päällä koneen vierellä ja kone on lämpimänä virroissa.
Vierailija kirjoitti:
Polloidi kirjoitti:
Summa summarum...
Risteilijät vuotaa vettä sisäänsä, jo ihan normaali-olosuhteissakin.
Ja vaikka tapahtuisi pohjakosketus, jonka seurauksena vettä alkaisi tulla enemmänkin sisään, näissä tapauksissa ollaan yleensä lähellä rannikkoa (lue: apu lähellä), eikä pieni pohjakosketus aiheuta niin massiivista vuotoa etteikö laiva pysyisi pinnalla pumppujensa avulla vielä tuntikaupalla.
Jos siis karahtaa pohjaan, ei muuta kuin kaikessa rauhassa ajo-koneet seis, kaikki pumput päälle ja kaikessa rauhassa odotellaan evakuointi-aluksia, ei turhaa hötkyilyä... ;-)
Ammatikseen merillä seilaavat suhtautuvat vuotoihin näin maakravun korvin jopa pöyristyttävän kepeästi :-)
Kun näitä merillä työskenteleviä alkaa illan istujaisissa tosissaan haastaa kysymyksellä: ”Onko ollut tilanteita joissa syke nousee?” , niin alkaahan niitä tarinoita sitten tulla.
Poikkeuksetta, näissä tarinoissa pääosaa näyttelee veden sijasta tuli...
Kun laivassa havaitaan pienikin palon alku missä tahansa, sinne lähdetään todella rivakasti useamman henkilön voimin sitä sammuttamaan.
Se palon alku nimittäin on PAKKO saada VÄLITTÖMÄSTI sammumaan, keinolla millä hyvänsä!!!Jos revonhäntä ehtii hiipiä syttymispaikaltaan muihin tiloihin (tyypillisesti seinien ja välikattojen onteloita Ja kanavia pitkin), muuttuu sammutustehtävä hyvinkin nopeasti mahdottomaksi... :-/
Merimiehen painajainen numero 1 on
’TULIPALO AUTOKANNELLA’No eivät ne kyllä edelleenkään vuoda. Ainoa hämmentävä seikka tässä on nyt tosiaan se, että sinä maakrapuna vänkkäät vuosikymmeniä merillä ja meriteollisuudessa työskennelleiden kanssa.
Jos laiva karahtaa pohjaan, ja se kykenee siitä irtautumaan jatketaan seuraavaan satamaan. Kaksoisrunko ja SRTP (Safe Return To Port) suunnittelu takaa sen että käytännössä minkäänlainen vesilinjan alapuolinen vahinko ei saa estää aluksen kykyä suoriutua takaisin satamaan. Käytännössä vain öljyvuoto on sellainen joka estää ympäristösyistä matkan jatkumisen.
Sama koskee tulipaloja. Nämä ovat, kuten sanoitkin, se oikea uhka, mutta tuo samainen SRTP-suunnittelu takaa myös sen, että yhden kokonaisen palotilankaan täydellinen tuhoutuminen ei estä laivaa palaamasta turvallisesti satamaan. Mutta siksi tosiaan niihin tulipaloihin suhtaudutaan niin vakavasti koska jos niihin ei kyetä reagoimaan välittömästi ja tehokkaasti on riskinä palon leviämisessä muihin palotiloihin, joka on sitten jo kertaluokkaa suurempi katastrofi, olkoonkin että SRTP-suunnittelussa pyritään myös siihen että vierekkäisten palotilojen tuhoutuminenkaan ei saisi rampauttaa alusta.
Tulipalo autokannella on siitä kiitollinen tilanne, että autokannen voi surutta sprinkleroida täyteen vettä ja sen saa käytännössä muissa kuin hirmumyrskyoloissa tehokkaasti läpituuletettua avaamalla keula- ja peräportit. Toki jos paloa ei saada hallintaan niin on tilanne nopeasti katastrofaalinen.
”Meriteollisuudessa työskentelevät” on varsin laaja-alainen käsite...
Toiset työskentelee siistissä toimistossa laivoja suunnitellen, toiset niitä rakentaa telakoilla, ja sitten osa niillä SEILAA, parhaimmillaan >300 päivää vuodessa.
Jos minun pitää valita, uskonko tietokoneen ruudulla CAD- / Simulointisoftaa pyörittelevää insinööriä, vai Konemestarin lupakirjan omaavaa heppua, joka viettää suurimman osan työajastaan ihan oikeasti siellä vesilinjan alapuolella —> Valitsen jälkimmäisen, sori vaan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuinka suuri riski tulipalon syttyminen laivalla on? Voiko vaikka tupakasta syttyä oikeasti vaarallinen palo? Toivottavasti joku aiheesta tietävä vastaa, tämä nimittäin huolestuttaa minua.
No teoriassa ei missään pitäisi olla mitään syttymisen mahdollistavaa materiaalia. Kaikki matot, verhoilut ja muut materiaalit ovat palonkestäviä ja leimahtamattomia. Tulipalon syttyminen vaatii käytännössä joko tahallista toimintaa tai laiminlyöntiä, tai jotain merkittävää laitevikaa. Yleisin syttymisen lähde taitaa olla laivalla tehdyt tulityöt kun pieniä korjauksia tehdään koko ajan laivojen ollessa ajossa.
Polloidi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Polloidi kirjoitti:
Summa summarum...
Risteilijät vuotaa vettä sisäänsä, jo ihan normaali-olosuhteissakin.
Ja vaikka tapahtuisi pohjakosketus, jonka seurauksena vettä alkaisi tulla enemmänkin sisään, näissä tapauksissa ollaan yleensä lähellä rannikkoa (lue: apu lähellä), eikä pieni pohjakosketus aiheuta niin massiivista vuotoa etteikö laiva pysyisi pinnalla pumppujensa avulla vielä tuntikaupalla.
Jos siis karahtaa pohjaan, ei muuta kuin kaikessa rauhassa ajo-koneet seis, kaikki pumput päälle ja kaikessa rauhassa odotellaan evakuointi-aluksia, ei turhaa hötkyilyä... ;-)
Ammatikseen merillä seilaavat suhtautuvat vuotoihin näin maakravun korvin jopa pöyristyttävän kepeästi :-)
Kun näitä merillä työskenteleviä alkaa illan istujaisissa tosissaan haastaa kysymyksellä: ”Onko ollut tilanteita joissa syke nousee?” , niin alkaahan niitä tarinoita sitten tulla.
Poikkeuksetta, näissä tarinoissa pääosaa näyttelee veden sijasta tuli...
Kun laivassa havaitaan pienikin palon alku missä tahansa, sinne lähdetään todella rivakasti useamman henkilön voimin sitä sammuttamaan.
Se palon alku nimittäin on PAKKO saada VÄLITTÖMÄSTI sammumaan, keinolla millä hyvänsä!!!Jos revonhäntä ehtii hiipiä syttymispaikaltaan muihin tiloihin (tyypillisesti seinien ja välikattojen onteloita Ja kanavia pitkin), muuttuu sammutustehtävä hyvinkin nopeasti mahdottomaksi... :-/
Merimiehen painajainen numero 1 on
’TULIPALO AUTOKANNELLA’No eivät ne kyllä edelleenkään vuoda. Ainoa hämmentävä seikka tässä on nyt tosiaan se, että sinä maakrapuna vänkkäät vuosikymmeniä merillä ja meriteollisuudessa työskennelleiden kanssa.
Jos laiva karahtaa pohjaan, ja se kykenee siitä irtautumaan jatketaan seuraavaan satamaan. Kaksoisrunko ja SRTP (Safe Return To Port) suunnittelu takaa sen että käytännössä minkäänlainen vesilinjan alapuolinen vahinko ei saa estää aluksen kykyä suoriutua takaisin satamaan. Käytännössä vain öljyvuoto on sellainen joka estää ympäristösyistä matkan jatkumisen.
Sama koskee tulipaloja. Nämä ovat, kuten sanoitkin, se oikea uhka, mutta tuo samainen SRTP-suunnittelu takaa myös sen, että yhden kokonaisen palotilankaan täydellinen tuhoutuminen ei estä laivaa palaamasta turvallisesti satamaan. Mutta siksi tosiaan niihin tulipaloihin suhtaudutaan niin vakavasti koska jos niihin ei kyetä reagoimaan välittömästi ja tehokkaasti on riskinä palon leviämisessä muihin palotiloihin, joka on sitten jo kertaluokkaa suurempi katastrofi, olkoonkin että SRTP-suunnittelussa pyritään myös siihen että vierekkäisten palotilojen tuhoutuminenkaan ei saisi rampauttaa alusta.
Tulipalo autokannella on siitä kiitollinen tilanne, että autokannen voi surutta sprinkleroida täyteen vettä ja sen saa käytännössä muissa kuin hirmumyrskyoloissa tehokkaasti läpituuletettua avaamalla keula- ja peräportit. Toki jos paloa ei saada hallintaan niin on tilanne nopeasti katastrofaalinen.
”Meriteollisuudessa työskentelevät” on varsin laaja-alainen käsite...
Toiset työskentelee siistissä toimistossa laivoja suunnitellen, toiset niitä rakentaa telakoilla, ja sitten osa niillä SEILAA, parhaimmillaan >300 päivää vuodessa.
Jos minun pitää valita, uskonko tietokoneen ruudulla CAD- / Simulointisoftaa pyörittelevää insinööriä, vai Konemestarin lupakirjan omaavaa heppua, joka viettää suurimman osan työajastaan ihan oikeasti siellä vesilinjan alapuolella —> Valitsen jälkimmäisen, sori vaan...
Voit uskoa ihan mitä haluat. Faktaa on kuitenkin se, että jos ei laivan rungossa ole mitään läpivientiä, ei siitä myöskään tule mitään vettä läpi. Totta kai kaikki luukut, portit, rampit, akselien läpiviennit sun muut päästää vettä läpi, mutta yhtään vuotavaa saumaa et ainoastakaan itämerellä seilaavasta aluksesta löydä. Jossain banaanivaltiossa varmaan puksutellaan menemään niin kauan kun laiva vaan pinnalla pysyy, siihen en ota kantaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt olis helpompaa. Kapu sais reaaliaikaiset ohjeet vauvapalstalta netin kautta.
Millä olisitte estäneet onnettomuuden kun Viru-ukko otti yhteyttä kallistumasta?
Olin tuolla laivalla! On kuviakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Polloidi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Polloidi kirjoitti:
Summa summarum...
Risteilijät vuotaa vettä sisäänsä, jo ihan normaali-olosuhteissakin.
Ja vaikka tapahtuisi pohjakosketus, jonka seurauksena vettä alkaisi tulla enemmänkin sisään, näissä tapauksissa ollaan yleensä lähellä rannikkoa (lue: apu lähellä), eikä pieni pohjakosketus aiheuta niin massiivista vuotoa etteikö laiva pysyisi pinnalla pumppujensa avulla vielä tuntikaupalla.
Jos siis karahtaa pohjaan, ei muuta kuin kaikessa rauhassa ajo-koneet seis, kaikki pumput päälle ja kaikessa rauhassa odotellaan evakuointi-aluksia, ei turhaa hötkyilyä... ;-)
Ammatikseen merillä seilaavat suhtautuvat vuotoihin näin maakravun korvin jopa pöyristyttävän kepeästi :-)
Kun näitä merillä työskenteleviä alkaa illan istujaisissa tosissaan haastaa kysymyksellä: ”Onko ollut tilanteita joissa syke nousee?” , niin alkaahan niitä tarinoita sitten tulla.
Poikkeuksetta, näissä tarinoissa pääosaa näyttelee veden sijasta tuli...
Kun laivassa havaitaan pienikin palon alku missä tahansa, sinne lähdetään todella rivakasti useamman henkilön voimin sitä sammuttamaan.
Se palon alku nimittäin on PAKKO saada VÄLITTÖMÄSTI sammumaan, keinolla millä hyvänsä!!!Jos revonhäntä ehtii hiipiä syttymispaikaltaan muihin tiloihin (tyypillisesti seinien ja välikattojen onteloita Ja kanavia pitkin), muuttuu sammutustehtävä hyvinkin nopeasti mahdottomaksi... :-/
Merimiehen painajainen numero 1 on
’TULIPALO AUTOKANNELLA’No eivät ne kyllä edelleenkään vuoda. Ainoa hämmentävä seikka tässä on nyt tosiaan se, että sinä maakrapuna vänkkäät vuosikymmeniä merillä ja meriteollisuudessa työskennelleiden kanssa.
Jos laiva karahtaa pohjaan, ja se kykenee siitä irtautumaan jatketaan seuraavaan satamaan. Kaksoisrunko ja SRTP (Safe Return To Port) suunnittelu takaa sen että käytännössä minkäänlainen vesilinjan alapuolinen vahinko ei saa estää aluksen kykyä suoriutua takaisin satamaan. Käytännössä vain öljyvuoto on sellainen joka estää ympäristösyistä matkan jatkumisen.
Sama koskee tulipaloja. Nämä ovat, kuten sanoitkin, se oikea uhka, mutta tuo samainen SRTP-suunnittelu takaa myös sen, että yhden kokonaisen palotilankaan täydellinen tuhoutuminen ei estä laivaa palaamasta turvallisesti satamaan. Mutta siksi tosiaan niihin tulipaloihin suhtaudutaan niin vakavasti koska jos niihin ei kyetä reagoimaan välittömästi ja tehokkaasti on riskinä palon leviämisessä muihin palotiloihin, joka on sitten jo kertaluokkaa suurempi katastrofi, olkoonkin että SRTP-suunnittelussa pyritään myös siihen että vierekkäisten palotilojen tuhoutuminenkaan ei saisi rampauttaa alusta.
Tulipalo autokannella on siitä kiitollinen tilanne, että autokannen voi surutta sprinkleroida täyteen vettä ja sen saa käytännössä muissa kuin hirmumyrskyoloissa tehokkaasti läpituuletettua avaamalla keula- ja peräportit. Toki jos paloa ei saada hallintaan niin on tilanne nopeasti katastrofaalinen.
”Meriteollisuudessa työskentelevät” on varsin laaja-alainen käsite...
Toiset työskentelee siistissä toimistossa laivoja suunnitellen, toiset niitä rakentaa telakoilla, ja sitten osa niillä SEILAA, parhaimmillaan >300 päivää vuodessa.
Jos minun pitää valita, uskonko tietokoneen ruudulla CAD- / Simulointisoftaa pyörittelevää insinööriä, vai Konemestarin lupakirjan omaavaa heppua, joka viettää suurimman osan työajastaan ihan oikeasti siellä vesilinjan alapuolella —> Valitsen jälkimmäisen, sori vaan...
Niin, ja et kai sentään kuvittele että laivoja suunnitellaan ilman mitään käytännön tietoa siitä miten ne laivat käyttäytyvät? Kolmeensataan meripäivään en pääse, mutta toista kuukautta vuodessa kuitenkin menee koematkoilla, takuukäynneillä, tiedonkeruussa ja järjestelmäpäivityksissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menikö tuo hätäilmon tehnyt sen laivan mukana? :( Siis kuoliko vaiko pelastui?
Kuoli. Lähtökohtaisestihan tuolta komentosillalta lähdetään vasta sitten, kun matkustajat on saatu turvaan. Estonian komentosillalta ei siis koskaan lähdetty. Rauha heidän muistolleen.
Tottakai sieltä lähdetään jos on pakko, vaikka laivassa olisi vielä matkustajia. Kiivetään vaikka laivan kyljelle, kunhan jostain päästään johtamaan evakuointia ja pelastustoimia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Polloidi kirjoitti:
Tuollainen edellä ehdotettu ”run as long as possible”-asettelu genujen suojareleissä on siinäkin mielessä hazardi, että tuollaisella saa helposti aikaiseksi ylimääräistä päänsärkyä, jo ehkä valmiiksi haastavassa tilanteessa.
Tyypillisin tauti ylikuormitetussa suojaamattomassa genussa on nimittäin hupaisa ilmiö nimeltään ’KÄÄMIPALO’ :D
Jos se paatti on viittä vaille jo pinnan alla niin onko enää mitään merkitystä jos kannella vähän joku generaattori puskee liekkiä pihalle.
Vierailija kirjoitti:
Nyt olis helpompaa. Kapu sais reaaliaikaiset ohjeet vauvapalstalta netin kautta.
Millä olisitte estäneet onnettomuuden kun Viru-ukko otti yhteyttä kallistumasta?
Eikö se siinä vaiheessa ollut jo menetetty peli?
Onkohan se mies, joka näki tv-ruudusta vettä tulevan sisään jo aiemmin, miettinyt paljonkin sitä vaihtoehtoa että miten olisi käynyt, jos hän olisi kuitenkin käynyt ihan tarkistamassa siellä mikä se tilanne on eikä vaan uskonut sen olevan normaalia sadevettä. Ne kamerat ei ilmeisesti yltäneet ihan kaikkialle ja siksi tv-ruudun kautta ei olisi edes voinut nähdä sitä todellista tilannetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menikö tuo hätäilmon tehnyt sen laivan mukana? :( Siis kuoliko vaiko pelastui?
Kuoli. Lähtökohtaisestihan tuolta komentosillalta lähdetään vasta sitten, kun matkustajat on saatu turvaan. Estonian komentosillalta ei siis koskaan lähdetty. Rauha heidän muistolleen.
Tottakai sieltä lähdetään jos on pakko, vaikka laivassa olisi vielä matkustajia. Kiivetään vaikka laivan kyljelle, kunhan jostain päästään johtamaan evakuointia ja pelastustoimia
Sukelluksissa löytyi komentosillalta kolme ruumista.
Vierailija kirjoitti:
Eihän salaliittoteoreetikkojen päätä käännä mikään, mutta fakta on se, että monta minuuttia ei uponneen laivan ilmataskussa pysy hengissä. Muistaakseni joskus on pelastettu ylösalaisin kääntyneen laivan ilmataskusta joku, mutta se oli pinnan yläpuolella.
Mainittu tässäkin ketjussa miljoonaan kertaan, että on hyvinkin mahdollista. Elävänä esimerkkinä herra nimeltä Harrison Okene, joka odotti 30 metrin syvyyteen uponneen laivan ilmataskussa yli 2 vuorokautta pelastajiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän salaliittoteoreetikkojen päätä käännä mikään, mutta fakta on se, että monta minuuttia ei uponneen laivan ilmataskussa pysy hengissä. Muistaakseni joskus on pelastettu ylösalaisin kääntyneen laivan ilmataskusta joku, mutta se oli pinnan yläpuolella.
Mainittu tässäkin ketjussa miljoonaan kertaan, että on hyvinkin mahdollista. Elävänä esimerkkinä herra nimeltä Harrison Okene, joka odotti 30 metrin syvyyteen uponneen laivan ilmataskussa yli 2 vuorokautta pelastajiaan.
Tossa tapauksessa oli kuitenkin aika isot erot niin lämpötilassa kuin syvyydessäkin.
Kiitos kaikille erittäin mielenkiintoisesta keskustelusta!
Summa summarum.
On siis todennäköistä,että ilmataskuja jäi. Ja n. 50 metrin syvyyteen.
Tuossa paineessa ihminen voi vielä selvitä murskautumatta. Ja veden alla happi kestää pidempään kuin maalla ts. ihmettelen,että yhtäkään sukellusyksikköä ei laitettu sinne aamulla!
Luulen myrsky ei vaikuta tuossa syvyydessä yhtä paljon kuin pinnalla. Mutta valistakaa.
Mulla on tuttuja pelastussukeltajia. Välillä ihmettelen ammatinvalintaa..
Alue: Aihe vapaa
Kuoli. Lähtökohtaisestihan tuolta komentosillalta lähdetään vasta sitten, kun matkustajat on saatu turvaan. Estonian komentosillalta ei siis koskaan lähdetty. Rauha heidän muistolleen.