Kuinka mulkku muusikon pitää olla, että lakkaat kuuntelemasta hänen musiikkiaan? Eli missä menee raja?

Tämä vähän riippuu muustakin kuin varsinaisista teoista. John Lennon oli täys mulkku, mutta on ollut kuolleena 40 vuotta. Ei häntä mitenkään hyödytä se, että kuuntelen Beatlesia, jonka elossa olevat jäsenet vaikuttavat olevan ihan ok.

Biiseistä ei myöskään tule suoraan mieleen mikään Lennonin mulkkuus. Jos biisit olisi jotain ”haukutaan vammaisia ja hakataan naisia, yeah yeah yeah”, niin en sitä pystysi kuuntelemaan.

Sitten taas joku kotimainen artisti, joka on edelleen elossa ja pienellä Suomen markkinalla hiluni ja algoritmien boostaus voi hyödyttääkin, niin boikottiin menee. On aina muitakin artisteja.

Muut tehkööt omat valintansa miten haluaa. Aika moni artisti on varmasti jollain tavalla törkeä tai asiaton, että onhan se rajan veto aika fiilispohjalta. Mikä ei tunnu enää hyvältä, sitä en kuuntele.

Vierailija kirjoitti:

No, en ole kuunnellut Beatlesia sen jälkeen kun luin millainen kotiväkivallakko Lennon oli. Kysymys ei ole niinkään periaatteesta kuin siitä, etten pysty karkottamaan mielikuvia ja musiikkinsa kuuntelusta tuli siksi epämiellyttävä kokemus

Beatles muutenkin maailman yliarvostetuin poikakuoro.

Voin kuunnella mulkummankin muusikon musiikkia jos se sattuu radiossa soimaan mutta rahaa en hänelle enää syydä. Poikkeuksena jos on jotenkin henkilökohtaisesti loukannut omaa ajatusmaailmaani, silloin vaihdan kanavaa jos mahdollista. Tämähän on vain henkilökohtainen protesti eikä sillä ole merkitystä muusikolle rahallisesti tai muuten.

Oletan kyllä että esim. lostprofetsia ei enää edes soiteta radiossa. Toisaalta en tunnistaisi kyseisen bändin biisejä jos ne sattuisivatkin soimaan.

Jacksonia voin kuunnella. Jos Adam Britton levyttäisi, niin tuskin ostaisin levyä.

Ikivanha ketju enkä lukenut viestejä, mutta p*dofilia on sellainen asia, että tuhoan kaikki levyt jne välittömästi enkä palaa takaisin.

Vierailija kirjoitti:

Aina kun pettäminen tulee ilmi, musiikit jää kuuntelematta ja konsertit käymättä. Kannattaisi ymmärtää että nykyään ollaan arvokonservatiivisempia kuin ennen. No, heidän kukkarosta se on pois, ei minun.

Et sitten enää paljoa musiikkia kuuntele.

 Jotkut rikossyytteet voi saada lopettamasn kuuntelun, hyvä esimerkki tästä J. Sillanpään huume - ja seksuaalitörttöilyrikokset. Ja jos vaikka bändi jakaa fanit  eri kasteihin tyyliin paremmat ja huonommat. Parempiin kuuluu tietenkin nuoret naiset joita aletaan seuraamaan instassa vaikka itse keikutaan viidenkympin ja kuoleman välillä. Tai joitain   faneja ei huomioida ollenkaan tai hyvin kylmästi somekanavilla,  vaikka samalla lailla he tykkää kuunnella bändin musiikkia ja käydä heidän keikoilla. Poliitikasta puhuminen on myös turn off. 

Ennen somea oli helpompi fanittaa muusikoita. Kantaaottava musiikki oli erillinen alalajinsa. Nyt on vaikea kuunnella useita vanhoja suosikkeja heidän someulostulojensa takia.

En tiedä onko sille mitään rajaa. En pidä musiikista muutenkaan niin ei ole tullut tämmöistä dilemmaa vielä vastaan.

Placebo haukkui Italian pääministerin joka vastusti WEF ja EU miljardöörien rahastusta..

Upea bändi tuhosi kaiken urastaan tällä.

Cat Stevens meni boikottiin, kun rupesi sekoilemaan ja vaihtoi uskontoaan...

En kuuntele musiikkia silleen että seuraisin soittajien edesottamuksia vaikkapa juorulehdistä, joten en voi tietää kuinka mulkku joku on. 

jos on aatteltaan vihesvasuri

Vierailija kirjoitti:

Jacksonia voin kuunnella. Jos Adam Britton levyttäisi, niin tuskin ostaisin levyä.

Ja harva Suomessa tietää että Jacksonin syytteet ilmestyivät vasta silloin kun Michael teki tarjouskilpailua kaikista Marvel oikeuksista

Marvel oli valtava rahantekoväline, siinä oli motiivi kehittää syytteitä Michaelia kohtaan.

Marilyn Manson ja Lindemannin Till menneet miulla boikottiin. Ja Jari Sillanpää.

Raja tulee vastaan sitä äkimmin ja lopullisemmin, mitä vähemmän olen artistin musiikista tykännyt alun perinkään. Marilyn Manson lähti minulla boikottiin heti silloin muutama vuosi sitten, kun uutiset hänen r a i skuritouhuistaan tulivat julki. En ennenkään ollut hänen varsinainen faninsa, muutama ok biisi mutta hänen suurin arvo oli jenkkikonservatiivien shokeeraamisessa. Juuen kuuntele enää.

Finding Neverlandin jälkeen meni puolisen vuotta, kun jollain suomalaisella radiokanavalla rohjettiin soittaa Beat It. Olin kahden vaiheilla vaihdanko kanavaa, mutta biisissä on mielestäni pophistorian paras kitarasoolo, eikä MJ sitä soita vaan Eddie Van Halen, selittelin itselleni ja jatkoin kuuntelua. En ole tästä kovin ylpeä.

Palefacesta tulee mieleen Stalin tai joku Pohjois-Korea.Valtiovallan arvostelun soundi menettää viimeisenkin järjen rippeen kun teksteistä paljastuu että anarkia on ainoa malli jota kyseinen mouhooja ajaa. Ei pysty käsittää miten tälläisiä edes päästetään televisioon?

Joskus tuli kuunneltua Hirviniemen sketsilauluja vanhoilla hahmoilla. Täytyy sanoa että niin hirveä sovinisti ja seksuaalinen häirikkö etten ikinä suostu katsomaan/kuuntelemaan sekuntiakaan kyseistä heppua.

^toivottavasti molemmat ylläolevat ymmärtävät muuttaa muualle eikä pilaa tätä meidän hienoa yhteiskuntaa.

Jari Sillanpää. Sami Inkinen. 

Suomi on todella kaksinaismoraalin luvattu maa.

Till Lindemann. En ole kyllä ennenkään välittänyt hänen soolourastaan mutta nyt välitän vieläkin vähemmän. Rammsteinia sen sijaan rakastan.