Lue keskustelun säännöt.
Kun toisinaan tekisi mieli puuttua kaverin kasvatusmetodeihin...
04.07.2020 |
Vietin aikaa kaverin luona. Kaverilla on viisivuotias poika. Olin siellä pari tuntia, istuttiin kahvin ääressä keittiössä. Poika kävi tänä aikana hakemassa jääkaapista kuusi (!) Coca-Cola-tölkkiä. Kyllä, laskin. Haki tölkin, ja äitinsä sanoi, että älä sitten ota enempää. Haki toisen, äiti sanoi, että älä sen jälkeen ota enempää. Haki kolmannen, "ethän ota enempää enää". Jne. Kuuteen se jäi, koska lapsen isä puuttui asiaan kotiin tultuaan. Lapsi veti aivan poskettomat itkupotkuraivarit isälleen, kun tämä kielsi poikaa hakemasta enempää limua. Mies fyysisesti esti lasta pääsemästä keittiöön, ja se lapsi kirkui kuin syötävä. Mies raahasi pojan huoneeseensa jäähylle, ja mitä teki äiti? Vei lapselle isältä salaa limutölkin sinne huoneeseen. Olen aivan puulla päähän lyöty tästä "kasvattamisesta".
Kommentit (29)
Osta sille kaverillesi lahjaksi yksi "Huono Äiti" -suklaa. :D Jos ihmettelee, niin sanot vain, että seuraat muoti-ilmiötä, ja halusit ostaa hänelle vähän kalliimpaa suklaata. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onkohan meillä sama kaveri? Olen ihmetellyt sitä touhua, kun kakara kittaa limua kitusiinsa ja äiti lässyttää vaan kieltämisen sijaan. Paras oli kun lapsi siirsi keittiöjakkaran, kapusi sille, avasi yläkaapin (karkkikaappi) (äiti katsoo koko ajan hiljaa tätä toimitusta) ja nappasi karkkipussin käteensä. Ei mitään kommenttia. Kakara kapusi lattialle ja avasi sen pussin, ja äiti sanoi kiireellä "kulta kohta syödään oikeaa ruokaa", lapsi vastasi "ei syödä", johon äiti vastasi, että "okei, syödään myöhemmin sitten kun sinulla on nälkä". Ja vähän aikaa myöhemmin äiti valitti nälkäänsä. Mä olin ihan, että ihanko jumaliste oikeasti tämä touhu menee täällä näin. Ei ole tehnyt mieli mennä sinne sen jälkeen, kun pelkään, että räjähdän.
Nämä lapset ovat koulussa raskaita, kun ovat tottuneet siihen, ettei aikuisen kiellosta tarvi välittää. Siinä käydään aikamoinen vääntö, ennenkuin lapsi ymmärtää, kuka määrää kaapin paikan. Ja pahimmassa tapauksessa vanhemmat valittavat, että lapsi on silmätikku, eikä lapsen tarvitse välittää tuommoisen epäreilun open komenteluista. Aikamoinen karhunpalvelus lapselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en omaa lastani (2v poika) opeta ollenkaan limuille, karkille tai muullekaan makealle. Olen myös sanonut sukulaisille, että niitä ei lapselleni tarjoilla.
No, ei niitä lapsia tarvi opettaa. Eikä loputtomasti kotiarestissakaan pitää, joten parempi kasvattaa kohtuuteen.
Meille ei osteta sokeriherkkuja lainkaan. Veljenpoikanikaan ei saanut lapsena makeaa, ja nykyään on aikuinen mies, joka ei välitä herkuista.
Siskoni lapset (nykyään aikuisia) olivat myös kokikselle totutettuja. Toiselta pojalta poistettiin ala-aste ikäisenä muutama hammaskin sen takia, ku oli niin huonot kokiksen takia. Ei ole hyvät hampaat kahdella muullakaan, kun ei siitä hampaidenhoidostakaan niin välitetty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä äiti pitää 80-kiloisista kuusivuotiaista?
Ymmärrän, että kasvatusmetodeista voi olla eri mieltä, mutta hyvin harvoin niihin puuttumisella on toivottua vaikutusta. Ihmiset vain ärsyyntyvät, jos heille menee sanomaan, että heidän pitäisi tehdä jotain toisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kannata. Anna sen käyttää se 90€ vammaistuki niihin ripsiin, vaikka lapsi asuu isällään 90% ajasta
Helppo sanoa tuossa vaiheessa, mutta sit kun kiikutat 5-vuotiasta kaverisynttäreille oman porkkanapussin kanssa niin ehkä (toivottavasti) löydät itsesi miettimästä että onko tämäkään terve suhde sokeriherkkuihin.
Meillä on kaksi lasta, ja lapsista juuri se jota pystyi suojelemaan herkuilta pidempään, on myöhemmin osoittautunut erittäin persoksi ja melko rajattomaksi herkkujen suhteen. Toinen taas, joka on saanut nuorempana ja useammin, ei ole niin karkkikiimainen ja voi jopa jättää tarjotut herkut välistä tai kesken. En väitä syy-seuraussuhteeksi, oletan eron olevan enemmän synnynnäinen, mutta kun tuon sokerihiiren kanssa on löysätty merkittävästi, niin hän ei enää lopeta ruuan syömistä kaksi päivää ennen kaverisynttäreitä kakun kiilto silmissä ja kylään mennessäkin pystyy ajattelemaan muutakin kuin mitä siellä on tarjolla. Uskon että vaikka herkkujen määrä on isompi (edelleen kohtuullinen), linja on tulevaisuutta ajatellen terveempi kuin se kitsastelu jonka aikana lapsi alkoi puoli vuotta etukäteen mehustella mitä herkkuja toivoo omille synttäreilleen ja käytti paljon aikaa sen miettimiseen missä tilanteessa herkkuja voisi saada ja miten maksimoida niiden saanti.