Miksi teidän lapset saa sanoa, että ruoka on pahaa?

Meillä kuulee, että on pahaa ruokaa. JOKA kerta sanon, että ei ole pahaa. Tykätä ei kaikesta tarvitse, mutta se ei tarkoita, että ruoka olisi pahaa. Opetan joka kerta, että voit sanoa, että en pidä tästä kovin paljoa (mikä on totta!), tai että tämä ei nyt maistu minulle. Eli kyllä opetan lapsilleni :) 

Jos olen tehnyt pahaa rtuokaa, niin kyllä siitä saa sanoa. Jos ruoka muuten ei vaan ole mieleitä, niin senkin voi sanoa. Mutta ei yökkäillä yms pöydässä. Kyllä minä huomioin perheejäsenten toiveita, kaikkea ei toki aina voi toteuttaa.

Tosin aika harvoin lapsi on ruuan todennut pahaksi, ja useimmiten olen samaa mieltä. Lapsi saa sanoa ihan vapaasti, jos hänen mielestään ruoka on mautonta tai liian suolaista, chilistä yms. Mutta hän sanooa sen ihan asiallisesti. useimmiten kyllä lapselta saa kehuja:-). Ja hän kyllä kiltisti maistaa kaikkea.

Miehen tyttö aina hokee, että pahaa ruokaa. Mikä vain on pahaa paitsi pari herkkuruokaa. Jos kysytään, onko nälkä, vastauksena on "mitä ruokaa on" ja ruoasta riippuen on tai ei ole nälkä. Hyvin kasvatettu, jepjep. Mies ei edes kommentoi mitään noihin hyi yök -juttuihin. Naurettavaa. Jos mä sanoin lapsuudenkodissani että ruoka on pahaa, niin suunnilleen käskettiin pöydästä pois enkä saanut syödä lainkaan.

Jossain lehdessä oli joskus kauhuruokakertomuksia ja yksi niistä oli sellainen, että joku sukulaistäti oli hakenut kellarista vieraileville lapsille mehua. Punainen "mehu" oli maistunut lapsista hieman oudolta mutta olivat silti urheasti juoneet sen. Puolisokea täti oli juottanut lapsille verta. Oli veri ja marjamehu menneet sekaisin.

Saa sitä sanoa, syötävä se silti on.

Ei saa sanoa pahaksi, maistaa pitää, syödä e tarvitse jos ei maistu, en minäkäään tykkää kaikesta, mutta mitään erikseen en tee, jos se mitä tarjotaan ei maistu.. Muuten se menee niin pelleilyksi, että huhhhuh!!

Minusta älyttömintä on aikuisen alkaa inttää vastaan, että ruokahan on hyvää. Kas kun se makukokemus on subjektiivinen ja täyttä totta kokijalleen. Se taas on eri asia, mikä on kohteliasta sanoa ja mikä ei. Etenkin vierailulla ruoan haukkuminen pahaksi on epäkohteliasta, oli se sanojalleen sitten totta ei.

Eihän saa sanoa, mutta saa antaa rakentavaa kritiikkiä, että miksei maistu. Jos on esim mamman pippurikäsi ollut raskas tai isukki on taas lätrännyt chilin kanssa liikaa.. Jos ei mielestään pinaatti sovi kys ruokaan jnejne.

Silti syövät annoksensa ja tiedetään sitten seuraavalla kerralla tehdä asiat toisin.

Kylässä ja koulussa syövät mukisemati kaiken. Koulusta on tullut opettajilta ja jopa keittiön emännältä kiitosta, että jos kaikki lapset söisivät kuten meidän lapset, niin mikäs hätä tässä maailmassa oliskaan. :D

Moni sanoo, että kotona saa haukkua ruokaa, mutta kylässä ei. Miten te luulette, että pienet lapset pystyvät sisäistämään tuollaisen käyttäytymiskoodin?

Ruuastahan ei tarvitse pitää, mutta silti sitä ei tarvitse myöskään haukkua - kotonakaan.

[quote author="Vierailija" time="16.04.2013 klo 08:33"]

Vastasin jo alkuperäiseen kysymykseen aiemmin. Meillä siis sanovat kotona kyllä, mutta olen täysin varma, että muualla eivät. Maistavat ja totuttelevat silti.

Mutta te, joiden mielestä pahaa ruokaa ei koskaan tarvitse kenenkään syödä ja tyhmät syövät ravintolassakin kaiken. Niin palautatteko tilaamanne annoksen, jos siinä on esim. käytetty maustetta, josta ette pidä? Siis joku ainesosa, josta ette pidä, mutta joka ei näy ruokalistasta tilatessanne. Onko se palautuksen peruste? Annos on tehty oikein ja se ei kenenkään muun mielestä ole pahaa. Et vain satu tykkäämään jostain voimakkaasta mausteesta.

Missä menee raja? Mun mielestäni taas tuossa on tyhmää palauttaa, koska annoksessa ei ole vikaa vaan omassa rajoittuneisuudessa.

[/quote]

 Ravintola-annoksissa on vaan se ero, että minä itse olen valinnut sen listalta. Lapsi kun harvoin saa itse päättää mitä syö ja lapsena tieto eri mausteista on niin vajaavaista ettei lapsi pysty etukäteen arviomaan pitääkö jostain vai ei. Minä taas aikuisena pystyn ja jos tilaan ravintolassa annoksen jossa on jokin ainesosa tai mauste jota en entuudestaan tunne, niin otan sen kokeiluna enkä oletakaan, että välttämättä pitäisin siitä.

Ja kyllä. Olen jättänyt ravintolassa annokseni syömättä ja sanonut tarjoilijalle, että se yksi mauste pilasi annokseni. Minulta ei veloitettu siitä mitään eikä tietääkseni kukaan loukkaantunut. Hyvä ravintola haluaa tehdä hyvää ruokaa ja silloin heidän täytyy tietää mitä mieltä asiakkaat ovat.

Totuuden kuulee lapsen suusta? :D

Mitä sitten jos lapsi sanoo sammakon? Hän oppii kyllä. Minua vanhemmatkin on sammakoita sanoneet ja kasvaneet hyvin käyttäytyviksi aikuisiksi.

Ihmettelen syvästi mistä se tulee että jokkut on hiukan puusilmäisiä kun seuraa muita ihmisiä ja arvostelee muita. Onko tämä sitten sitä oikeaa käytöstä? 

Minun lapset on sanoneet pienenä ruokaa pahaksi mutta se menee ohi kun lapsi kasvaa ja lapsen kanssa puhutaan. Sallin pienelle lapselle sammakot!

Minullekin äskettäin eräs lapsi sanoi että tekemäni mehu on laimeaa. No se kertoo vaan millaista mehua on tottunut juomaan. Omat lapset joivat sitä tottuneesti. Kai siitä olisi pitänyt ottaa nokkiinsa? :D

Meillä saa sanoa ruuasta, jos se on pahaa.

Tähän on kaksi syytä. Itse en lapsena saanut sanoa että ruoka on pahaa. Sain naapurissa juomaksi käynyttä mansikkamehua, jonka join koska naapurin kiltti mummo tarjosi ja minä en saanut sanoa sen olevan pahaa, ikuiset muistot  mehu jätti.

Toinen syy on että aina ei kokkikaan onnistu.

Yökötellä meillä ei saa, mutta ihan rehellisesti saa myös sanoa että ei tykkää ja kummasti vaan ovat oppineet tykkäämään kaikesta mikä on onnistunutta ja tuoretta.

Meillä ei aikuiset todellakaan sano ruokaa pahaksi. Voidaan toki kritisoida ravintola-annoksissa jotain makua tai kotiruuasta sanoa, että ompa vähän mautonta, mutta pahaksi emme ruokaa sano. 

Yksi lapsistamme on nirso ruuan suhteen ja ilmaisee sen myös. Hänelle sanon joka kerta, että asian voi ilmaista niin, että minä en pidä tästä ruuasta. Usein ruoka maistuu muille, joten vika ei ole ruuassa. On täysin naurettavaa vetää tunteiden ilmaisua mukaan tähän asiaan!