Miksi mökki on aina ”meidän mökki”, vaikka se olisi vanhempien,

Joskus ihmiset on puhuessa laiskoja. Jos sillä ei ole asian kannalta merkitystä, niin miksi sen mökun omistussuhteita pitäisi eritellä? Mä kutsun mun tädin aviomiestä sedäksi, vaikka eihän se oikeasti ole mun setä.

Mun aikuiset lapset tulee aina porukoille, tai porukoitten mökille. Minä ja mies ollaan siis porukat.

Vierailija kirjoitti:

Mun aikuiset lapset tulee aina porukoille, tai porukoitten mökille. Minä ja mies ollaan siis porukat.

Me ollaan myös porukat. Tykätään miehen kanssa olla porukoita

Koska sitä sanotaan meidän mökiksi. Minulla on avaimet, lupa mennä koska haluan, lupa viedä vieraita, sanottu että se on yhtä paljon minunkin vaikkei virallisesti olekaan.

Ne ei ole teidän koteja vaan pankin koteja tuolla logiikalla. Jos tarkkoja ollaan.

Jos sulla on velkaa niin asut pankin kodissa.

Monella on osaomistus perinnön kautta.

Miks lapset sanoo vanhempiensa omistamaa kotia kodikseen? Eivät ole ottaneet lainaa sitä varten.

Vierailija kirjoitti:

Miks lapset sanoo vanhempiensa omistamaa kotia kodikseen? Eivät ole ottaneet lainaa sitä varten.

Selvä epäkohta. Tulisi sanoa kiinteistö jossa loisin. Samoin jos ei ole testattu dna:ta niin henkilöiden luona jotka oletan biologisiksi vanhemmikseni

Koska se on "meidän mökki" vaikken virallisesti omista siitä edes huussin puolikasta. Katsos kun vanhemmat tykkäävät, että ollaan siellä kaikki niin kuin aina ennenkin.

Tämän, joka väittää omistusasuntoa pankin asunnoksi, mikäli siinä on lainaa jäljellä, väittää varmaan luottokortilla maksettua ruokaa pankin päivälliseksi, vaikka maksat aina kaiken pois seuraavana maksupäivänä, etkä käytä korollista maksuaikaa.

Heh, olen ehkä sitten poikkeava tässä asiassa. Mieheni omistaa kahden veljensä kanssa mökin, eli hänen osuutensa 1/3. Mökki peritty vanhemmilta. Olemme olleet yhdessä toistakymmentä vuotta, naimisissa ja lapsia, mutta aina kun sanon jollekin, että menemme mökille niin kerron, että "menemme miehen perheen mökille", en muista koskaan puhuneeni "meidän mökistä".

Minä kyllä sanon vain "mökille", itse asiassa sanookohan kukaan tuttuni "meidän mökille", tuskin...

Enkä omista mökkiä, se on appivanhempien, mutta "me" kaikki siellä vietetään aikaa eli meidän perhe, miehen sisaruksen perhe, miehen vanhemmat ja miehen täti. Me ollaan me.

Isäni mökkiä tulee kutsuttua "meidän mökiksi", olen viettänyt siellä 1-vuotiaasta asti kaikki kesät niin vanhasta tavasta on vaikea irtautua. Äitini n. 10 vuotta omistama mökki taas on äidin mökki. Puolisoni ei kyllä koskaan ole kutsunut kumpaakaan muuksi kuin minun vanhempieni mökiksi.

Pisti kyllä silmään kun yhden 35-vuotiaan kaverin vanhemmat ostivat ensimmäisen mökkinsä. Hehkutti Instagramissa että vihdoinkin meillä on mökki ja ensimmäinen juhannus omalla mökillä. Ei siis toki omista itse mökistä palaakaan eikä hehkutus ole minulta pois, ei vaan tosiaan itse tulisi mieleenkään kutsua tuon ikäisenä vanhempieni mökkiä omakseni.

Sitten voi kutsua "meidän mökiksi" kun omistaa mökin. Harvapa nykyään osaa talouttaan hoitaa niin, että on varaa ostaa rantamökki. Pitää olla uusimmat tonnin puhelimet, Balin matkat, Teslat, Pleikkari Vitoset ja pelit ja vehkeet..

Vierailija kirjoitti:

Ne ei ole teidän koteja vaan pankin koteja tuolla logiikalla. Jos tarkkoja ollaan.

Ihan käteisellä on ostettu meidän mökki.

Sukumökit tuppaa olemaan meidän, vaikka se omistajuus vaihteleekin.

Miunlla on ihanoma, omalla rahalla ostettu mökki.