Asuntohelppiä,kerrostalon 1. vai 5.kerros?

Muistakaa myös, että vastike nousee ylöspäin mentäessä (joko osakemäärä tai jyvitetty pinta-ala). Omassa talossa 6 kerroksen 54 neljön asunto maksaa 12 e/kk enemmän vastiketta mitä itse maksan 59 neljöstä 1. kerroksessa

[quote author="Vierailija" time="14.04.2013 klo 18:03"]Tietysti korkealta! Äänet ei kuulu kadulta/pihalta, ihmiset ei näe sisään, valoa on enemmän. Sehän se kerrostalon idea on, päästä pois maan tasosta.

[/quote]

Plus ikkunoita voi pitää korkealla turvallisesti auki pelkäämättä tunkeilijoita!

[quote author="Vierailija" time="23.09.2013 klo 08:18"]Vielä pari näkökulmaa (riippuen taloista ja lämmitystekniikasta): ylemmässä kerroksessa saattaa huoneilma olla kylmään vuodenaikaan viileämpi kuin alakerrassa. Usein vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä on suunniteltu niin, että yläkerran lämmitysvesi kiertää alempien kerrosten kautta, joten se on jo jäähtynyt tullessaan pattereihin. Jos ikkunoissa on huonot tiivisteet (eli ikkunaremppa on tehty ajat sitten), saattaa yläkerroksessa myös käydä veto, koska ulkopuolella ylempänä ilmavirta käy lähes aina. Uusia kohteita lukuunottamatta mielestäni nyrkkisääntö on, että ylin kerros on lähes aina 1-3 astetta alakertaa kylmempi talvisin.

Toinen pointti on se, että mikäli ylimmän kerroksen yläpuolella ei ole tilavaa vinttiä, tai asunnossanne ei ole tehokasta ilmastointia, saattaa käydä niin, että kesäisin joudutte hikoilemaan. Näin ihan kokemuksesta olen huomannut useammassakin korkeassa talossa. Kaverini asui korkeanpuoleisessa, 1980-luvun talossa, jossa oli ainoastaan tavanomainen (heikkotehoinen) koneellinen ilmanvaihto. Kun kerros oli kuitenkin 13., ja ikkunapinta-alaa oli runsaasti, oli ongelmana aina kesällä jatkuva paahde. Kämpässä oli lämpöä helposti yli 25 astetta, vaikka ulkona olisi ollut esim. 15 astetta. Auringonpaiste lämmitti ulkoseiniä ja tunkeutui ikkunoista niin terhakkaasti, että aurinkoisina hellepäivinä ei hänen kotonaan olisi kaivattu huoneistosaunaa.

Kolmanneksi kannattaa huomioida tarkkaan myös muut korkeuden aiheuttamat ongelmat. Pelastautumisongelma hätätilanteissa mainittiin jo, toinen on ehdottomasti tuuletusikkunat. Mikäli niissä ei ole minkäänlaisia esteitä tai verkkoja, homma on melko mahdotonta mm. kissojen kanssa, jos on pieniä lapsia, homma on vähintäänkin haasteellista. Olen itse isojen tuuletusikkunoiden ja leveiden ikkunapenkkien takia vähän väliä sydän syrjällään, vaikka lapsi tietenkin tietää, että ikkunoita ei saa aukoa (ne on siis avausmekanismin vuoksi erittäin helppo avata sepposen selälleen). Olemme saaneet luvan tekniseltä isännöitsijältä vain hyttysverkon kiinnittämiseen, mutta eihän yksi muoviverkko pitele reipasta vesseliä...

Olen ehkä hysteerinen, mutta osittain jo tästä viimeksi mainitusta syystä olemme suunnittelemassa muuttoa omakotitaloon...

[/quote]

Olen muuten samaa mieltä kanssasi, mutta tuo kylmyys... Olen asunut ylimmässä 9. kerroksessa ja kyllä talvella pysyi sisällä 23 astetta ja yli ILMAN lämmitystä päällä. Kesällä sisäilma oli yli 30 astetta vielä lokakuussa. 70 luvun elementtitalo Tampereella. Asuttiin vain 2v ja oli pakko myydä tappiolla, että päästiin pois. En koskaan enää muuta korkealle jatkuvan kuumuuden takia. Ei ole maisemat sen arvoisia. Rauhaa kyllä oli enemmän kuin nyt toisessa kerroksessa, mutta itse valitsin näin. Nyt on sisällä kovin helteisen ajan aikana ollut vain 28 astetta ja tällä hetkellä enää 26 astetta. Jäähtyykin nopeammin.

Lämpö nousee aina ylöspäin.

Jos hissi niin ottaisin 5. kerroksen. Jos ei, niin 1. 

Vielä pari näkökulmaa (riippuen taloista ja lämmitystekniikasta): ylemmässä kerroksessa saattaa huoneilma olla kylmään vuodenaikaan viileämpi kuin alakerrassa. Usein vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä on suunniteltu niin, että yläkerran lämmitysvesi kiertää alempien kerrosten kautta, joten se on jo jäähtynyt tullessaan pattereihin. Jos ikkunoissa on huonot tiivisteet (eli ikkunaremppa on tehty ajat sitten), saattaa yläkerroksessa myös käydä veto, koska ulkopuolella ylempänä ilmavirta käy lähes aina. Uusia kohteita lukuunottamatta mielestäni nyrkkisääntö on, että ylin kerros on lähes aina 1-3 astetta alakertaa kylmempi talvisin.

Toinen pointti on se, että mikäli ylimmän kerroksen yläpuolella ei ole tilavaa vinttiä, tai asunnossanne ei ole tehokasta ilmastointia, saattaa käydä niin, että kesäisin joudutte hikoilemaan. Näin ihan kokemuksesta olen huomannut useammassakin korkeassa talossa. Kaverini asui korkeanpuoleisessa, 1980-luvun talossa, jossa oli ainoastaan tavanomainen (heikkotehoinen) koneellinen ilmanvaihto. Kun kerros oli kuitenkin 13., ja ikkunapinta-alaa oli runsaasti, oli ongelmana aina kesällä jatkuva paahde. Kämpässä oli lämpöä helposti yli 25 astetta, vaikka ulkona olisi ollut esim. 15 astetta. Auringonpaiste lämmitti ulkoseiniä ja tunkeutui ikkunoista niin terhakkaasti, että aurinkoisina hellepäivinä ei hänen kotonaan olisi kaivattu huoneistosaunaa.

Kolmanneksi kannattaa huomioida tarkkaan myös muut korkeuden aiheuttamat ongelmat. Pelastautumisongelma hätätilanteissa mainittiin jo, toinen on ehdottomasti tuuletusikkunat. Mikäli niissä ei ole minkäänlaisia esteitä tai verkkoja, homma on melko mahdotonta mm. kissojen kanssa, jos on pieniä lapsia, homma on vähintäänkin haasteellista. Olen itse isojen tuuletusikkunoiden ja leveiden ikkunapenkkien takia vähän väliä sydän syrjällään, vaikka lapsi tietenkin tietää, että ikkunoita ei saa aukoa (ne on siis avausmekanismin vuoksi erittäin helppo avata sepposen selälleen). Olemme saaneet luvan tekniseltä isännöitsijältä vain hyttysverkon kiinnittämiseen, mutta eihän yksi muoviverkko pitele reipasta vesseliä...

Olen ehkä hysteerinen, mutta osittain jo tästä viimeksi mainitusta syystä olemme suunnittelemassa muuttoa omakotitaloon...