Eikö nykyään aamuisin enää tervehditä päiväkodissa?
Kukaan lapsi ei vastaa tervehdykseen, kaikki ovat joko vihaisen tai nolon näköisiä... lasten vanhemmistakaan ei suurin osa selvästikään halua tervehtiä, henkilökuntakin kääntää päänsä pois kun näkee, että tulen sisään lapsen kanssa. En jaksa uskoa, että se johtuu henkilöstäni, haluaisin vain lausahtaa yksinkertaisen 'huomenen' tai 'hein' kun joka aamu tavataan, mutta muut tuntuvat ottavan sen "loukkauksena". Onko siis olemassa jokin kirjoittamaton sääntö että enää ei tervehditä?
Kommentit (6)
Taitaa olla muotia muuallakin.
Olen lounasruokalassa töissä, aina kun huomaan asiakkaan tulevan, nyökkään ja hymyilen tervehdykseksi (asiakaspalvelutilanne kesken, en siis voi välttämättä puhua). Osa asiakkaista nyökkää ja hymyilee, mutta suurin osa ei. Mitä "tärkeämpi" virka, sen ylväämpiä ollaan. Nämä "paremmat" ihmiset jopa kääntävät nopeasti päänsä pois. Miten ne voi käyttäytyä näin typerästi? Nolaavat ittensä! Eikös tervehtiminen ole perusasia ja kuuluu sivistykseen?
Mitähän tapahtuisi jos minä jättäisin tervehtimättä?
T. Piika vaan
Ihmettelen samaa. Esim. bussiin noustessa ja kuskia tervehtiessä vastatervehdystä on usein turha odottaa. Samoin on monien naapureiden kanssa.
En kyllä usko tuota, että asema vaikuttaisi. Itse johtotason hommissa toimivana tervehdin ja odotan samaa muiltakin, koska kotonani vain opetettiin, että sellainen on tapana, kuten muutkin normaalit käytöstavat. Eiköhän kyse ole ennemminkin huonosta kasvatuksesta ja mulkkuudesta.
Kuitenkin nämä samat "tervehtimättömät" vanhemmat kantavat kasvunkansiossa kovasti huolta erilaisuuden hyväksymisestä yms. ja kajauttavat kaikuvan huomenen hoitajille, mutta eivät vaivaudu olemaan esimerkkinä lapsilleen hyvien tapojen osalta (?)
Vai onko niin, että jos oma lapsi ei ole toisen lapsen kaveri, ei "kannata" tervehtiä lasta tai tämän vanhempia?
Lapseni on opetettu tervehtimään, mutta päiväkodin aikuisilta se usein unohtuu. Harmittaa lapsen puolesta, kun toinen kajauttaa "Huomenta!" reippaasti ja aikuiset eivät edes noteeraa.
Suomalaiset ihmiset usein ovat ihan tolloja noissa tervehtimisasioissa. En voi ymmärtää sitä, ettei naapureita tervehditä, bussikuskille sanota huomenta tai vielä pahempaa, päiväkodin yms henkilökunnalle jutella kohteliaasti, hehän hoitavat lapsiamme!
Sen ymmärrän, jos alle kouluikäinen on niin ujo, ettei uskalla, mutta kun jatkuvasti tapaa aikuisia ihmisiä, jotka saattavat istua viereisellä paikalla jossain työpajassa tai vastaavassa, ja teeskentelevät, etteivät huomaa!
Turha ihmetellä, että ollaan niin hirmuisen yksinäisiä, kun koko ikä oikein yrittämällä yritetään olla näkemättä ketään tai tutustumatta kehenkään! Liian paljon moukkia!
Mikä pk on kyseessä?