Hyvät neuvot tarpeen -vauvan 2kk syömisestä
Nyt alkaa oma pää ja mieli hajota ja olla niin sekava tämän asian kanssa, että kaipaan apua! Tilanne tämä: vauva 2kk saanut alusta alkaen sairaalasta lähtien lisämaitoa (syntyi ennenaikaisena), ainoastaan noin viikko kotiinpaluun jälkeen mentiin kokonaan täysimetyksellä. Sen jälkeen vauva sai aluksi muutamina päivinä viikossa korviketta satunnaisesti, oltuaan rinnalla jo yli tunnin ja edelleen nälkäisenä ja itse tunsin, että maitoa ei enää tullut. Pullottelu ja tissittely rinnakkain sujui aluksi ihan hyvin, vauva hyväksyi molemmat. Nyt kuukauden ajan vauvalla rintaraivareita enemmän tai vähemmän ja saanut koko ajan korviketta oman maidon lisäksi. Mainittakoon, että lisämaitoa olen antanut, koska vauva usean tunnin tissittelyn jälkeen edelleen huutaa nälkäänsä ja esikoinenkin pitäisi jossain välissä hoitaa¿eli ei aikaa istua ihan koko päivää vauva tissillä. Ja vauvan paino piti saada alussa nousemaan ja oma maito ei siihen pitemmän päälle sitten riittänyt. Ja hellesäällä jostain se neste on saatava. Nyt tilanne on se, että vauva huolii enää rintaa hyvin harvoin, yöimetykset sujuvat toistaiseksi ja satunnaisesti päivällä. Ja nyt kaiken kukkuraksi alkoi raivota pullollekin, eli syönti ei suju kohta enää mistään! Meidän päivät siis kuluvat huutaessa sekä tissille että pullolle ja mitään muuta ei ehdi tekemään, kuin rauhoittelemaan vauvaa ja tarjoamaan ruokaa joko tissistä tai pullosta.
Imetystukilistan sivut olen kahlannut läpi useaan kertaan, tarkistellut imuotetta, koettanut syöttää vauvan ollessa puolinukuksissa, eri paikoissa, eri asennoissa; kävellen, istuen, makuulla¿Pumpannut olen rintamaitoa, jos vauva saanut välissä korviketta, jotta maito ei ihan loppuisi. Nyt kyllä tuntuu että tämä stressi tästä asiasta vie viimeisetkin maitotipat:( Vauva siis saanut rintaraivareita viimeisen kuukauden ja nyt siis itkee jo pullollekin. Itse olen ajatellut jo sitäkin, että siirryn tarjoamaan pelkkää pulloa päivisin ainakin ja lypsän sen rintamaidon, minkä saan ¿irti¿ ja loput annan korviketta. Tosiaan tuo esikoinenkin pitäisi hoitaa ja hänellekin jäädä aikaa. Täysimetyksestä en enää edes haaveile¿
Apua, neuvoja, vinkkejä, kokemuksia tarvitaan!
Kommentit (4)
Neuvoja mulla ei valitettavasti ole, mutta yksi linkkivinkki. Keskosvanhempempien sivuilla (http://www.kevyt.net/)
keskustellaan paljon syömisongelmista, ehkä sieltä löytyisi jokin vinkki. Sinne ovat tervetulleita muidenkin kuin varsinaisten keskosten äidit. Olen molempien lasteni kanssa taistellut noiden rintaraivareiden kanssa, joten tiedän miten kurjalta sinusta tuntuu. Yleensähän vauvoille kuitenkin pullo kelpaa.
Eli kuullostaa samalta kuin meillä välillä (nyt jo kylläkin 4 kk tyttö osittaisimetetty heti sairaalasta) alkuun. ns. huijasin raivoajan syömään antamalla ensin imeä esim. tuttia ja jos siitä isompi raivari niin sitten pikkurilli (pestyt kädet!) vähäks aikaa suuhun --> kunnon imuote, sen jälkeen kun oli rauhoittunut pullo/tissi suuhun...
meillä poika 4kk ja tissi ei kelpaa millään, nyt maito ei meinaa mennä pullostakaan. Vettä kyllä menee. Huijaaminen onnistui aluksi, tutilla ja sitten vesipullolla, mutta nyt heti kun maito maistuu niin huuto alkaa. Itsekin olen tässä aivan pihalla, että mitä pitäisi tehdä. Jos on hyviä neuvoja niin mielellään minäkin kuulisin =)
Meillä tilanne oli tämä: Eli vauva oli 2kk asti täysin rintamaidolla. sitten olimme ensimmäisien helteiden aikana lomalla jossa vauva vierasti niin paljon että huusi vaan. Sitten ei edes enää syönyt tissiä... Pakko oli antaa pullosta omaa maitoa. Yöllä kyllä rinta kelpasi. Kun tulimme kotiin muutaman kerran rinta kelpasi. Sitten alkoi se mieletön tappelu ja huudatus joka syötöllä. Pumppasin niin paljon kuin ehdin mutta sitten yötkin meni siihen että tunnin välein söi. Eli ilmeisesti vaikka maitoa tuli niin oli liian laimeaa. Nyt ollaan sit siirrytty pulloon ja nanniin. Ja tyttö paljon tyytyväisempi. Itsestä riippuu kauanko jaksaa tapella, voihan olla ohimenevää. Minä jaksoin pari kolme viikkoa ja sit riitti. Tietty voi yrittää laitta tissin pois niinku moni neuvoo ja tarjota uudelleen mutta meillä ainakin sitten jo niin nälkäinen ja kiukkuinen että turha toivo! Kyllä se jokaisen oma asia on miten syöttää vaikka moni vannoo rintamaidon nimeen jne. jne... Pääasia että lapsi saa ruokaa! Voimia ja aurinkoista kesää!