2x 10vuotiaat, 2v ja vauva, ja vanhemmat. Miten jakaisit 2makuuhuonetta?
Tällä hetkellä 1huoneessa 10v tyttö, sekä toinen 10v joka toinen vkloppu samassa huoneessa, ja 2vuotias vanhempien kanssa samassa huoneessa. Kohta vauva lisäksi.
Miehen mielestä 2v voisi mennä tyttöjen kanssa samaan huoneeseen. Minä taas ajattelen näitä isompia tyttöjäkin. Heillä jo niin omat leikit ja jutut, eikä nukkuma-ajatkaan oikeen yhteneväiset. Lisäksi en haluaisi jättää 2v nukutusta tyttöjen harteille, kun itse pitäisi häärätä vauvan kanssa samalla. Mies kuvittelee huoneen vaihdon ja nukkumaanmenon sujuvan "tuosta vaan", vaikka taapero aina nukkunut meidän vieressä tähän asti.. Eikä tosiaan mitää isoja huoneita, meinaa tytöillä jo nyt käydä ahtaaksi huone. Onko kukaan vanhemmista muuttanut olohuoneeseen? 😅 että olisi nuo pienemmät sitten keskenään toisessa makkarissa..
Millaisia järjestelyitä teillä on, kun on suurella ikäerolla lapsia?
Kommentit (65)
Ei juuri nyt tarvitse muuttaa mitään, vauvakin mahtuu synnyttyään pari ensimmäistä kuukautta nukkumaan äitiyspakkauslaatikossa tms pikkusängyssä ja sen jälkeen mietitte kannattaako makuuhuoneeseen lisätä vuode 2-vuotiaalle vai pinnasänky vauvalle. Tai sitten hommaatte 2-vuotiaalle sängyn nyt, että ehtii tottua siihen jo ennen vauvan syntymää. Muita järjestelyjä en lähtisi tekemään, jos muutto kuitenkin on suunnitelmissa.
Huono tai hyvä idea? Hakekaa asunto halvemmasta (mutta laadukkaasta) paikasta, joka ei ole kauhulähiö, mutta lapsille on omat huoneet ja alueita juoksemiseen. 10-vuotiaat tarvitsevat ekana omat huoneet. Tai sitten pitää keksiä yksityisyyttä jostain. Entä talon rakennuttaminen sivummalle, tuleeko halvemmaksi pitkällä tähtäimellä. Entä vierekkäiset asunnot ja jakautuu niihin.
Aika julmaa olisi mielestäni laittaa 2 vuotias noin isojen kanssa samaan huoneeseen. Tuon ikäisen vuorokausirytmikin on yleensä ihan erilainen, kuin koululaisen. 10 vuotiaille myös kaverit ovat tärkeitä; kiva siinä sitten kutsua kavereita kylään, kun taaperoikäinen sisarus on kokoajan säätämässä. Pikkulapsella on myös yleensä leluja ja todennäköisesti ne ovat hujanhajan, kun taas koululainen voi hyvinkin haluta pitää huoneensa kunnossa jne.
Jos 2 vuotiaalle ei saa rajattua esim. olkkarista osaa, niin sitten laittaisin vanhempien pedin olkkariin ja toinen makkari pikkulapselle (+vauvalle ellei haluta pitää vieressä).
Muuhun en ota kantaa mutta miksi hemmetissä noin paljon lapsia?
Meillä oli tuon ikäiset pienet meidän makkarissa, vaikka olisi ollut toinen huone vapaana. Ihan sen takia, ettei minun tarvinnut öisin hypätä toisessa huoneessa, 2 v rauhoittui nukkumaan yöllä herättyään, kun näki, että vanhemmat on tallella, ei huutanut omassa huoneessaan tai vaihtoehtoisesti mönkinyt meidän sänkyyn. Hän oli niin levoton nukkuja, ettei hänen kanssaan pystynyt nukkumaan, milloin tuli potku leukaan, milloin nukkui poikittain päällä, joten helpoin ratkaisu oli siirtää se hänen sänkynsä meidän huoneeseen.
Vierailija kirjoitti:
Minusta ei ole mitenkään järkevää laittaa 2-vuotias nukkumaan kahden tytön kanssa, varsinkaan silloin, kun on tulossa vauva koska:
a) "hylkäisit" taaperon samalla, kun joku muu (vauva) korvaisi hänen paikkansa
b) tuhoaisit tyttöjen rauhaa
c) tuhoaisit taaperon unirauhaa
d) tekisit 2-vuotiaan huolehtimisesta itsellesi hankalaa, kun olisit fyysisesti niin etäällä. Tai ainakin rikkoisit tyttöjen "yksityisyyttä" käyttämällä itkuhälytintä.
(Tietysti vauva saisi paremmin nukuttua siinä tapauskessa että 2-vuotias meluaa välillä, muttatoisaalta jos meluaa, sitä suuremmalla syyllä pitää lähempänä.)
Älä sano miehelle suoraan miksi olisi huono ratkaisu, jos mielestäsi on, vaan keskity siihen mikä olisi mielestäsi hyvä kokeilla.
Miksi mies haluaa 2-vuotiaan pois huoneesta? Voisiko 2-vuotias - tai mies, jos tohdit ehdottaa - nukkua olohuoneessa?
Siis häh... Minkälaisessa todellisuudessa sinä elät?
a) Normaaleissa perheissä lapset kyllä jossain vaiheessa "hylätään" omiin huoneisiinsa. Toki sen muuton voi tehdä jo etukäteen, että taaperolle ei tule niin vahvasti tunnetta, että vauva taaperon paikan. Ensin vaikka yökylään isosiskojen huoneeseen ja siitä sitten totutellen eteenpäin.
c) Kuvitteletko, että 2 kymmenenvuotiasta tuhoaisi taaperon unirauhaa jotenkin enemmän kuin vauva? Sinulla ei taida olla hirveästi kokemusta vauvoista ja niiden unirauhaa tuhoavasta vaikutuksesta.
d) Miten kaksiossa/kolmiossa se taapero on niin etäällä, että siitä huolehtiminen olisi hankalaa? Nukkuvatko taaperot kaikissa muissa perheissä vielä vanhempiensa makkarissa? Ja jos nukkuvat, niin menevätkö vanhemmat siihen samaan makuuhuoneeseen samaan aikaan kuin taapero menee nukkumaan eivätkä vahingossakaan käy esim. olohuoneessa, ettei taapero vahingossakaan joudu olemaan sekuntiakaan ilman palvelua? Ja kuinka isoja kämppiä porukalla on, että tarvitaan itkuhälytin naapurihuoneeseen? Jos siitä lapsesta ei lähde sen vertaa ääntä, että se ei kuulu normaalin sisäoven läpi viereiseen huoneeseen, sillä ei ole mitään hätää.
Vanha ketju!
Eiköhän tilanne ole johonkin suuntaan jo ehtinyt kehittyä tässä ajassa.
Olet oikeassa, 10 vuotiaat tarvitsevat oman huoneen. 2 vuotias ja vauva isompaan makuuhuoneeseen äitinsä kanssa. Jos isukille ei kelpaa, niin hänet nukkumaan olohuoneen sohvalle tai patja olkkarin lattialle. Siihen viereen voi yöllä pukata myös vauvansängyn, jos huonosti nukkuu ja tarvitsee hyssytystä. Isä voi sen tehdä. Hoida sinä äiti vauvan syöttämiset ja 2 vuotiasta, joka erityisen paljon tarvitsee äidin huomiota, kun lapsi syntyy.
Nykyinen järjestely, mutta lapset kasvaa, joten enemmän huoneita tarvitsette. En tosiaan sekoittaisi kaksivuotiasta ja melkein teiniä samaan huoneeseen.
Ei missään nimessä 2-vuotiasta isompien huoneeseen. 2-vuotiaat ovat aika sikeäunisia eivätkä yleensä herää sisarusten itkuihin. Me nukuttiin kaikki samassa huoneessa, kunnes isompi oli 4-vuotias ja pienempi 2-vuotias. Oli heillä leikkihuonekin, mutta eivät halunneet nukkua siellä yksin. Puoliso nukkui välillä sohvalla, jos molemmat lapset halusivat viereen ja lapsimaisesti toki nukkuivat X-asennossa. (Ei ollut meille ongelma. Yksinkertaisesti parhaiten nukuttiin niin, että lapsille annettiin tarvitsemansa läheisyys)
Yksi ainoa kysymys: miksi kaikki nuo lapset? Ja miksi joku vain viikonlopun? Haiskahtaa...
Voi tätä nykymenoa. Pitää olla suurta asuntoa ja elintasoa.
Ihan hyvin menee pienessäkin asunnossa, jos lapset ulkoilevat ja harrastavat. Toki samaa myös perheenä.
Isot omassa huoneessa. Pienet äidin ja isän kanssa. Parivuotiaalle voi tehdä oman kivan "sopen" johonkin vanhempien makkarin nurkkaan, jos haluaa hänen nukkuvan näköesteen takana.
Huvittaa, kun aina ne on isät, jotka haluavat lapset pois jaloista. Aina. Elämä pyörii pelkän pllun ympärillä, tekisi sitten mitä tahansa.
Pienet teidän kanssa makuuhuoneeseen.
10 vuotiaille yhteinen huone, kerrossängyllä.
Vierailija kirjoitti:
Yksi ainoa kysymys: miksi kaikki nuo lapset? Ja miksi joku vain viikonlopun? Haiskahtaa...
No onpas vaikea päätellä.
Nainen -> leski tai eronnut. 10v lapsi asuu vain äidin luona.
Mies -> eronnut, lapsi 10v, osittain isällä.
Nainen ja mies menneet yhteen -> 2v ja vauva.
Vai etkö ymmärrä, miten niitä lapsia laitetaan alulle vai...?
Vierailija kirjoitti:
Itse en muuttaisi olohuoneeseen.... Kuinkq vanhenpien intiimielämän silloin käy, joku lapsista herää pissalle ja näkee teidät olohuoneessa.
Lapsia on liikaa jo nyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en muuttaisi olohuoneeseen.... Kuinkq vanhenpien intiimielämän silloin käy, joku lapsista herää pissalle ja näkee teidät olohuoneessa.
Entä nykyinen intiimielämä, jossa 2v ja vauva samassa makkarissa?
Sitä intiimielåmää ei todellakaan tarvi olla, ennen kun on muutettu niin isoon asuntoon, että kaikille (huom, varsinkin niille 10 v joista toinen joutuu joka toinen viikonloppu tahtomattaan antamaan oman tilansa toisen käyttöön) on oma tila.
Tätäkin ketjua kun lukee, niin ymmärtää, miksi väkiluku laskee koko ajan.
Lapsille pitäisi olla tilaa, luksusta, huoneita, ihmeitä...
Lapsille riittää vähempikin. Rakkaus, turva, läsnäolo, läheisyys ja hyvin hoidetut perustarpeet ja kasvatus.
On ihanaa, että lapsia syntyy. On kuitenkin surullista, miten selkeästi on pinnalla se, että vain materia ja muu lopulta täysin turha tuo onnea.
Miksi uusperheessä ängetään puolisisaruksia väkisin samaan huoneeseen. Ihan hirveää. Jotkut ehkä tulevatkin toimeen, mutta silti. Oma tila (suljettavalla ovella!) kaikilla on ainoa oikea tapa elää uusperheessä, jos sellaisessa haluaa elää. Lapset ei voi valita.
Kiitos tästä.