Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Anna Perho: Työkaverini, läski sika. Asiaa.

Vierailija
11.04.2013 |

http://yle.fi/uutiset/anna_perho_tyokaverini_laski_sika/6572450

Anna Perho: Työkaverini, läski sika
Koulujen työskentelyilmapiiri on päästetty tilaan, jollaista aikuiset – opettajia lukuun ottamatta – eivät ikipäivänä hyväksyisi omalla työpaikallaan, kirjoittaa Anna Perho.

Anna Perho Kuva: Ville Juurikkala

Kuvitellaanpa tilanne, jossa työkaverisi tulee aamupalaveriin reippaasti myöhässä. Kun häneltä kysytään jostakin hänen vastuualueeseensa kuuluvasta asiasta, hän kohauttaa olkapäitään ja kääntyy takaisin älypuhelimensa puoleen.

Palaverin jälkeen siirrytte avokonttoriin, jossa pitäisi aloittaa päivän varsinaiset työt. Työkaverisi häiritsee muita mekastamalla, heittelemällä esineitä ja huudattamalla musiikkia.

 

Haluan uskoa, että useimpien oppilaiden vanhemmat haluavat palauttaa opettajien auktoriteetin silläkin uhalla, että oma pikku herranterttukin voi joskus joutua jälki-istuntoon.

Esimiehesi puuttuu tilanteeseen tyynellä kehotuksella. Kollegasi vastaa hänelle haistattelemalla ja haukkumalla pomoasi läskiksi siaksi. Pomoltasi menee hermo ja hän pyytää työkaveriasi poistumaan toimistosta. Häirikkö kuitenkin jatkaa suunsoittoa ja haukkumista, jolloin pomo taluttaa hänet isällisellä otteella ulko-ovelle.

 

Seuraavana päivänä firman toimitusjohtaja ilmoittaa, että esimiehesi on toiminut väärin ja hän saa potkut. Häirikkö palaa työpaikallenne ja jatkaa työilmapiirinne pilaamista hartiavoimin.

Kuulostaa utopistiselta, vai mitä? Kouluissa tämä on kuitenkin arkipäivää. Jos koulu olisi AKT, järjestön käytävillä rähinöisi lukuisia rätyjä yhden sijaan.

Koulujen työskentelyilmapiiri on päästetty tilaan, jollaista aikuiset – opettajia lukuun ottamatta – eivät ikipäivänä hyväksyisi omalla työpaikallaan. Eivät edes ne vanhemmat, jotka ovat sitä mieltä että heidän lapsellaan pitää olla keisarin oikeudet ja kastemadon velvollisuudet.

Kohuvideon katsottuani olen sitä mieltä, että erotettu opettaja Antti Korhonen olisi voinut käyttää jämäkkää talutusotetta tönäisyn sijaan. Potkujen antaminen on kuitenkin raju ylilyönti ja antaa seuraavanlaisen signaalin: toisten häiritseminen, nimittely ja huono käytös on ok, eikä näillä ole mitään seurauksia – paitsi sille, joka koittaa puuttua asiaan.

Kuka hyötyy tällaisesta ideologiasta? Ei ainakaan lapsi itse. Kuten eräs sosiaalityöntekijä kerran tokaisi: jos kukaan ei koskaan sano lapselle ei, sen joutuu aikanaan tekemään poliisi.

Häirikköoppilaat ovat käsittääkseni kouluissa vähemmistö. Haluan myös oman mielenrauhani vuoksi uskoa, että useimpien oppilaiden vanhemmat haluavat palauttaa opettajien auktoriteetin silläkin uhalla, että oma pikku herranterttukin voi joskus joutua jälki-istuntoon. Näin ajatellen on vaikea ymmärtää miksi koulua kuitenkin määrätietoisesti pyöritetään niiden ehdoilla, jotka pilaavat muiden oppimis- ja viihtymismahdollisuudet.

 

Jos kukaan ei koskaan sano lapselle ei, sen joutuu aikanaan tekemään poliisi.

Sen sijaan että lainsäädäntö takaisi kouluihin oppimisrauhan, se takaakin nyt häiriköimisrauhan. Miksi?

 

Kukaan sivistynyt ihminen ei tietenkään kannata paluuta opetusmenetelmiin, joissa keskeisiä kurinpidon keinoja olivat nöyryytykset ja fyysinen kuritus. Mutta rajattomuus ei ole yhtään sen tuloksekkaampi kasvatuskeino kuin sormille pamahtava karttakeppi.

Lapsen kasvattaminen on hänen valmistamistaan ja valmentamistaan aikuisten maailmaan. Siinä maailmassa kaikki ei mene aina kuten itse haluaisi, ei vaikka äiti ja isä tulisivat sanomaan, että meidän Jere-Petterin pitää saada ajaa päin punaisia ja jättää verot maksamatta.

Opettajien auktoriteetin lakisääteinen mitätöinti tukee kehitystä, jossa tärkeintä on saada toteuttaa omia mielihaluja muista välittämättä. Kuitenkin aikuisuuteen kasvaminen tarkoittaa vastuunkantoa itsestä ja muista. Vastuulliseksi ei noin vain tulla, siihen pitää oppia.

Liikutuksen nyyhkäisyjä juhlapuheissa herättävät yhteisöllisyysideaalit eivät voi toteutua ryhmässä, jossa muiden viihtyvyyttä ja turvallisuutta jatkuvasti rikkovien yksilöiden toimintaan ei saa puuttua. Siksi läskisikaopen potkut on peruttava.

Anna Perho

Kommentit (28)

Vierailija
21/28 |
11.04.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="11.04.2013 klo 10:45"]

[quote author="Vierailija" time="11.04.2013 klo 10:40"]Tuntuu että muualla ollaan paljon pidemmällä tässä, ja työpaikoilla sekä koulutussa on 'code of conduct', jossa kerrotaan että epäkunnioittava tai sopimaton puhe ei ole sallitua ja aiheuttaa seuraamuksia. Lisäksi asiakaspalvelussa toimivilla ja koulun seinillä on kylttejä muistuttutamassa tästä, ja niiden rikkomisesta seuraa oikeasti rangaistus, esim. epäkunnioittavasti käyttäytyvää asiakasta ei vain palvella ja häntä pyydetään poistumaan.[/quote]

Ehkä, mutta milläs poistat sen ongelman, että ihmisillä on varsin erilaiset käsitykset siitä, mikä on epäkunnioittavaa ja sopimatonta. Otetaanko kaikki videolle/nauhalle, muutenhan kahdenvälisistä luottamuksellisista keskusteluista ei jää mitään näyttöä?

[/quote]

Ei se nyt ole varsinainen ongelma mun mielestä. Esim. asiakaspalvelua tekevissä firmoissa ja virastoissa työntekijät on koulutettu hyvin ja on käyty läpi sitä, mikä on sopivaa. Jos asiakas sanoo jotain epäasiallista, virkailija/asiakaspalvelija huomauttaa sitä heti, ja perustelee miksi niin ei saa sanoa. 

Mutta oikeasti en aivan ymmärrä, miten monta käsitystä sopimattomasta tai epäkunnioittavasta voi olla, voitko antaa esimerkkejä?

Vierailija
22/28 |
11.04.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

13: erehdyt pahasti: useissa laitoksissa ja hoivakodeissa, lastenkodeissa (teinien) ollaan paljon tiiviimmin tekemisissä kuin opettajat. Ja väkivaltaa on.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/28 |
11.04.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="11.04.2013 klo 10:48"]

Täytyy toisaalta muistaa, että monissa ihan sivistyneissäkin maissa meno parlamentissa on samantyylistä, kuin Alppilan yläasteen ruokalassa, ellei pahempaa. Että ei me suomalaiset nyt niin huonoja olla. Huono kansallinen itsetunto kyllä tuntuu olevan.

[/quote]

Voi hyvänen aika. Eli asiaan ei tarvitse puuttua ja siitä ei tarvitse keskustella, kun joku on vielä huonompi? Se että jossain Italian tai Venäjän parlamentissa on joskus käsirysy, ei mun mielestä ole oikein relevanttia tämän kannalta. Ei myöskään ole huono itsetunto, jos huomaa ongelmakohtia ja yrittää muuttaa niitä, päin vastoin. Erittäin suomalaista sen sijaan on kuvitella että täällä ollaan kuin lintukodossa ja tiedetään kaikki paremmin kuin muualla.

Vierailija
24/28 |
11.04.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="11.04.2013 klo 10:49"]käsitystä sopimattomasta tai epäkunnioittavasta voi olla, voitko antaa esimerkkejä?

[/quote]

Kaikki asiakkaat eivät ole enää nykyään etnisesti suomalaisia evankelisluterilaisia tallaajia.

Pitääkö mielestäsi asiakkaan tulla lakki kourassa näihin paikkoihin anomaan apua, vai onko ongelmanratkaisu kuitenkin muotoseikkoja tärkeämpi asia?

Vierailija
25/28 |
11.04.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nyt ei onnistu lainaus, mutta siis häh? Mitä tällä kommentilla oikein tarkoitat? En itsekään ole evankelisluterilainen, mutta onnistun silti asioimaan virastoissa, koulussa ja kaupoissa solvaamatta ja haistattelematta kellekään.

Tässähän oli puhe vain kunnioittavasti käytöksestä toisia kohtaan, siitä että ei haistatella tai solvata. Tuskinpa sellainen käytös kuuluu muihin uskontoihinkaan?

Ystävällinen ja kohtelias käytös ei tarkoita sitä että pitäisi nöyristellä lakki kourassa ja anoa mitään, vaan yksinkertaisesti suhtautua asiakaspalvelijaan kohteliaasti. Mikä siinä on niin vaikeaa ymmärtää?

Vierailija
26/28 |
11.04.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="11.04.2013 klo 11:00"]Tässähän oli puhe vain kunnioittavasti käytöksestä toisia kohtaan, siitä että ei haistatella tai solvata. Tuskinpa sellainen käytös kuuluu muihin uskontoihinkaan?[/quote]

Voit selittää tuota juuri maahan saapuneelle muslimimiehelle, jonka mielestä naisen paikka on kotona.

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/28 |
12.04.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="11.04.2013 klo 12:30"]

Anna Perho vois myös miettiä, että miten itse suhtautuisi jos työkaveri kahvipöydässä ilmoittaisi toiselle työkaverille että ota se huppu pois päästä heti tai heitän sut täältä kahvihuoneesta ulos. Onko tuo sitten ystävällistä ja kohteliasta käytöstä? Olisko Perho ihan hiljaa ja antaisi työkaverin heittää huppupään ulos? Menisikö jopa mukaan? Vai sanoisko, että ei nyt tehdä asiasta isompaa kuin mitä se on?

Eikö opettajankin tule käyttäytyä asiallisesti ja pyytää ainakin kerran ihan ystävällisesti että ottaisitko sen hupun pois päästä ruokapöydässä? Onko se jotenkin ylivoimaista opettajille kohdella oppilaita asiallisesti? Jättää ne uhkailut sinne hiukan myöhempään, eikä heti aloittaa sillä tilannetta. Tästähän tämä koko episodi lähti. Opettaja saa olla epäystävällinen niin halutessaan, oppilas ei. Oppilas kun käyttäytyy epäasiallisesti niin hänet saa heittää ruokalasta. Opettajan käytökseen ei saa kukaan puuttua. Eihän työyhteisössä noin toimita, vai toimitaanko?

[/quote]

Vierailija
28/28 |
12.04.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Joku ihmetteli että miksi opettaja ei vain kohteliaasti pyytänyt että oppilas ottaisi hupun pois päästään ruokapöydässä.

Entä jos hän pyysikin ja oppilas kieltäytyi? Mistä hän tietää asian olleen toisin?

Toisaalta hupun pois ottaminen kuului koulun sääntöihin. Tuskin sen päässä pitäminen oli "vahinko", pikemminkin tahallista konfliktin hakemista.

Koko tilanteeseen on tietysti vaikea ottaa kantaa kun ei ole sitä alusta alkaen nähnyt. Jää kuitenkin sellainen tunne että useimmat tosi hyvätkin opettajat olisi pitänyt jo aikoja sitten  erottaa, koska ovat menetelleet aivan samoin, jopa useitakin kertoja.


Ei tietenkään voi mitenkään puolustella väkivaltaa eikä huonoa käytöstä kenenkään taholta, mutta sellaisissa asioissa jossa ei kenellekään tule muuta vahinkoa kuin paha mieli, pitää kyllä pystyä sopimaan tapaus ilman turhia byrokratioita ja erottamisia. Se olisi myös kasvatuksellisesti parasta.

Sitä en myöskään ymmärrä miten tätä tilannetta verrataan sosiaalityöhön. Kaikki kunnia vaikeissa olosuhteissa työskenteleville sosiaalityöntekijöille. Karmeata on tosiaan että siellä työskennellään monesti suorastaan henkensä kaupalla, mutta ei kai se silti estä sitä että koulunkin ongelmia voidan yrittää ratkoa.

Koulun ongelmien rakentava ratkominen varmasti helpottaa myös sosiaalityön tekemistä tulevaisuudessa.