Yksii keskeinen ongelma ammattikoulusta valmistuilla on varmaan siinä etteivtä he koe omaa ammmattiaan ja asemaansa tärkeäksi ja arvokkaaksi?
Kommentit (41)
Jaa, no kyllä mun tuntemat ammattikoulusta valmistuneet nuoret on sen verran hyvällä itsetunnolla varustettuja, etteivät tunne itseään arvottomiksi. Vaan ovat menneet amikseen, koska siellä on ollut mahdollisuus opiskella ammattiin, joka kiinnostaa ja johon riittää valmiudet.
Mä menin aikoinani lukioon, koska se nyt tuntui parhaimmalta vaihtoehdolta ja ala, jolle tuolloin halusin, vaati yliopistotutkinnon. Ei kiinnostanut kampaamoala tai rekan ajaminen.
Ainakin itse koin asemani IT- buumin myötä nousevassa elektroniikkateollisuudessa ihan tärkeäksi.
Kävin kouluni 80- luvun lopulla.
Pari haastattelemaani nykynuorta taas on tuonut esille pettymyksensä nykyamiksen opetuksen heikkoon tasoon.
Ainoa ongelma on siinä, jos ei pääse ensimmäiseen työpaikkaansa ja tienaamaan rahaa.
Onneksi monet ammattikoulusta valmistuvat ottavat vastaan ns. harjoittelupaikkoja pienemmällä palkalla, että saava työkokemusta ja tuntumaa ja ammatitaitoa alaansa.
Sitten kun kokemusta on, pääsee alansa töihin paremmin ja ansaitsemaan.
Mitä helvetin väliä on työn arvostuksella, väliä on sillä duunia tekemällä saa, ja hyvä työntekijä voi saada sitä todella paljon.
Kaikissa ammateissa ei tarvitse kieliopin mukaista kirjoitustaito, oman alan ammattiosaamista sen sijaan tarvitaan.
Kuuntelepa Sarasvuon ohjelma Areenasta toissaviikolta (?) opetuksen alennustilasta. Osui naulan kantaan. Ei koske vain amista.
Nykyisin ei kannata amis. Työt menee kouluttamattomille, no tiedätte...lukio vaan ja yliopisto.
Vierailija kirjoitti:
Kaikissa ammateissa ei tarvitse kieliopin mukaista kirjoitustaito, oman alan ammattiosaamista sen sijaan tarvitaan.
Jos se ongelma olisikin vain kielioppi :)
Mitä tekee hyvä hitsaaja kieliopillisesti täydellisellä kirjoitustaidolla.
Mihin hän voi sitä hyödyntää?
Mutta oman alansa rautaisella ammattitaidolla hän tekee paljonkin.
Sillä hän maksaa elantonsa, ostaa asunnon ja auton ja elättää lapsensa.
Höpö höpö ja vielä kerran höpö sinä pienessä hikisessä kuplassa eläjä.
Suurin ongelma on työnantajapuoli. He eivät palkkaa eivätkä arvosta.
Vierailija kirjoitti:
Nykyisin ei kannata amis. Työt menee kouluttamattomille, no tiedätte...lukio vaan ja yliopisto.
No ei taida onnistua koko ikäluokan pusertaminen väh. maistereiksi.
Jopa nykyinen tavoite 60%:lle vähintään AMK- tutkinto lienee epärealistinen.
Vierailija kirjoitti:
Mitä tekee hyvä hitsaaja kieliopillisesti täydellisellä kirjoitustaidolla.
Mihin hän voi sitä hyödyntää?
Mutta oman alansa rautaisella ammattitaidolla hän tekee paljonkin.Sillä hän maksaa elantonsa, ostaa asunnon ja auton ja elättää lapsensa.
Ehkä ei täydellistä kielitaitoa tarvitse, mutta ymmärrettävä viestintä on kyllä plussaa.
Uusluku/kirjoitustaidottomat kun eivät välttämättä osaa muotoilla ajatuksiaan ymmärrettäväksi tekstiksi.
Ongelma on edelleen media, joka hehkuttaa ja nostaa jalustalle VAIN LUKIOLAISET.
Se, että henkilö menee lukioon, on joko elitisti tai sitten hänet on kasvatettu päin vittua, niin ettei hän itse osaa suunnitella omaa elämäänsä.
En saanut amista läpi koska en löytänyt harjoittelupaikkaa. Ja etsin sitä kyllä aktiivisesti enkä vaan maannut paikallani, enkä luovuttanut heti vaan aikaakin kului siinä, jopa liikaakin. Siitä syystä sitten keskeytinkin, kun ei tuntunut enää viisaalta ajankäytöltä. Miten tällainen työ/opiskeluhistoriaton paska voisi saada harjoittelupaikan, kun aina on joku parempi (siellä oli muitakin ihan kunnon aikuisia, mutta niillä oli jonkun muun alan uraa jo takana, ja vaihtoivat vaan alaa). Kaikki sanoi että mene sinne amikseen ja hanki ammatti, tuota veroeuroja. No miten teen sen, kun ei kukaan ota minua? Siinä jää ihan ilmaan, kun ei se opettajienkaan murhe ole jos aikuinen ihminen ei saa itselleen hankittua harjoittelupaikkaa. Eihän he mitään taikatemppuja voi tehdä, jos firmat ei minua kaipaa. Luulin tekeväni jotain oikein kun menin kouluun, mutta siitä tulikin vain yksi tahra tyhjyyttä kumisevaan historiaan: keskeytetty amistutkinto! Ja lähtöruudussa ollaan taas.
Vierailija kirjoitti:
Mitä tekee hyvä hitsaaja kieliopillisesti täydellisellä kirjoitustaidolla.
Mihin hän voi sitä hyödyntää?
Mutta oman alansa rautaisella ammattitaidolla hän tekee paljonkin.Sillä hän maksaa elantonsa, ostaa asunnon ja auton ja elättää lapsensa.
Kuvitteleeko joku tosiaan, että nykyisin ammattikoulussa oppii hitsariksi?
Vierailija kirjoitti:
En saanut amista läpi koska en löytänyt harjoittelupaikkaa. Ja etsin sitä kyllä aktiivisesti enkä vaan maannut paikallani, enkä luovuttanut heti vaan aikaakin kului siinä, jopa liikaakin. Siitä syystä sitten keskeytinkin, kun ei tuntunut enää viisaalta ajankäytöltä. Miten tällainen työ/opiskeluhistoriaton paska voisi saada harjoittelupaikan, kun aina on joku parempi (siellä oli muitakin ihan kunnon aikuisia, mutta niillä oli jonkun muun alan uraa jo takana, ja vaihtoivat vaan alaa). Kaikki sanoi että mene sinne amikseen ja hanki ammatti, tuota veroeuroja. No miten teen sen, kun ei kukaan ota minua? Siinä jää ihan ilmaan, kun ei se opettajienkaan murhe ole jos aikuinen ihminen ei saa itselleen hankittua harjoittelupaikkaa. Eihän he mitään taikatemppuja voi tehdä, jos firmat ei minua kaipaa. Luulin tekeväni jotain oikein kun menin kouluun, mutta siitä tulikin vain yksi tahra tyhjyyttä kumisevaan historiaan: keskeytetty amistutkinto! Ja lähtöruudussa ollaan taas.
Valivalivali. Vika on asenteessa. Köyhyys on valinta!
Vierailija kirjoitti:
En saanut amista läpi koska en löytänyt harjoittelupaikkaa. Ja etsin sitä kyllä aktiivisesti enkä vaan maannut paikallani, enkä luovuttanut heti vaan aikaakin kului siinä, jopa liikaakin. Siitä syystä sitten keskeytinkin, kun ei tuntunut enää viisaalta ajankäytöltä. Miten tällainen työ/opiskeluhistoriaton paska voisi saada harjoittelupaikan, kun aina on joku parempi (siellä oli muitakin ihan kunnon aikuisia, mutta niillä oli jonkun muun alan uraa jo takana, ja vaihtoivat vaan alaa). Kaikki sanoi että mene sinne amikseen ja hanki ammatti, tuota veroeuroja. No miten teen sen, kun ei kukaan ota minua? Siinä jää ihan ilmaan, kun ei se opettajienkaan murhe ole jos aikuinen ihminen ei saa itselleen hankittua harjoittelupaikkaa. Eihän he mitään taikatemppuja voi tehdä, jos firmat ei minua kaipaa. Luulin tekeväni jotain oikein kun menin kouluun, mutta siitä tulikin vain yksi tahra tyhjyyttä kumisevaan historiaan: keskeytetty amistutkinto! Ja lähtöruudussa ollaan taas.
Tässäpä on se ongelman ydin. Vähän lähiopetusta paljon "itseopiskelua" ja " työssäoppimista". Harjoittelupaikkoja ei tosiaan ole kaikille ja iso osa niistä menee "suhteilla" . Joissain kouluissa koulu järjestää korvaavaa toimintaa, jotta.ihmiset valmistuu ja ongelma siirtyy seuraavaan rastiin. Eli työllustymiseen , koska kukaan ei ota töihin koska ei ole työkokemusta edes harjoittelupaikoista. Jos töissäoppiminen on näinkin iso osa tutkintoa kuin se nykyisin on, niin kyllä sen koulun pitäisi ne harjoittelupaikat etsiä ja järjestää.
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on edelleen media, joka hehkuttaa ja nostaa jalustalle VAIN LUKIOLAISET.
Se, että henkilö menee lukioon, on joko elitisti tai sitten hänet on kasvatettu päin vittua, niin ettei hän itse osaa suunnitella omaa elämäänsä.
Peruskoulun opinto-ohjaus kyllä pitää huolen, ettei lukiota ja jatko-opintoja esitellä. Joka kylän amiksen sivupisteessä kyllä oppilaat kierrätetään ja toimintaa hehkutetaan, mutta lukioon menevät ei mitään ohjausta saa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En saanut amista läpi koska en löytänyt harjoittelupaikkaa. Ja etsin sitä kyllä aktiivisesti enkä vaan maannut paikallani, enkä luovuttanut heti vaan aikaakin kului siinä, jopa liikaakin. Siitä syystä sitten keskeytinkin, kun ei tuntunut enää viisaalta ajankäytöltä. Miten tällainen työ/opiskeluhistoriaton paska voisi saada harjoittelupaikan, kun aina on joku parempi (siellä oli muitakin ihan kunnon aikuisia, mutta niillä oli jonkun muun alan uraa jo takana, ja vaihtoivat vaan alaa). Kaikki sanoi että mene sinne amikseen ja hanki ammatti, tuota veroeuroja. No miten teen sen, kun ei kukaan ota minua? Siinä jää ihan ilmaan, kun ei se opettajienkaan murhe ole jos aikuinen ihminen ei saa itselleen hankittua harjoittelupaikkaa. Eihän he mitään taikatemppuja voi tehdä, jos firmat ei minua kaipaa. Luulin tekeväni jotain oikein kun menin kouluun, mutta siitä tulikin vain yksi tahra tyhjyyttä kumisevaan historiaan: keskeytetty amistutkinto! Ja lähtöruudussa ollaan taas.
Tässäpä on se ongelman ydin. Vähän lähiopetusta paljon "itseopiskelua" ja " työssäoppimista". Harjoittelupaikkoja ei tosiaan ole kaikille ja iso osa niistä menee "suhteilla" . Joissain kouluissa koulu järjestää korvaavaa toimintaa, jotta.ihmiset valmistuu ja ongelma siirtyy seuraavaan rastiin. Eli työllustymiseen , koska kukaan ei ota töihin koska ei ole työkokemusta edes harjoittelupaikoista. Jos töissäoppiminen on näinkin iso osa tutkintoa kuin se nykyisin on, niin kyllä sen koulun pitäisi ne harjoittelupaikat etsiä ja järjestää.
Miksi ei työssäoppiminen saisi olla iso osa tutkintoa? Jos ei osaa etsiä itselleen paikkaa sen suorittamiseen, se ongelmahan tulisi kuitenkin opintojen jälkeen. Mitä väliä sillä on?
Ja toinen lienee kirjoitusongelmat.