Halveksin aikuisia, jotka nirsoilevat ja jättävät ruokaa lautaselle

Voihan sitä aikansa kai muiden halveksintaankin käyttää.

"Ja kuka emäntä tai isäntä vieraille annostelee ruoka-annoksen valmiiksi lautaselle."

Suomessa se on harvinaista, paitsi ravintoloissa, mutta monissa maissa itsestäänselvyys jos vieras tulee kylään.

Vierailija kirjoitti:

Junttimaista jättää syömättä vain siksi, jos ruoka on pahaa. Tosin TODELLA pahan ruuan kohdalla ymmärrän minäkin.

Sen sijaan oman kropan kuunteleminen on hienoa. Jos kroppa ilmoittaa olevansa täynnä, on typerää mennä sotkemaan signalointijärjestelmää ahtamalla lisää ruokaa naamariin. Näin ihmiset lihovat. Tässäkin typeryyttä osoittaa tietysti se, että yliarvioi ruokahalunsa ja ottaa itse liikaa ruokaa. Toivottavasti oppivat virheestään.

Minusta on junttimaista syödä pahaa ruokaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ap:n kodissa taisi olla kuristava ilmapiiri, johon oli vain parasta sopeutua. Sen vastaisen vapauden näkeminen muissa uhkaa ap:n mukavuutta, koska hän "myi itsensä" sorrolle - muillakaan ei saisi olla omia mieltymyksiä, se muistuttaa ap:n omasta naiiviudesta ja ärsyttää tavattomasti. Ap:n varmaan tekisi mieli ravistella moisia nirsoilijoita!!

Voi voi, olet täysin väärässä! Lapsuudenkodissani oli hyvin rento ilmapiiri, samoin omassani. Minä rakastan syömistä ja olen oppinut, että ruoasta oppii tykkäämään maistamalla, siis juuri päinvastoin kuin joku aikaisemmin sanoi.

Ap

Miten sinun on niin vaikea ymmärtää että ihmisten aistit on erilaisia? Minä en saa mistään ruuasta mielihyvää. Kaikki syöminen on vähän hankalaa. Toiset ruuat on vaan vähän vähemmän pahoja kuin toiset. On ihan kauheaa, jos joutuu pakosta tai kohteliaisuudesta syömään. Lapsena koulussajokainen ruokatunti oli itkun aihe

Ongelma ei minulle ole useinkaan maku vaan ruuan rakenne ja suutuntuma.

Kun sain lapsen niin ajattelin että häntä en ainakaan opeta tällaiseksi vaan reippaaksi syömäriksi. Pääsisi paljon helpommalla. Mutta Kuinkas kävi, äitiinsä on tullut. Ilmeisesti geneettinen ominaisuus.

Onneksi omassa tuttavapiirissä ei ole noin rajoittuneita syöjiä/syömättömiä. Oispa kamala tunnelma ruokapöydässä.

Miten se muka tunnelmaan vaikuttaa?

Ei aikuiset kuitenkaan yököttele ja sano hyi yök.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ap:n kodissa taisi olla kuristava ilmapiiri, johon oli vain parasta sopeutua. Sen vastaisen vapauden näkeminen muissa uhkaa ap:n mukavuutta, koska hän "myi itsensä" sorrolle - muillakaan ei saisi olla omia mieltymyksiä, se muistuttaa ap:n omasta naiiviudesta ja ärsyttää tavattomasti. Ap:n varmaan tekisi mieli ravistella moisia nirsoilijoita!!

Voi voi, olet täysin väärässä! Lapsuudenkodissani oli hyvin rento ilmapiiri, samoin omassani. Minä rakastan syömistä ja olen oppinut, että ruoasta oppii tykkäämään maistamalla, siis juuri päinvastoin kuin joku aikaisemmin sanoi.

Ap

Miten sinun on niin vaikea ymmärtää että ihmisten aistit on erilaisia? Minä en saa mistään ruuasta mielihyvää. Kaikki syöminen on vähän hankalaa. Toiset ruuat on vaan vähän vähemmän pahoja kuin toiset. On ihan kauheaa, jos joutuu pakosta tai kohteliaisuudesta syömään. Lapsena koulussajokainen ruokatunti oli itkun aihe

Ongelma ei minulle ole useinkaan maku vaan ruuan rakenne ja suutuntuma.

Kun sain lapsen niin ajattelin että häntä en ainakaan opeta tällaiseksi vaan reippaaksi syömäriksi. Pääsisi paljon helpommalla. Mutta Kuinkas kävi, äitiinsä on tullut. Ilmeisesti geneettinen ominaisuus.

Pääviat periytyvät tosiaan herkästi.

Minut on opetettu niin että kaikkea pitää maistaa jos tarjotaan ja pääasiassa maistankin. Mutta on minullakin jotain mitä en vain pysty syömään, en edes kohteliaisuudesta. Jos vain ajattelenkin kookoksen makua, niin minulle tulee etova olo.. Kirsikka on toinen, ei ihan niin pahana kuin kookos kuitenkaan. Joillain voi tulla sama reaktio vaikka niistä tomaatinkuorista. Ruoan tekstuuri vaikuttaa monille. Itselläni ei ole couscousin maun kanssa ongelmia, vain se miltä se tuntuu suussa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ap:n kodissa taisi olla kuristava ilmapiiri, johon oli vain parasta sopeutua. Sen vastaisen vapauden näkeminen muissa uhkaa ap:n mukavuutta, koska hän "myi itsensä" sorrolle - muillakaan ei saisi olla omia mieltymyksiä, se muistuttaa ap:n omasta naiiviudesta ja ärsyttää tavattomasti. Ap:n varmaan tekisi mieli ravistella moisia nirsoilijoita!!

Voi voi, olet täysin väärässä! Lapsuudenkodissani oli hyvin rento ilmapiiri, samoin omassani. Minä rakastan syömistä ja olen oppinut, että ruoasta oppii tykkäämään maistamalla, siis juuri päinvastoin kuin joku aikaisemmin sanoi.

Ap

Miten sinun on niin vaikea ymmärtää että ihmisten aistit on erilaisia? Minä en saa mistään ruuasta mielihyvää. Kaikki syöminen on vähän hankalaa. Toiset ruuat on vaan vähän vähemmän pahoja kuin toiset. On ihan kauheaa, jos joutuu pakosta tai kohteliaisuudesta syömään. Lapsena koulussajokainen ruokatunti oli itkun aihe

Ongelma ei minulle ole useinkaan maku vaan ruuan rakenne ja suutuntuma.

Kun sain lapsen niin ajattelin että häntä en ainakaan opeta tällaiseksi vaan reippaaksi syömäriksi. Pääsisi paljon helpommalla. Mutta Kuinkas kävi, äitiinsä on tullut. Ilmeisesti geneettinen ominaisuus.

Onneksi omassa tuttavapiirissä ei ole noin rajoittuneita syöjiä/syömättömiä. Oispa kamala tunnelma ruokapöydässä.

Miten se muka tunnelmaan vaikuttaa?

Ei aikuiset kuitenkaan yököttele ja sano hyi yök.

Miten se EI vaikuttaisi tunnelmaan, jos yhdellä on ongelmia kaiken ruuan kanssa ja syöminen on hänelle kamalaa?

Nirsoilijat ei oikeasti arvosta sitä joka on tehnyt ruoan. Jos ei pidä ruoasta ota vähän. Minäkin syön ennen kun menen kylään siltä varalta, että on ruokaa josta en pidä, niin otan vain vähän.

On eriasia, että jos on kasvissyöjä että kieltäytyy lihatsa, mutta vain sen takia, että en tykkää sipulista niin yök en syö. Ja tätä näkee paljon.

Itse opetan lapsille, että ruoka syödään ja siitä ollaan kiitollisia.

Käytän päivittäin 1h ruoan laittamiseen, viikossa 7h, kuukaudessa n. 30h ja vuodessa 365h, jos et arvosta sitä aikaa, jonka käytän siihen että vatsasi on täysi niin tee itse ruokasi.

Huomaa todellakin, että eletään aikaa jolloin ihmiset ei arvosta YHTÄÄN MTÄÄN.

-N30 joka on kiitollinen vaikka pohjaan palaneesta tölkkihernekeitosta, jos sen minua varten olet valmistanut.

Itse en syö siemeniä, pähkinöitä, kuivattuja hedelmiä tai marjoja, kookosta, selleriä, purjoa, sipulia, sieniä, hedelmien kuoria (esim. omena), appelsiinien yms. hedelmien kalvoja, raakaa porkkanaa, maissia, kukka- tai parsakaalia ja parsaa, tomaatin, kurkun, perunan tms. kuorta jne. Syön pieniä annoksia, tiheästi, käytän suolaa runsaasti yli suositusten, nautin 2-3 kertaa enemmän nesteitä kuin yleensä suositellaan, vältän erittäin kuitupitoisia ruokia, punaista lihaa, lisättyä sokeria sekä makeutusaineita. Saattoi unohtuakin jotain 😉Nirso? Ei. Ruokavammainen? Tavallaan. Minulla on ohutsuoliavanne. Sen kanssa eläminen on ollut hyvin vaikeaa. On ollut suolitukoksia, ahtaumia, tyriä, infektioita jne. Ruokavalioni on tarkkaan säädeltyä. Olen hankala vieras. Siksi syön yleensä kotona tai otan eväät mukaan. Joskus joku haluaa välttämättä tarjota. Silloin otan yleensä yhteyttä ja kerron seikkaperäisesti asioista ja kysyn sitten, onko henkilö vielä samaa mieltä. Yleensä mieli muuttuu 😉(mikä on enemmän kuin ok). Joskus tulee kuitenkin ihania, yllättäviä ruokakokemuksia, jotka lämmittävät sydäntä. Sekä valitettavasti päinvastaisia. Työkaverini nolasi minut kerran ravintolassa. Olin soittanut ravintolaan ja olimme sopineet tarkasta annoksesta. Ravintolalle oli ok koko asia, olivat erittäin palvelualttiita. Varmistin vielä paikan päällä, että eihän annoksessa ollut tiettyjä aineksia jne. Työkaveri rupesi sitten isoon ääneen päivittelemään, kuinka nipo minä olen ja kuinka minun käytöksestä on niin paljon ylimääräistä vaivaa! Että kun ei ole allergioita, niin pitäisi unohtaa kaikki omituiset dieetit. Tarjoilija oli onneksi ihana, mutta tuli niin paha mieli. Enpä ole sen jälkeen syönyt ravintolassa.

En pysty syömään maksaa tai verta, koska ne on vaan minusta niin kuvottavia asioita. Jos niitä tarjottaisiin, sanoisin vain kohteliaasti ei kiitos ja ottaisin jotain muuta sen sijaan tai olisin syömättä.

Vierailija kirjoitti:

Nirsoilijat ei oikeasti arvosta sitä joka on tehnyt ruoan. Jos ei pidä ruoasta ota vähän. Minäkin syön ennen kun menen kylään siltä varalta, että on ruokaa josta en pidä, niin otan vain vähän.

On eriasia, että jos on kasvissyöjä että kieltäytyy lihatsa, mutta vain sen takia, että en tykkää sipulista niin yök en syö. Ja tätä näkee paljon.

Itse opetan lapsille, että ruoka syödään ja siitä ollaan kiitollisia.

Käytän päivittäin 1h ruoan laittamiseen, viikossa 7h, kuukaudessa n. 30h ja vuodessa 365h, jos et arvosta sitä aikaa, jonka käytän siihen että vatsasi on täysi niin tee itse ruokasi.

Huomaa todellakin, että eletään aikaa jolloin ihmiset ei arvosta YHTÄÄN MTÄÄN.

-N30 joka on kiitollinen vaikka pohjaan palaneesta tölkkihernekeitosta, jos sen minua varten olet valmistanut.

Mulla käy paljon porukkaaa kylässä ja järjestän ainakin muutamat juhlat joka vuosi. En minä kutsuisi kotiini ketään, jos pitäisin tarjottavien laittamista jotenkin vaivalloisena tai suurenakin uhrauksena. Tai ainakin ostaisin kaupasta jotain valmista ja laittaisin vaan suoraan paketissa pöytään. Tai tilattaisiin vaikka pizzat. 

Kutsun ihmisiä kotiini sen vuoksi, että haluan tavata heitä. En sen vuoksi, että saisin heiltä arvostusta kokkailuistani. Ja toivon, että kutsumani ihmiset tulevat meille minun vuokseni eikä valmistamieni tarjottavien vuoksi. Syy, miksi laitan tarjottavia, on yksinkertaisesti se, että tykkään ruuanlaitosta. 

Sanon kyllä jo ennen kylään mennessäni etten tiettyä ruoka-ainetta pysty syömään. Mitään todettua allergiaa ei ole, mutta saan sen verran pahat oireet syötyäni sieniä että teen kohteliaasti selvästi etten niitä pysty syömään ilman että loppupäivä on pilalla.

Mistä ihmiset oikeasti tietää, onko ihminen nirso vai onko hänellä esim. joku sairaus? Ei kaikki halua avautua vatsansa ja suolistonsa ongelmista. Eikä sen pitäisi olla edes tarpeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ap:n kodissa taisi olla kuristava ilmapiiri, johon oli vain parasta sopeutua. Sen vastaisen vapauden näkeminen muissa uhkaa ap:n mukavuutta, koska hän "myi itsensä" sorrolle - muillakaan ei saisi olla omia mieltymyksiä, se muistuttaa ap:n omasta naiiviudesta ja ärsyttää tavattomasti. Ap:n varmaan tekisi mieli ravistella moisia nirsoilijoita!!

Voi voi, olet täysin väärässä! Lapsuudenkodissani oli hyvin rento ilmapiiri, samoin omassani. Minä rakastan syömistä ja olen oppinut, että ruoasta oppii tykkäämään maistamalla, siis juuri päinvastoin kuin joku aikaisemmin sanoi.

Ap

Miten sinun on niin vaikea ymmärtää että ihmisten aistit on erilaisia? Minä en saa mistään ruuasta mielihyvää. Kaikki syöminen on vähän hankalaa. Toiset ruuat on vaan vähän vähemmän pahoja kuin toiset. On ihan kauheaa, jos joutuu pakosta tai kohteliaisuudesta syömään. Lapsena koulussajokainen ruokatunti oli itkun aihe

Ongelma ei minulle ole useinkaan maku vaan ruuan rakenne ja suutuntuma.

Kun sain lapsen niin ajattelin että häntä en ainakaan opeta tällaiseksi vaan reippaaksi syömäriksi. Pääsisi paljon helpommalla. Mutta Kuinkas kävi, äitiinsä on tullut. Ilmeisesti geneettinen ominaisuus.

Onneksi omassa tuttavapiirissä ei ole noin rajoittuneita syöjiä/syömättömiä. Oispa kamala tunnelma ruokapöydässä.

Miten se muka tunnelmaan vaikuttaa?

Ei aikuiset kuitenkaan yököttele ja sano hyi yök.

Miten se EI vaikuttaisi tunnelmaan, jos yhdellä on ongelmia kaiken ruuan kanssa ja syöminen on hänelle kamalaa?

Miten se vaikuttaa, kerro nyt jooko?

Ei kukaan ikinä huomaa, jos minulla on jotain ongelmaa pöydässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ap:n kodissa taisi olla kuristava ilmapiiri, johon oli vain parasta sopeutua. Sen vastaisen vapauden näkeminen muissa uhkaa ap:n mukavuutta, koska hän "myi itsensä" sorrolle - muillakaan ei saisi olla omia mieltymyksiä, se muistuttaa ap:n omasta naiiviudesta ja ärsyttää tavattomasti. Ap:n varmaan tekisi mieli ravistella moisia nirsoilijoita!!

Voi voi, olet täysin väärässä! Lapsuudenkodissani oli hyvin rento ilmapiiri, samoin omassani. Minä rakastan syömistä ja olen oppinut, että ruoasta oppii tykkäämään maistamalla, siis juuri päinvastoin kuin joku aikaisemmin sanoi.

Ap

Miten sinun on niin vaikea ymmärtää että ihmisten aistit on erilaisia? Minä en saa mistään ruuasta mielihyvää. Kaikki syöminen on vähän hankalaa. Toiset ruuat on vaan vähän vähemmän pahoja kuin toiset. On ihan kauheaa, jos joutuu pakosta tai kohteliaisuudesta syömään. Lapsena koulussajokainen ruokatunti oli itkun aihe

Ongelma ei minulle ole useinkaan maku vaan ruuan rakenne ja suutuntuma.

Kun sain lapsen niin ajattelin että häntä en ainakaan opeta tällaiseksi vaan reippaaksi syömäriksi. Pääsisi paljon helpommalla. Mutta Kuinkas kävi, äitiinsä on tullut. Ilmeisesti geneettinen ominaisuus.

Onneksi omassa tuttavapiirissä ei ole noin rajoittuneita syöjiä/syömättömiä. Oispa kamala tunnelma ruokapöydässä.

Miten se muka tunnelmaan vaikuttaa?

Ei aikuiset kuitenkaan yököttele ja sano hyi yök.

Miten se EI vaikuttaisi tunnelmaan, jos yhdellä on ongelmia kaiken ruuan kanssa ja syöminen on hänelle kamalaa?

Lähipiiriini kuuluu moniallerginen ihminen eikä hänen ruokaan liittyvät ongelmansa ole koskaan vaikuttaneet tunnelmaan yhtään mitenkään. Jaa valehtelen....ehkä kerran, kun tein isommalle porukalle kaikille samat ruuat eli jokaisen erikoisruokavaliot huomioiden valmistin tarjottavan, joka oli lihaton-kalaton-munaton-maidoton-viljaton-pähkinätön-pavuton-herneetön-sokeriton-porkkanaton-kaaliton ja vielä vähäsuolainen. Ei oikein maistunut kenellekään, ei edes itselleni.

Allergiat otan vakavasti, muut ruokarajoitteet huomioin, loput saavat syödä sitä, mitä on tarjolla, tietenkin itse valikoiden ja omalle lautaselleen annostellen.

Itse en voi syödä pähkinää, joten jätän pestot ja pähkinäiset salaatit ym. ottamatta. Otan sitä, mitä voin.

Huomaavainen emäntä tai isäntä tiedustelee ruokarajoitteet etukäteen, ja kun hän tietää ne, vastuu ruuan sopivuudesta siirtyy hänelle. Jos joku ei jostain tykkää, hän ei ota sitä, ottaa vain ihan vähän ja/tai jättää huomaamattomasti lautaselle, jos on kuitenkin päättänyt maistaa.

Samoin juomien suhteen. Jos tarjolla on alkumaljaksi alkoholitonta ja sitä haluaa, se pitää sanoa ennen kuin nappaa maljan. Jos ei ole sopivaa, on vain juovinaan ja jättää lasin vaivihkaa, ei niin, että kailottaa kaikille, ettei missään tapauksessa huoli tätä juomaa.

Huomionhakuiset tekonirsot erottaa oikeasti ruokarajoitteisista sillä, että seisovassa pöydässä heille yhtäkkiä maistuukin se eväs, mitä eivät voi kuulemma syödä. Esim. oikea kermakakku onkin houkuttelevampi kuin se gluteeniton ja maidoton, jota alunperin ilmoittivat syövänsä.

Tää on nyt ihan väärillä urilla. Kai nyt jokainen sen tajuaa, jos on oikeasti joku syy. Ei kai kukaan terveydellään ala leikkimään eikä kukaan sellaista odotakaan. Nirsoilu muuten, on vaan huonoa ja ylimielistä käytöstä. Jonkun mielestä elämä on niin lyhyt, ettei halua syödä pahaa ruokaa tai miten se nyt oli. Voi Herran pieksut sentään...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taidat olla kova arvostelemaan muita? Sekään ei ole hyvien käytöstapojen mukaista.

Ei ketään voi eikä saa pakottaa syömään sitä mitä ei pysty. Tuosta asenteesta voi jäädä lapsille pahatkin traumat. Jos ei tykkää, niin ei tykkää. Ihme nipotusta. Vanhan kansan juttuja.

Puhuinkin aikuisista. En ole koskaan pakottanut omia lapsiani syömään, mutta olen opettanut heitä siihen. He maistavat kaikkea joka kerta, mutta en koskaan pakota ottamaan enempää. Maistamalla oppii pitämään uusista mauista. Muiden lapsia en ala opettaa, mutta mielestäni kouluikäisenä olisi sopivaa osata tyhjentää lautanen huolella niin, ettei siitä tarvitse ripsiä pohjia roskikseen, kun ruoka kuitenkin maistui.

Minua ihan tosissaan ärsyttää aikuiset, jotka vaikka "eivät tykkää kalasta." Kyllä olisi aiheellista aikuisen opetella syömään kaikkea, muutakin kuin niitä omia lempiruoka, ja kyläilemässä kunnioittaa isäntäperhettä syömällä kaikki, mitä lautasella on.

Vakaumukset ovat eri asia. Kunnioitan vegaaneita ja kasvissyöjiä. Gluteenin ja hiilareiden välttäjistä taas sympatiani saavat vain keliaakikot ja oikeasti allergiset.

Olin jo yläpeukuttamassa, mutta sitten tuo viimeinen lause romutti koko hyvän viestisi. Mikä hel*etti sinä olet määrittelemään "oikeasti allergiset"?!? Toivon, että vielä joku päivä vatsasi ja suolistosi sairastuu jostakin ruoka-aineesta, jolle et kuitenkaan saa muuta diagnoosia kuin että "kannattaa vältellä". Katsotaan sitten mikä on mielipiteesi.

T. gluteenin välttäjä

Älä raivoa. Jos sinulle tulee gluteenista oireita, älä syö sitä. Tarkoitin niitä kalifornialaistyyppisiä henkilöitä, joille gluteeni ei "sovi".

Ap

Niin, mulle gluteiini ei "sovi". Ei ole keliakiaa eikä allergiaa (en saa ihottumaa, hengen ahdistusta...) Joskus ei tunnu missään, kun syön vaikka vehnää, toisen kerran (useimmin) saan todella kipeän vatsan ja tukalan olon. Siksi välttelen sitä etenkin ravintolassa, kylässä, työpaikalla, koska vehnä ei useimmiten sovi mun vatsalle, enkä halua muulloin kuin kotona ottaa sitä riskiä, että loppu päivän, kyläilyn, matkan tms kärsin vatsakivusta. Ja juuri minun tyyppisethän oireilijathan raakkasit yli. :)

Tämä olisi voinut olla kirjottamani! Joskus syön pastaa ja kastiketta lautastolkulla ilman ongelmia, joskus tulen jo euron juustosta hiton kipeäksi.

Jos kahvipöydässä on pullaa, kakkua tai muuta makeaa en ikinä ota vaikka tyrkytetään. Makeat jutut yksinkertaisesti maistuvat ällöttäviltä. Olisiko se sitten kohteliasta naama irvessä syödä niitä ja näyttää että tarjoilut maistuu pahalle?

Jos ruoka laitetaan valmiiksi lautaselle, kaikkea ei ole pakko syödä. Kaikki eivät pysty kaikkea syömään eivätkä jaksa isoja annoksia.

Monet myös ehkä vahingossa ottavat jotain ruokaa, joka onkin ihan hirveän pahaa tai kuulee pöydässä että se sisältääkin jotain mitä ei pysty syömään. Kaikilla ei ole vain kovia allergioita, vaan voi esim tulla kauhea vatsakipu. Saako alkaa sitten kuvailemaan omaa veristä r*pulia jos on jättämässä ruokaa?