Millä nimellä puhutte itsestänne lemmikeillenne?
Ällöttää, kun joku puhuu (lässyttää) koiralleen, että "mamma tässä". Hyyh, pieni oksu nousee suuhun.
Kommentit (54)
Mamma olen mun karvalapsosille :D
Ihan vapaasti voit ap oksuilla, ei kiinnosta eikä vaikuta mun elämään mitenkään.
Puhun itsestäni kissalle ihan nimellä, mielestäni olemme kämppäkavereita emmekkä vanhempi-lapsi-suhteessa. En silti ymmärrä, miksi se että muut lepertelevät lemmikeilleen on niin "oksettavaa", äidittely, mamittelu yms. on vain yhdenlaista hellittelyä, kukin tyylillään.
Esimerkiksi minun äitini on omille lemmikeilleen äiti, kutsuu niitä minun sisaruksikseni ja itseään minun kissani mummuksi. En koe tarpeelliseksi korjata, hän lepertelee rakkailleen omalla tavallaan ja minä omallani.
Vierailija kirjoitti:
Olen koiralleni äiti, ihmislapseni sisko ja veikka ja äitini on mummi. Ei tässä mitään ihmeellistä ole.
Näin minunkin äitini tekee, ja se on OK vaikka itse en ole omalle lemmikille äiti.
Oksettaako ap:ta ja muita samanhenkisiä kaikki lepertely ja hellittelynimet perheenjäsenille? Vai onko heidän ongelmansa eläimen inhimillästäminen? Olisi kiva kuulla perusteluja inholle, onhan "oksennus nousee suuhun" aika voimakas reaktio noin harmittomaan asiaan 🤔
Vierailija kirjoitti:
Käytän etunimeäni, tyyliin "Maija antaa sulle kohta ruokaa"!
Näin minäkin teen, outoa kun jotkut ketjussa sanovat etteivät käytä mitään nimeä, kyllä minä ainakin juttelen kissalle vähän väliä. Sehän olisi epäkohteliasta olla vastaamatta kun toinen tulee juttelemaan.
Emäalus tässä viuh *piip* *poop*. Kohteena valotolppa - maalaa kohde virtsalla! Koira ei sitä kuitenkaan ymmärrä niin on sama mitä sanoo. aiheuttaa kuitenkin hauskoja reaktioita lenkillä koiran kanssa.
Emäntä. En tosin sano tätä juurikaan koiralle, mutta joskus lenkillä tai julkisissa joku alkaa lässyttää koiralleni mamista. Se on vaan niin oudon kuulosta että korjaan usein että ”emäntä”. Liittyy varmaan siihen että en pidä siitä jos koiria inhimillistetään liikaa, kun silloin voi ne koiran lajityypilliset tarpeet joilta unohtua. Ehkä myös se että olen 3-kymppinen nainen ja koen yhteiskunnan taholta painetta lisääntyä, niin en tykkää siitä ajatuksesta että koira on korvike jolla paikkaisin lapsen puutetta.
Käytän lisäksi joskus sanaa ”alpha b*tch” mutta tämä huumori ei kaikille aukea, tyttökoirista käytetään tuota sanaa jos sopii koiran luonteeseen. Eli mieluummin asetan itseni koiran maailmaan kuin inhimillistän.
Mä olen akka, koska koirani on lemmikkini eikä lapseni.
Mamuli
Hemuli
Murmeli
Maamuska
Äitisusi
Muikku
Lemmikeilleni olen mamma, lapsilleni äiti.
No en ainakaan kutsu itseäni valkoihoiseksi heteroksi eläinten kuullen.
Olen koiralleni äiti, ihmislapseni sisko ja veikka ja äitini on mummi. Ei tässä mitään ihmeellistä ole.