Onko minulla mahdollisuus kumppaniin?

Heips!

Olen 25- vuotias nuorimies Etelä-Suomessa. Arkeni koostuu työssäkäynistä ja lenkkeilystä. Äitini ja siskoni asuvat muualla. Läheisilleni ja entisellä kumppanillani on ollut ja on tällä hetkellä psrantumattolia sairauksia. Monta raskasta kokemusta takana.

Olen kuitenkin yksinäinen. Kaipasin naisystävää , mutta en usko että kaltaiseni mies on kiinnostava. Mitä pian työttömäksi jäävä mies tekee? Tavoitteita ja unelmia on, mutta niistä saan lähinnä hetkellistä apua. Nyt, kun olisi mahdollisuus kerrankin kesällä, mennä ja oppia maailmasta, ei ole ketään jonka kanssa se kokea. Saan iloa toisten auttamisesta , ja olisikin mahtavaa tarjota tärkeälle ihmiselle yhdessä tekemistä ja uuden oppimista. Ulkonäöllisesti en ole erikoisempi. Olen keskimittainen, omaan tummahkot hiukset ja pienen suun. Tavallinen nuori siis. ( Miksi kerroin tämän?) Tedän että kaikki tämä johtuu itsetunnosta, ja siitä keskustele kun psygolokin kanssa.

Rakastan tavata uusia ihmisiä, hyvää ruokaa ja läheisten auttamista. Haaveilen omasta perheestä ja matkustelusta.

Minulla on yksi kaveri, joka on peliriippuvainen. Itse en niistä suuremmin välitä. Hänen kanssaan suhde ei ole vsstavuoroinem, vaan minä tarjoan lähes aina ruoat jne. Olin myös edellisessä "parisuhteessa" hyväksikäytetty, jota en enää hyväksyisi.

Alan pian luovuttaa rakkauden suhteen ( jota annoin, mutta en saanut aiemmin). En haluaisi että se sisällä oleva elämänhalu katoaisi. Siksi käyn psygolokilla.

Jos tapasin erityisen naisen, suhde kanssani olisi varmasti tasapuolinen ja pyrin luottamukseen ylläpitoon kaikissa tilanteissa. Elämässä mikään ei tosin ole varmaa. Pidän myös läheisyydestä sekä arjen iloista.

Ajatuksia ja kiitos kun luit<3.