Anopin jatkuva kommentointi, missä menee raja?

Sanot vaan ystävällisesti: Niin, täällä oli varmasti mukavaa ja makunne mukaista. Mutta siitähän on jo monta vuotta. Me haluamme elää tällaisessa kodissa kuin se on nyt. Jokainen elää makunsa mukaan. 

Ja sen jälkeen annat mennä pulinan toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. 

Sano ystävällisesti, että tämä on nyt sinun kotisi ja olet saanut mieheltäsi vapaat kädet sisustuksen suhteen, ja pidät jatkuvaa kommentointia epämukavana.

Siis et omista siellä mitään, sinulla ei avopuolisona oikein ole vastuuta mistään ja silti huseeraat kuin emäntä ikään. Miksi ihmeessä?

"en pysty enää nauttia" paljasti trollikirjoittajan. Kuten sinulle niin moneen kertaan on todettu: ei pysty enää tekemään jotain, ei tehdä jotain.

Tarinan ulkopuolella: miksi sinun pitäisi saada nauttia siitä, että tuhlaat miehen rahoja?

Juokse.

Vierailija kirjoitti:

Siis et omista siellä mitään, sinulla ei avopuolisona oikein ole vastuuta mistään ja silti huseeraat kuin emäntä ikään. Miksi ihmeessä?

Jospa se mies tykkää, että avokki pitää hänen taloaan kotinaan?

Paras anoppi on kuollut anoppi. Tällaisten asioiden takia en halua olla missään tekemisissä appivanhempien kanssa. Ihan sama mitä ajattelevat. Jos tämä Eki miehelle käy, niin suksikoon kuuseen. Edelliselle kävi sen 15 vuotta, kun olimme yhdessä.

Et siis halua omia rahojasi laittaa yhteiseen kotiin.

Ole aikuinen ja anna olla. Et ole selityksiä velkaa ja lopeta miettiminen. Vaihtakaa lukot.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis et omista siellä mitään, sinulla ei avopuolisona oikein ole vastuuta mistään ja silti huseeraat kuin emäntä ikään. Miksi ihmeessä?

Jospa se mies tykkää, että avokki pitää hänen taloaan kotinaan?

Miksi mies sitten poistuu aina paikalta, kun anoppi ryhtyy kurmuttamaan miniää vai onko sittenkin niin, että ennen kaikki todella oli paremmin ja mies on pyytänyt äitiään apuun. Sinä painostat puolisoa niin paljon, että hän ei enää tiedä, mitä tehdä.

Sääntö numero 1. Älä koskaan muuta miehen vanhaan kotitaloon, jossa anoppi huseraa kuin omassaan.

Sääntö numero 2. Älä koskaan asu lähellä anoppiasi.

Näitä 2 sääntöä kun noudattaa, on paljon paremmat mahdollisuudet saada suhde toimimaan.

Vierailija kirjoitti:

Paras anoppi on kuollut anoppi. Tällaisten asioiden takia en halua olla missään tekemisissä appivanhempien kanssa. Ihan sama mitä ajattelevat. Jos tämä Eki miehelle käy, niin suksikoon kuuseen. Edelliselle kävi sen 15 vuotta, kun olimme yhdessä.

Mihin se ap:n mies omasta kodistaan lähtisi, kyllä sinne kuuseen suksii ap, siinä vaiheessa koditon.

Minä joudun anopille varmaan itse sanoa kun mies ei oikein käsitä tilannetta. Ärsyttää että ole tällaiseen tilanteeseen joutunut. Tottahan sen tiesin, ettei tässä pysty aloittaa samalla tavalla puhtaalta pöydältä kuin jos vaikka olisimme rakentaneet uuden talon. Mutta viikottain kun kuuntelee anopin muistelmia niin alkaa jo turhauttaa.

Yhdelle kommentoijalle, kyllä minulla avopuolisona on vastuu meidän yhteisestä kodista. Miehen yksin omistamaa omaisuutta en tietenkään rahoita, mutta muutenhan jaamme vastuun kodista ja taloudesta.

Ap

Mies on napanuoralla äidissään kiinni oleva tossukka, hänen käytöksensä osoittaa sen. Äiti tulee tuollaisille olemaan aina ykkönen, äidin mieltä ei pahoittaa. Usko kokenutta, saat tuosta vain ongelmia, jos jatkat suhdetta. Jos erehdyt tekemään lapsia, helvetti on irti. Mieti jaksatko oikeasti tuollaista anopin eliniän ajan?

Vierailija kirjoitti:

Minä joudun anopille varmaan itse sanoa kun mies ei oikein käsitä tilannetta. Ärsyttää että ole tällaiseen tilanteeseen joutunut. Tottahan sen tiesin, ettei tässä pysty aloittaa samalla tavalla puhtaalta pöydältä kuin jos vaikka olisimme rakentaneet uuden talon. Mutta viikottain kun kuuntelee anopin muistelmia niin alkaa jo turhauttaa.

Yhdelle kommentoijalle, kyllä minulla avopuolisona on vastuu meidän yhteisestä kodista. Miehen yksin omistamaa omaisuutta en tietenkään rahoita, mutta muutenhan jaamme vastuun kodista ja taloudesta.

Ap

Joudun sanoa? Pysty aloittaa? Itse en pystyisi noin sulavasti rikkomaan kaunista suomen kieltä.

Sinä olet se, joka ei käsitä tilannetta eli se on miehen omistama koti, jossa sinä olet tavallaan vieraana. Jos miehen vanhemmat tai kaverit siellä käyvät, ei sinulla ole mitään oikeutta sanoa, että tänne ei ole tulemista. Sinä kuuntelet, mitä heillä on sanottavaa tai sanot, että nyt ei oikein ehdi, kun pitää puhdistaa katto sammaleesta.

Lue tekstisi uudestaan ja koita korjata mielessäsi nuo kirjoitusvirheet. Ikävää luettavaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis et omista siellä mitään, sinulla ei avopuolisona oikein ole vastuuta mistään ja silti huseeraat kuin emäntä ikään. Miksi ihmeessä?

Jospa se mies tykkää, että avokki pitää hänen taloaan kotinaan?

Miksi mies sitten poistuu aina paikalta, kun anoppi ryhtyy kurmuttamaan miniää vai onko sittenkin niin, että ennen kaikki todella oli paremmin ja mies on pyytänyt äitiään apuun. Sinä painostat puolisoa niin paljon, että hän ei enää tiedä, mitä tehdä.

Aikuinen mies seisoo puolisonsa vierellä eikä pakene äidin helmoihin. Huom! Aikuinen.

Ensimmäinen asia on saada mies ymmärtämään tilanne sinun kannaltasi. Jos hän ei ymmärrä, että talo on nyt avovaimon eikä äidin koti, homma ei tule kuin pahenemaan.

Vierailija kirjoitti:

Ensimmäinen asia on saada mies ymmärtämään tilanne sinun kannaltasi. Jos hän ei ymmärrä, että talo on nyt avovaimon eikä äidin koti, homma ei tule kuin pahenemaan.

Näitä miehiähän on. En käsitä tuollaista sokeutta. Minun exäni valitsi äitinsä, mikä oli minun kannaltani loistava päätös.

Anopilla on luopumisen kriisi ja johonkin se tarvitsee purkaa. Onko sinulla oma tietokonehuone siellä niin että voisit vetäytyä omiin oloihisi vaikka tekosyyllä töitä tekemään kun se anoppi tulee sinne tarkastuskierrokselle :)

Minä tein just näin kun tuli mieheni sukulaisia. Laitoin niille kahvipöydän ja sanoin että minulla on etätöitä niin kuin olikin ja mieheni sai itse seurustella omien sukulaistensa kanssa. Mieheni tekee ihan samoin että vetäytyy omiin oloihinsa kun minun sukulaisiani käy.