Miten hyväksyä se että on koko elämänsä sinkku?

Onko ap sinulla ollut yrityksiä kehittää itsestäsi parempi versio markkinoille? Oletko tehnyt ulkonäölle kaiken voitavan? Vai onko lisäksi mentaalipuolen toiminnassa jotain korjattavaa?

En tiedä lohduttaako se sinua mutta lopulta monen kohdalla se pariutuminen on todella paljon sattumasta kiinni. Me vähemmän suositut saamme elämässä ehkä yhden tai pari mahdolisuutta ja ne on todella helppo vaan missata kun ei niitä mahdollisuuksiksi edes aina tajua. Varsinkin kun kokemuksia pairsuhteiden muodostamisesta ei juuri ole. 

Itse koen että olen saanut elämässäni juuri sen yhden mahdollisuuden ja luojan kiitos siihen silloin tartuin. Hirvittääkin ajatella miten helppo olisi ollut silloin yhden sekunnin aikana tehdä toisenlainen päätös ja jättää huomioimatta se yksi ihminen. Ihan niin kuin lukemattomia muita kertoja ajattelin että ei kannata kun ei siitä kuitenkaan mitään synny.

Voin siis todella hyvin kuvitella että olisin sinun asemassasi ja edelleen ihmettelisin että miksi elämä meni niin että jäin yksin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ei ole parisuhdetta saanut niin pitää katsoa itseen ja miettiä miksi ei ole. Oletko ollut kiinnostunut jostain ihmisestä? Oletko lähestynyt häntä asian suhteen. Tapaatko yleensäkään muita vai oletko aina kotona. Pidätkö itsestäsi huolta ja olet siistin näköinen, iloinen ym.

Kyllä, nuo kaikki ja enemmän.

????

Aina ihmetyttää kauniit ja kivat naiset jotka eivät saa ketään.

Parisuhteen syntyminen edellyttää sellaista heittäytymistä että antaa vain mennä ja katso mitä tapahtuu. Jos mukava ja kiva ei koskaan löydä ketään niin syy on yleensä siinä että se nainen ei lopulta oikein osaa antaa sille ihastumiselle mahdollisuutta eikä paljastaa sisintään toiselle. Pelaa siis liikaa varman päälle.

Onkohan ap edelleen sinkku vai suhteessa kun aloitus kumminkin 3 vuoden takaa...

Hyväksy tämä mahdollisuus. Asia voi muuttua, mutta ei välttämättä. Ystävyyssuhteista kannattaa kuitenkin pitää huolta ja tehdä kaikkea kivaa, mikä on mahdollista. Joskus kuusikymppisenä moni tutuistasi on eron/erojen jälkeen samassa tilanteessa kuin sinä (ilman parisuhdetta), eikä heilläkään koko ajan ole ollut helppoa. Olet saattanut säästyä monilta repiviltä ihmissuhdeongelmilta. Ajattele positiivisesti.

Vierailija kirjoitti:

Jos ei ole parisuhdetta saanut niin pitää katsoa itseen ja miettiä miksi ei ole. Oletko ollut kiinnostunut jostain ihmisestä? Oletko lähestynyt häntä asian suhteen. Tapaatko yleensäkään muita vai oletko aina kotona. Pidätkö itsestäsi huolta ja olet siistin näköinen, iloinen ym.

Ja onko vuoden aikana tehnyt yhtään aloitetta?

Vierailija kirjoitti:

En tiedä lohduttaako se sinua mutta lopulta monen kohdalla se pariutuminen on todella paljon sattumasta kiinni. Me vähemmän suositut saamme elämässä ehkä yhden tai pari mahdolisuutta ja ne on todella helppo vaan missata kun ei niitä mahdollisuuksiksi edes aina tajua. Varsinkin kun kokemuksia pairsuhteiden muodostamisesta ei juuri ole. 

Itse koen että olen saanut elämässäni juuri sen yhden mahdollisuuden ja luojan kiitos siihen silloin tartuin. Hirvittääkin ajatella miten helppo olisi ollut silloin yhden sekunnin aikana tehdä toisenlainen päätös ja jättää huomioimatta se yksi ihminen. Ihan niin kuin lukemattomia muita kertoja ajattelin että ei kannata kun ei siitä kuitenkaan mitään synny.

Voin siis todella hyvin kuvitella että olisin sinun asemassasi ja edelleen ihmettelisin että miksi elämä meni niin että jäin yksin.

Tämä on totta. Jos on vähemmän suosittu mies kuten minä niin tilaisuuksia on tarjolla äärimmäisen vähän.

Mulla oli putki, että sain vuosien aikana 44 treffien jälkeen pakit. Miettikää tuota järjestelmällisyyttä, että kukaan nainen ei tunne romanttista vetoa vaan aina miettii, että juuri tämän miehen kanssa en halua seksiä.

Vierailija kirjoitti:

Tuota henkistä ja muutenkin itseni kehittämistä olen jo ja edelleen teen.

Nyt pääasiana olisi se että oma olo helpottaisi.

Parisuhteesta en pahemmin unelmoi enää.

Yksinäisyyteen olen ollut terapiassa, meditoin, harrastuksia, olen koiran kanssa ja paapon häntä, olen hyväksymässä asiaa.

Nämä nyt tuli ensimmäisenä mieleen.

Mutta olo on silti usein kamala.

Siksi kysyin niiltä jotka olisivat samanlaisen matkan tehnyt tai tekemässä, miten ovat selvinneet.

Itse en oikeasti enää tiedä mitä tehdä.

Ap

Parisuhde ei ratkaise sun ongelmaa. Susta tulee ripustautuja . Lataat liian paljon odotuksia siihen. Sellaiset suhteet kaatuvat ennen pitkään. Koiran kanssa voi harrastaa vaikka mitä erilaisissa tapahtumissa. Siellä sitten vaan aloitat harjoittamaan verkostoitumista ja sosiaalisia tautoja. Koiran kautta saa ystäviä.

Kun sulla on asiat kunnossa, parisuhteelle on kestävämpi pohja onnistua. Sun elämä pitää olla parisuhteeseen astuessa sellaisessa kunnossa, että voit koska vaan kävellä siitä pois ja silti pystyt nauttimaan elämästä yksinään. Myös taloudellisesti riippumattomana. Tämä motivoi toista myös käyttäytymään sua kohtaan arvostaen. Miehillä on tapana pitää kumppania itsestäänselvyytenä, kun on saatu ns. kiikkiin ellei menetyksen mahdollisuus ole realistisesti olemassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nainen ei sinkkuna menetä mitään, se on jopa parempi juttu. Lapsikin kannattaa tehdä sinkkuna ja tutkimusten mukaan sinkkuäitien lapset ovat tasapainoisimpia. 

Itse olin 10 vuotta parisuhteessa ja se ei ollut herkkua. Onneksi lapsia ei syntynyt! Miksen eronnut paljon aikaisemmin? Miehet muuttuvat yleensä muutaman vuoden seurustelun jälkeen puhumattomiksi jääriksi, joita ei seksikään kiinnosta. 

Tahtoisin kovasti nähdä nämä tutkimukset.

Niin minäkin, vakka mies (sinkku) olenkin tai ehkä juuri siksi. - Joskus olen heittänyt ilmoille ajatuksen, että mihinkä minä oikeastaan ketään naista tarvitsenkaan kumppankiksi kun ihan hyvin voisin  hankkia lapsenkin (tai lapset) yksin.  Olen sitten saanut havaita kulmien kohoamista ja mutinaa.

Sen sijaan ystävättäreni, joka kertoi heittäneenä saman ajauksen ilmoille sai osakseen sympatiaa ja ymmärrystä ja nyökyttelyä; toden totta mihin sitä itsenäinen ja fiksu nainen oikeasti ketään miestä kaipaa/ tarvisee....kumppaniksi

Kyllä minäkin tiedän oikein hyvin, että elämää voi elää ja kokea oikein hyvin ilman kumppania mutta kun on aina eläny sinkkuna aina, niin kyllähän sitä olen saanut tai joutunu myös menemään peilinkin eteen kysyen, että mikä minussa on vikana ja pielessä kun elän ja olen aina vaan sinkku?

Omalla kohdallani osa syy saattanee olla siinä, että olen ja olen ollut liian laiska ja saamaton kun en ole jaksanut tai osannut aloittaa erikseen kumppanin metsästämistä ja hakemista. Oma kohtaloniko sitten on vain ollut julma ja ankara kun ei ole rinnalleni johdattanut ketään, josta sitemmin olisi tullut parisuhdekumppanini

Kyllä minussa varmasti on vikoja ja puutteita, vaan kenessäpä ei? 

Välillä olen kokenut kateutta -luojan kiitos en toistaiseksi katkeruutta siitä kun olen huomannut tai nähnyt miten vaivatoman oloisesti osa tuntuu löytävän itselleen kumppanin. - Toki varmasti on niitä reppanoita, joille yksin eläminen on miltei mahdotonta

Täsmennyksenä en  tarkoita nyt yksinäisenä elämistä, joka on eri asia kuin yksin eläminen. - Vaan sellaisia yksin elämisen kammoksujia, jotka huolivat melkein kenet vain "kumppanikseen" / vierelleen elämään kunhan vain heidän ei tarvitsisi jatkaa eloaan sinkkuna. - Siis ikäänkuin sinkkuus olisi jokin sairaus tai vaiva, jonka kenen tahansa kanssa yhteen lyöttäytyminen ja parisuhteen muodostaminen poistaisi         

Mutta siis kateutta olen kokenut heitä kohtaan jotka vaikuttavat monin tavoin ns. täyspäisiltä Kuienkin jostain syystä heidän parisuhteensa on kohdannut päätepisteen toisen täyspäisen ("fiksun ja filmaattisen") kanssa.

Menee aikaa ehkä puoli vuotta kenties puolioista niin "jo" on taas rinnalla uusi ja fiksu ja monin tavoin miellyttävä kumppani.

Kun taas itse on edelleen sinkku kuen oli jo silloin kun kaveri tapasi exänsä ehkä 5 kenties 15 vuotta sitten.

Mukavaahan sinkkuna olo on,ainakin enimmäkseen tässäkö se vika myös on. 

Olisi se silti kenien enemmänkin kuin erinomaista joskus kokea olevansa jollekulle Se yksi ja erityinen. Tai kohdata Hänet, joka on itselle Se oma Rakkain jaa Erityisin. - Kun kuitenkin on asioita, jotka mielestäni kuuluvat ennen kaikkea parisuhteeseen kahden ihmisen välille.  

  

Jos jotain oikeasti kaipaa ja haluaa, silloin ei voi maata kotona laiskana. On laitettava itsensä likoon ja lähdettävä immeisten ilmoille. Antaa mahdollisuus sille "sattumalle". Kukaan ei tule sieltä kotoa hakemaan.

Suosittelen harrastuksia, monet naiset harrastaa esim. kulttuuria, näyttelyitä jne. Hyvät käytöstavat (kohteliaisuus) auttaa jo pitkälle.

Muistan edelleen miten hienolta tuntui aikoinaan Saksan työreissulla sikäläinen tj. avasi oven, auttoi takin ylle ja tarjosi lounaan. Se jäi mieleen, enkä ole täällä Suomessa kokenut vastaavaa. Eli kohteliaisuus on helppo tapa erottautua joukosta.

Ei sitä mitenkään pysty hyväksymään. Täytyy vain yrittää.

No ap naisena valitsee kuka hänelle olisi se sopiva. Vapaita miehiä on paljon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Jännää: olin sinkkuna vuosikaudet, mutta koin oloni yksinäiseksi vasta kun aloin seurustella."

- Sini, Nemi-albumissa

Huh, juuri olin tulossa sanomaan että kaikkein yksinäisimmäksi sitä kokee itsensä kun on parisuhteessa, tai voi kokea. Yksin eläessä taas ei ahdista paljon mikään, mitä nyt jotkut arkiasiat.

Kuinkas pitkä kokemus sinulla on yksin olevan yksinäisyydestä?

T: yli 20v yksin ilman kumppania, kavereita, perhettä, lapsia. Pelkästään päivittäinen ulkona liikkuminen ahdistaa suunnattomasti kun näen ihmisiä puhumassa toisilleen, pariskuntia, perheitä, kaveriporukoita ja tiedän että olen ulkopuolella aivan kaikesta.

.

Aloita nyt hyvä ihminen siitä, että lähdet ulos ihmisten pariin. Kirjastoon, harrastuksiin, tutustu ihmisiin, niin eiköhän se kaveri/ystävä jostain löydy. Katkeruus ja kateus ei auta eteenpäin, pitää vaan yrittää laittaa itsensä likoon.

Olen itse sinkku, mutta mulla on hyviä ystäviä ja kavereita, joita on vuosien mittaan tarttunut mukaan työ- ja opiskelupaikoista, kursseilta ja harrastuksista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ei ole parisuhdetta saanut niin pitää katsoa itseen ja miettiä miksi ei ole. Oletko ollut kiinnostunut jostain ihmisestä? Oletko lähestynyt häntä asian suhteen. Tapaatko yleensäkään muita vai oletko aina kotona. Pidätkö itsestäsi huolta ja olet siistin näköinen, iloinen ym.

Ja onko vuoden aikana tehnyt yhtään aloitetta?

Luultavasti ei.

Mä oon viimeiset 9 vuotta tätä yrittänyt hyväksyä. Parisuhteesta tosiaan aikaa noin kauan.. lukemattomia treffejä, pari epäonnista rakastumista, lyhyitä suhteita.. Vituttaa, turhauttaa ja masentaa!

Olen 32v ja itselleni syntymäpäivälahjaksi päätin lopulta luovuttaa. Ei vaan klikkaa, niin ei vaan klikkaa. Ei sitä pakottaa tai etsiä voi.

Olen kateellinen jokaiselle hyvästä parisuhteesta. Itse olen itkenyt viimeiset 9 vuotta todella paljon. Mennyt illanvietoista yksin kotiin. Mutta ihanaa on, että lopulta tuska alkanut selkeästi helpottaa.. Kaikkeen tottuu :) Elämä on hyvää ja vapaata näinkin, vaikka kumppanuus taitaa jäädä kokematta.

Ota ihan uusi asenne tähän viikonloppuun. Karista harteilta aiemmat pakit. Päätä että tänä viikonloppuna sovin treffit ja menen niihin. Kirjaa paperille ylös alustava luonnos tulevasta deittiprofiilista. Makustele sitä. Saat työstää sitä niin kauan kunnes oma silmä toteaa, jees!

Missään nimessä ette suostu henkistä väkivaltaa hyödyntävien treffailijoiden ehdottamiin treffeihin. Sovitusta pidetään kiinni, eikä kumpikaan yritä kouluttaa toista.

Miehille suositan Turkkia. Halvimmilla alueilla pärjää yksi ihminen 651e/kk,riippuen päivittäisestä valuutan arvosta. Kirjoita profiilisi venäjäksi missä kerrot hakevasi rakastavaa kotirouvaa. Vie ekoille ja mahdollisille muillekin treffeille ruusuja. Amazonista couples cards,datenight outfits for men,hajuksi citrus-lavender.Ole herrasmies!

Naisille. Serbian puolen Tinderi on kompakti sillä sinne tuntuu tulevan lähimaidenkin miehiä. Helpompaa seuloa. Kirjoita englanniksi etsiväsi perhekeskeistä miestä. Ehdota nyyttäri tyylisiä piknik treffejä. Ruotsista lentää RyanAir Nisiin.Rome2Rio auttaa aikataulujen osalta. Paikallisia yökerhojakin voi kokeilla. Älä humallu liikaa, etkä jätä juomia.Taksilla hotellille.