Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Pystyttekö puhumaan puolisolle vaikeista asioista? ?

Vierailija
23.06.2020 |

Onko teillä asioita, joita ette jaa puolison kanssa? Mä nimittäin olen kovin ahdistunut, enkä oikein itsekään löydä syytä siihen. Puolisolle kun yritän kertoa, niin hän kuuntelee, mutta jos alan itkeä, niin hänestä tulee välinpitämätön ja etäinen. Itkeminen usein helpottaa omaa oloani. Olen painottanut, että hän ei ole syy ahdistukseeni ja yrittänyt kertoa, että haluaisin tietää itsekin syyn miksi nyt tuntuu tältä. Mietin pitäisikö vain olla hiljaa ja olla kertomatta, miltä tuntuu.

Kommentit (6)

Vierailija
1/6 |
23.06.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

En voi puhua, mies vain vähättelee kokemiani asioita (lapsuuden raju väkivalta, vanhempieni nykyinen sadistisen julma käytös, uhkailu jne) ja syyllistää niistä minua (”varmaan itse teit jotain ennenkuin tuo tapahtui”).

Puoliso on paska kumppani keskustelumielessä. Mulla ei ole ketään kenen kanssa puhua. Terapiaa en saa kun ei ole mt-sairautta, siis diagnoosia.

Vierailija
2/6 |
23.06.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

En voi puhua, mies vain vähättelee kokemiani asioita (lapsuuden raju väkivalta, vanhempieni nykyinen sadistisen julma käytös, uhkailu jne) ja syyllistää niistä minua (”varmaan itse teit jotain ennenkuin tuo tapahtui”).

Puoliso on paska kumppani keskustelumielessä. Mulla ei ole ketään kenen kanssa puhua. Terapiaa en saa kun ei ole mt-sairautta, siis diagnoosia.

Mikä pidättelee suhteessa? Itse en olisi sekuntiakaan tuollaisen pökkelön kanssa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/6 |
23.06.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pystyn. Jos itken niin puoliso ottaa yleensä syliin, halaa ja lohduttaa. Ei minusta olisi järkeä olla ihmisen kanssa jonka tukeen en voisi vaikealla hetkellä luottaa.

Vierailija
4/6 |
23.06.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

En voi puhua, mies vain vähättelee kokemiani asioita (lapsuuden raju väkivalta, vanhempieni nykyinen sadistisen julma käytös, uhkailu jne) ja syyllistää niistä minua (”varmaan itse teit jotain ennenkuin tuo tapahtui”).

Puoliso on paska kumppani keskustelumielessä. Mulla ei ole ketään kenen kanssa puhua. Terapiaa en saa kun ei ole mt-sairautta, siis diagnoosia.

Vähättely on tosi ikävää. Ehkä miehesi ei itse hyväksy itsessään jotakin heikkoutta ja siksi sanoo sinulle noin ikävästi? Jos kävisit jonkun sairaanhoitajan kanssa edes juttelemassa, niin hän ehkä osaisi ohjata sinut juttelemaan, missä olisi mahdollista käydä edes muutaman kerran? Tsemppiä ja voimia sinulle. Vahvista hyviä asioita elämässäsi.

Vierailija
5/6 |
23.06.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pystyn, mutta olen huono puhumaan ka pidän asiat itselläni. Lisäksi minun on tuolloin vaikea ottaa hellyyttä vastaan. Silloin mies usein sanoo, että aikoo ottaa minut syliinja pitää kiinni, niin kauan, että oloni helpottuu. Olo helpottuu aina.

Onneksi näitä ahdistuksia ei tule usein ja myös minä osaan olla miehen tukena.

Vierailija
6/6 |
23.06.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kaikesta on aina voinut puhua avoimesti, mutta aluksi puoliso ei oikein tiennyt miten olla ja mitä tehdä, jos itkin. Vahva tunnereaktio oli pelottava, joten hän vetätyi ja pakeni sitä. Kerroin, ettei ole mitään hätää ja että tarvitaan vain halausta ja sympatiaa. Tämä toimi meillä, nykyisin itkut itketään toinen toistemme sylissä.