En tiedä jaksanko enää ystävääni!
Huomisaamuna piti tavata ja käydä luonnonpuistossa.
Ja mahdollisesti syömässä sen jälkeen.
Ei ole vastannut viestiin eli asia on auki.
En tahdo jaksaa enää tätä venkoamista.
Kommentit (39)
Sovi jonkun muun kanssa sama juttu ja jos hän ottaa yhteyttä, sanot, että kun hänestä ei kuulunut mitään, sovit toisen kanssa.
Menet tietysti yksin jos ei tule, niin minä aina teen. Vastaan ”venkoiluviesteihin” että olen tottunut paskaan käytökseesi, tule tai ole tulematta - ei oikeastaan enää kiinnosta.
Ei ole kovin montaa joita kysyä.
Kun yks toinen on niin ihmeellinen tyyppi, en ota riskiä.
Siis miten se on mennyt? Olet lähettänyt viestin, jossa kysyt, lähteekö hän kanssasi luonnonpuistoon ja syömään, ja nyt odotat vastausta? Miksi edes odotat?
Ja lisäksi, opettele kirjoittamaan sellaisia avauksia, ettei muiden tarvitse lusikalla syöttää sinulle sitä, mitä sinun olisi pitänyt kertoa.
Vierailija kirjoitti:
Ärsytyäviä ihmiset, joiden kanssa ei pidä mikään.
Niin on. Tämän piti olla jo sovittu juttu, mutta viime tingassa on epävarma.
Nää on näitä roikottajia, ei pidä sinua hyvänä ystävänä ollenkaan. Sanoisin suorat sanat päin naamaa jos huvittaa. Voin kertoa, mitään menetettävääkään ei ole, koska ei mikään ystävä koskaan ollutkaan. Kyllä tekis mieli sanoa ihan päin naamaa, että niin tiesithän, että oot mun ja aikamonen mielestä epäluotettava venkoilija. Jotkuthan on venkoilijoita miellyttäjä luonteensa ansiosta, roikotetaan kaveria, koska ei KEHDATA sanoa ei... Saavat sitten liudan pettyneitä entisiä kavereita näin ;)
Mulla on samanlainen ihan aikuinen ystävä. 90% sovituista ja suunnitteluista asioista ei toteudu. Silti juuri hän on aina ehdottelemassa kaikkea. Jos joku asia toteutuu ja lähtö olisi aamulla, saa todellisuudessa itsensä liikkeelle klo:14:00. Hänellä on myös pummin vikaa ja jotenkin aina odottaa, että toinen on se maksumies ja yhteinen tekeminen olisi joku lahja tai kiitos jostain.
En paljon revi stressiä hänestä. Teen asiat yksin, jos tulee peruutus ja välillä laitan ko daamin jäähylle enkä perään kysele.
Joku aikuisiän ADHD hänellä on diagnoosina.
Onko tää se ystävä, joka ei osaa käyttää julkisia?
Ihmetyttää aina, miten nämä tapaukset näkee itsensä. Kenties liian kilttinä, joka lupaa kaikkea ja ei halua sanoa ei? Todellisuudessahan tuollainen on todella raskas ku**pää.
Te olette siis sopineet menevänne huomenna luonnonpuistoon. Mikä hätä nyt on saada kaverilta vastaus?
Vierailija kirjoitti:
Siis miten se on mennyt? Olet lähettänyt viestin, jossa kysyt, lähteekö hän kanssasi luonnonpuistoon ja syömään, ja nyt odotat vastausta? Miksi edes odotat?
Ja lisäksi, opettele kirjoittamaan sellaisia avauksia, ettei muiden tarvitse lusikalla syöttää sinulle sitä, mitä sinun olisi pitänyt kertoa.
Puhuttiin jo asia valmiiksi, sitten rupesi epäröimään kun voi tulla niin kuuma..
Niinpä niin.
Vierailija kirjoitti:
Te olette siis sopineet menevänne huomenna luonnonpuistoon. Mikä hätä nyt on saada kaverilta vastaus?
Se lopullinen tieto että mennäänkö tosiaan.
Tiedoksi, että on myös ihmisiä, jotka nimenomaan nauttivat siitä että saavat toisen odottamaan tai tekevät ohareita.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on samanlainen ihan aikuinen ystävä. 90% sovituista ja suunnitteluista asioista ei toteudu. Silti juuri hän on aina ehdottelemassa kaikkea. Jos joku asia toteutuu ja lähtö olisi aamulla, saa todellisuudessa itsensä liikkeelle klo:14:00. Hänellä on myös pummin vikaa ja jotenkin aina odottaa, että toinen on se maksumies ja yhteinen tekeminen olisi joku lahja tai kiitos jostain.
En paljon revi stressiä hänestä. Teen asiat yksin, jos tulee peruutus ja välillä laitan ko daamin jäähylle enkä perään kysele.
Joku aikuisiän ADHD hänellä on diagnoosina.
Ette kyllä itsekään kuulosta kovinkaan kultaisilta ja luotettavilta ystäviltä, kun aika v*ttuuntuneella sivuvireellä "ystävistänne" kommentoitte täällä.
En haluaisi edes olla sellaiselle ystävä, joka miettii jotain mahdollista diagnoosia minulle siksi, jos kaikki suunnitelmat eivät mene aina ihan putkeen.
Sosiaalisten tilanteiden pelko tmv. Pysy ystävänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis miten se on mennyt? Olet lähettänyt viestin, jossa kysyt, lähteekö hän kanssasi luonnonpuistoon ja syömään, ja nyt odotat vastausta? Miksi edes odotat?
Ja lisäksi, opettele kirjoittamaan sellaisia avauksia, ettei muiden tarvitse lusikalla syöttää sinulle sitä, mitä sinun olisi pitänyt kertoa.
Puhuttiin jo asia valmiiksi, sitten rupesi epäröimään kun voi tulla niin kuuma..
Niinpä niin.
Miksi avaudut asiasta täällä? Miksi et puhu suoraan "ystävällesi"?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te olette siis sopineet menevänne huomenna luonnonpuistoon. Mikä hätä nyt on saada kaverilta vastaus?
Se lopullinen tieto että mennäänkö tosiaan.
No jospa ystäväsi ajattelee sinusta samoin. "Koko ajan se vänkää samaa asiaa, tää juttuhan jo sovittiin".
Vierailija kirjoitti:
Ihmetyttää aina, miten nämä tapaukset näkee itsensä. Kenties liian kilttinä, joka lupaa kaikkea ja ei halua sanoa ei? Todellisuudessahan tuollainen on todella raskas ku**pää.
Siis just näitä. Mun yks (entinen) kaveri oli juurikin tällainen. Avauduin silloin tännekin asiasta kun niin meni tunteisiin :D (https://www.vauva.fi/keskustelu/3238459/ohareiden-tekijat)
Nää tyypit vastaa kaikille joo, ihan sama mitä joku kutsuu ja kysyy niin vastaa joo tai katotaan tai ihan mitä tahansa ettei tartteis vastata ei. Sit kun tositoimiin pitäis päästä niin katoovat vähin äänin tai huolimattomasti muka unohtivat tai oho hups nyt kävikin näin. Kuvitellen ettei asia ollut yhtään tärkeä toiselle eikä venkoilu harmita. Voin kertoa kyllä harmittaa ja luotto menee. Ehkä nää joskus oppii. Itekin esitin asian tälle entiselle venkoilija ystävälleni siten, että hän todellakin olisi voinut kieltäytyä helposti! Esitän oikeastaan aina kysymykset ja tekemisehdotukset siten, että voi ihan reippaasti kertoa mitä ajatteli en loukkaannu tahi suutu :)
Diagnooseja antavat vain lääkärin koulutuksen saaneet henkilöt.
Ärsytyäviä ihmiset, joiden kanssa ei pidä mikään.