Lue keskustelun säännöt.
Miksi jotkut aloittavat heti uuden suhteen seurustelusuhteen kariuduttua? Eivät osaa olla yhtään yksin
23.06.2020 |
Eivät kehity, eivät kehitä itseään. Ottavat vain jonkun, kenet tahansa. Jotkut jatkavat tätä teini-iästä asti. Kariutunut ihmissuhde toisensa jälkeen.
Kommentit (54)
Vierailija kirjoitti:
Ei kyseessä ole välttämättä se, että joutuisi ottamaan kenet tahansa. Joillain on paljon valinnanvaraa, ei tarvitse tyytyä niin halutessaan.
Yleensä tuota ihmettelevät ne, joilla hyvin vähän ”tarjokkaita”.
Ei pidä paikkaansa. Ne, joilla on eniten tarjokkaita, pysyvät yleensä sinkkuina pitkään. Kehittävät itseään. Eivät ota ketä tahansa, koska tietävät, että se oikea tulee vastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi pitäisi olla yksin, jos viihtyy suhteessa paremmin? Minä tarvitsen paljon seksiä, ja irtosuhteita on paljon vaikeampi saada kuin parisuhde. Onhan se mukavaa, kun pääsee kokemaan rakkauden, hyväksynnän ja ilon tunteita toisen kanssa.
Useimmat sinkuista olisivat mieluummin parisuhteessa. Nuo mainitsemasi ihmiset ovat vain onnistuneet siinä.
Johan sinä otsikossa jo vastasit omaan kysymykseesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kyseessä ole välttämättä se, että joutuisi ottamaan kenet tahansa. Joillain on paljon valinnanvaraa, ei tarvitse tyytyä niin halutessaan.
Yleensä tuota ihmettelevät ne, joilla hyvin vähän ”tarjokkaita”.
Ei pidä paikkaansa. Ne, joilla on eniten tarjokkaita, pysyvät yleensä sinkkuina pitkään. Kehittävät itseään. Eivät ota ketä tahansa, koska tietävät, että se oikea tulee vastaan.
Itseään voi kehittää myös suhteessa, jolloin monesti oppiikin paremmin itsestään... yksinolo ei todellakaan takaa sitä, että kehittäisi itseään yhtään millään tavoin.
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitäisi olla yksin, jos viihtyy suhteessa paremmin? Minä tarvitsen paljon seksiä, ja irtosuhteita on paljon vaikeampi saada kuin parisuhde. Onhan se mukavaa, kun pääsee kokemaan rakkauden, hyväksynnän ja ilon tunteita toisen kanssa.
Useimmat sinkuista olisivat mieluummin parisuhteessa. Nuo mainitsemasi ihmiset ovat vain onnistuneet siinä.
"Onnistuneet"? Joka ikinen suhde on kaatunut eli taas tarvitaan uutta laastaria kun ei kestä olla yksin itsensä kanssa hetkeäkään, miten se on onnistumista?
Suunnilleen sama kuin olisi "onnistunut" lopettamaan tupakoinnin kymmenen kertaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tykkään että elämässä on sutinaa ja romanttinen suhde. Seurustelusuhteissa on ollut taukoa mutta yleensä jotain pientä sutinaa on ollut niiden välissäkin.
Toki olen miettinyt useasti onko joku riippuvuus kyseessä. Osaan kuitenkin käsitellä parisuhteen aikanakin omia tunteitani ja vahingollista käyttäytymistäni jos sellaista esiintyy. Kenellä ei esiinny? Ei 10 vuoden sinkkuuskaan estä sitä etteikö käyttäytyisi suhteessa typerästi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitäisi olla yksin, jos viihtyy suhteessa paremmin? Minä tarvitsen paljon seksiä, ja irtosuhteita on paljon vaikeampi saada kuin parisuhde. Onhan se mukavaa, kun pääsee kokemaan rakkauden, hyväksynnän ja ilon tunteita toisen kanssa.
Useimmat sinkuista olisivat mieluummin parisuhteessa. Nuo mainitsemasi ihmiset ovat vain onnistuneet siinä.
"Onnistuneet"? Joka ikinen suhde on kaatunut eli taas tarvitaan uutta laastaria kun ei kestä olla yksin itsensä kanssa hetkeäkään, miten se on onnistumista?
Suunnilleen sama kuin olisi "onnistunut" lopettamaan tupakoinnin kymmenen kertaa.
Minusta onnistunut parisuhde on sellainen, jossa on hyvä olla, ja josta jää hyvä fiilis. Ei parisuhteen tarvitse kestää lopun elämää, jotta se olisi erinomainen. Monet meistä eivät edes tavoittele loppuelämän suhdetta mitenkään itsetarkoituksellisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän se ole muuta kuin sitä että saa näyttää sille eksälle että kelpaan kyllä muillekin :)
Eräs juuri eronnut ja heti uuteen suhteeseen hypännyt nainen sanoi että kun mies pyysi treffeille niin hän lähti, ei siis mitään ihastumista, tutustumista. Toinen kun vaan pyysi niin piti lähteä ja alkaa olemaan yhdessä. Tätä se yksinjäämisen pelko oikeasti on. Ei kovin kauniisti puhunut siitä miehestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitäisi olla yksin, jos viihtyy suhteessa paremmin? Minä tarvitsen paljon seksiä, ja irtosuhteita on paljon vaikeampi saada kuin parisuhde. Onhan se mukavaa, kun pääsee kokemaan rakkauden, hyväksynnän ja ilon tunteita toisen kanssa.
Useimmat sinkuista olisivat mieluummin parisuhteessa. Nuo mainitsemasi ihmiset ovat vain onnistuneet siinä.
"Onnistuneet"? Joka ikinen suhde on kaatunut eli taas tarvitaan uutta laastaria kun ei kestä olla yksin itsensä kanssa hetkeäkään, miten se on onnistumista?
Miksi kuvittelet, että kaikille ”onnistuminen” olisi 60v kestävä avioliitto saman ihmisen kanssa?
Nykypäivänä ihmiset ajattelevat useinkin, että eri elämänvaiheeseen sopii erilainen suhde, eikä suhteen päättymistä/vaihtamista sopivampaan pidetä mitenkään epäonnistumisena. Olet jumiutunut jonnekin 50-luvulle?Suunnilleen sama kuin olisi "onnistunut" lopettamaan tupakoinnin kymmenen kertaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotenkin tasapainoton kuva tulee kyllä ihmisestä joka aloittaa heti aina uuden suhteen edellisen perään.
Olin vuosia yksinäinen avioliitossa. Tein ennen eroa jo itseni kanssa työn ja oltiin myös eksän kans molemmat henkisesti luovuttu kunnolla toisistamme jo silloin kun eropäätös tehtiin. Ihan heti en uutta ottanut, mut muutaman kuukauden päästä jo. Oisin ehkä ollut pidempäänkin sinkkuna, mut mies on aivan ihana, ja mullakin korkea vietti. Yhden yön seuraa löytyisi kyllä aina, mutta sellainen jättää pidemmän päälle tyhjän olon.
Täällä välillä lukee ihmisistä jotka ovat vuosiakin ilman seksiä. Sopinee joillekin, mut itse tuntisin nääntyväni hengiltä noin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitäisi olla yksin, jos viihtyy suhteessa paremmin? Minä tarvitsen paljon seksiä, ja irtosuhteita on paljon vaikeampi saada kuin parisuhde. Onhan se mukavaa, kun pääsee kokemaan rakkauden, hyväksynnän ja ilon tunteita toisen kanssa.
Useimmat sinkuista olisivat mieluummin parisuhteessa. Nuo mainitsemasi ihmiset ovat vain onnistuneet siinä.
"Onnistuneet"? Joka ikinen suhde on kaatunut eli taas tarvitaan uutta laastaria kun ei kestä olla yksin itsensä kanssa hetkeäkään, miten se on onnistumista?
Suunnilleen sama kuin olisi "onnistunut" lopettamaan tupakoinnin kymmenen kertaa.
Miksi kuvittelet, että kaikille ”onnistuminen” olisi 60v kestävä avioliitto saman ihmisen kanssa?
Nykypäivänä ihmiset ajattelevat useinkin, että eri elämänvaiheeseen sopii erilainen suhde, eikä suhteen päättymistä/vaihtamista sopivampaan pidetä mitenkään epäonnistumisena. Olet jumiutunut jonnekin 50-luvulle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitäisi olla yksin, jos viihtyy suhteessa paremmin? Minä tarvitsen paljon seksiä, ja irtosuhteita on paljon vaikeampi saada kuin parisuhde. Onhan se mukavaa, kun pääsee kokemaan rakkauden, hyväksynnän ja ilon tunteita toisen kanssa.
Useimmat sinkuista olisivat mieluummin parisuhteessa. Nuo mainitsemasi ihmiset ovat vain onnistuneet siinä.
"Onnistuneet"? Joka ikinen suhde on kaatunut eli taas tarvitaan uutta laastaria kun ei kestä olla yksin itsensä kanssa hetkeäkään, miten se on onnistumista?
Suunnilleen sama kuin olisi "onnistunut" lopettamaan tupakoinnin kymmenen kertaa.
Minusta onnistunut parisuhde on sellainen, jossa on hyvä olla, ja josta jää hyvä fiilis. Ei parisuhteen tarvitse kestää lopun elämää, jotta se olisi erinomainen. Monet meistä eivät edes tavoittele loppuelämän suhdetta mitenkään itsetarkoituksellisesti.
No siinäpä vasta mallia lapsille kun toinen ei enää tuota hyvää fiilistä (eli se ihastuminen loppuu vuoden sisällä), niin vaihdetaan uuteen. Yksi entinen ystäväni toimi näin muutaman vuoden ja lapset kärsi niin että päätyivät huostaanotetuiksi. Vanhemman itsekkyyttä. Sinkku toimikoon niin kuin huvittaa, mutta lapsille ei noin tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitäisi olla yksin, jos viihtyy suhteessa paremmin? Minä tarvitsen paljon seksiä, ja irtosuhteita on paljon vaikeampi saada kuin parisuhde. Onhan se mukavaa, kun pääsee kokemaan rakkauden, hyväksynnän ja ilon tunteita toisen kanssa.
Useimmat sinkuista olisivat mieluummin parisuhteessa. Nuo mainitsemasi ihmiset ovat vain onnistuneet siinä.
"Onnistuneet"? Joka ikinen suhde on kaatunut eli taas tarvitaan uutta laastaria kun ei kestä olla yksin itsensä kanssa hetkeäkään, miten se on onnistumista?
Suunnilleen sama kuin olisi "onnistunut" lopettamaan tupakoinnin kymmenen kertaa.
Minusta onnistunut parisuhde on sellainen, jossa on hyvä olla, ja josta jää hyvä fiilis. Ei parisuhteen tarvitse kestää lopun elämää, jotta se olisi erinomainen. Monet meistä eivät edes tavoittele loppuelämän suhdetta mitenkään itsetarkoituksellisesti.
Ja lisäksi monille parisuhteet ovat myös tosi helppoja ja mutkattomia eivätkä vaadi sen kummempaa itsetutkiskelua. Omat suhteeni ovat päättyneet vain olosuhde- ja yhteensopivuustekijöiden (pois muutto, lapsihaaveet, elintavat, seksimieltymykset) vuoksi, eikä koskaan ole ollut mitään riitoja. Olen ystävällisissä moikkailuväleissä kaikkien eksieni kanssa, ja joka suhteesta on hyvät muistot. Mitä lisäarvoa sinkkuna nysvääminen toisi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitäisi olla yksin, jos viihtyy suhteessa paremmin? Minä tarvitsen paljon seksiä, ja irtosuhteita on paljon vaikeampi saada kuin parisuhde. Onhan se mukavaa, kun pääsee kokemaan rakkauden, hyväksynnän ja ilon tunteita toisen kanssa.
Useimmat sinkuista olisivat mieluummin parisuhteessa. Nuo mainitsemasi ihmiset ovat vain onnistuneet siinä.
"Onnistuneet"? Joka ikinen suhde on kaatunut eli taas tarvitaan uutta laastaria kun ei kestä olla yksin itsensä kanssa hetkeäkään, miten se on onnistumista?
Suunnilleen sama kuin olisi "onnistunut" lopettamaan tupakoinnin kymmenen kertaa.
Minusta onnistunut parisuhde on sellainen, jossa on hyvä olla, ja josta jää hyvä fiilis. Ei parisuhteen tarvitse kestää lopun elämää, jotta se olisi erinomainen. Monet meistä eivät edes tavoittele loppuelämän suhdetta mitenkään itsetarkoituksellisesti.
No siinäpä vasta mallia lapsille kun toinen ei enää tuota hyvää fiilistä (eli se ihastuminen loppuu vuoden sisällä), niin vaihdetaan uuteen. Yksi entinen ystäväni toimi näin muutaman vuoden ja lapset kärsi niin että päätyivät huostaanotetuiksi. Vanhemman itsekkyyttä. Sinkku toimikoon niin kuin huvittaa, mutta lapsille ei noin tehdä.
Siis voit olla joko sinkku tai vanhempi? Mikä logiikka tässä on? Monet parisuhteissa olevat ihmiset eivät halua lapsia ollenkaan. Minusta tämä parisuhdeajatus, että ollaan yhdessä niin kauan kuin tuntuu hyvältä ja suhteessa on järkeä, on erittäin kannatettava ja sen soisi yleistyvän laajalti. Suurin parisuhdeongelma on se, ettei erota ajoissa vaan katkeroidutaan ja riitannutaan. Se vasta huonoa esimerkkiä on lapsille!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitäisi olla yksin, jos viihtyy suhteessa paremmin? Minä tarvitsen paljon seksiä, ja irtosuhteita on paljon vaikeampi saada kuin parisuhde. Onhan se mukavaa, kun pääsee kokemaan rakkauden, hyväksynnän ja ilon tunteita toisen kanssa.
Useimmat sinkuista olisivat mieluummin parisuhteessa. Nuo mainitsemasi ihmiset ovat vain onnistuneet siinä.
"Onnistuneet"? Joka ikinen suhde on kaatunut eli taas tarvitaan uutta laastaria kun ei kestä olla yksin itsensä kanssa hetkeäkään, miten se on onnistumista?
Suunnilleen sama kuin olisi "onnistunut" lopettamaan tupakoinnin kymmenen kertaa.
Minusta onnistunut parisuhde on sellainen, jossa on hyvä olla, ja josta jää hyvä fiilis. Ei parisuhteen tarvitse kestää lopun elämää, jotta se olisi erinomainen. Monet meistä eivät edes tavoittele loppuelämän suhdetta mitenkään itsetarkoituksellisesti.
No siinäpä vasta mallia lapsille kun toinen ei enää tuota hyvää fiilistä (eli se ihastuminen loppuu vuoden sisällä), niin vaihdetaan uuteen. Yksi entinen ystäväni toimi näin muutaman vuoden ja lapset kärsi niin että päätyivät huostaanotetuiksi. Vanhemman itsekkyyttä. Sinkku toimikoon niin kuin huvittaa, mutta lapsille ei noin tehdä.
Miksi pitäisi olla suhteessa, jossa toinen tuottaa pahaa fiilistä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitäisi olla yksin, jos viihtyy suhteessa paremmin? Minä tarvitsen paljon seksiä, ja irtosuhteita on paljon vaikeampi saada kuin parisuhde. Onhan se mukavaa, kun pääsee kokemaan rakkauden, hyväksynnän ja ilon tunteita toisen kanssa.
Useimmat sinkuista olisivat mieluummin parisuhteessa. Nuo mainitsemasi ihmiset ovat vain onnistuneet siinä.
"Onnistuneet"? Joka ikinen suhde on kaatunut eli taas tarvitaan uutta laastaria kun ei kestä olla yksin itsensä kanssa hetkeäkään, miten se on onnistumista?
Suunnilleen sama kuin olisi "onnistunut" lopettamaan tupakoinnin kymmenen kertaa.
Minusta onnistunut parisuhde on sellainen, jossa on hyvä olla, ja josta jää hyvä fiilis. Ei parisuhteen tarvitse kestää lopun elämää, jotta se olisi erinomainen. Monet meistä eivät edes tavoittele loppuelämän suhdetta mitenkään itsetarkoituksellisesti.
Ja lisäksi monille parisuhteet ovat myös tosi helppoja ja mutkattomia eivätkä vaadi sen kummempaa itsetutkiskelua. Omat suhteeni ovat päättyneet vain olosuhde- ja yhteensopivuustekijöiden (pois muutto, lapsihaaveet, elintavat, seksimieltymykset) vuoksi, eikä koskaan ole ollut mitään riitoja. Olen ystävällisissä moikkailuväleissä kaikkien eksieni kanssa, ja joka suhteesta on hyvät muistot. Mitä lisäarvoa sinkkuna nysvääminen toisi?
Taidat olla sokea itsellesi? Ihmisenä kehittyminen vaatii jonkinverran itsetutkiskelua. Toiset eivät vain halua kehittyä.
Ei kyseessä ole välttämättä se, että joutuisi ottamaan kenet tahansa. Joillain on paljon valinnanvaraa, ei tarvitse tyytyä niin halutessaan.
Yleensä tuota ihmettelevät ne, joilla hyvin vähän ”tarjokkaita”.