Mikä on älyn ja viisauden ero. Teidän mielestä.

Jumala on viisas. Saatana älykäs.

Vierailija kirjoitti:

Sanokaapa, onko tyhmä älykkään vai viisaan vastakohta.

Mikä sen toisen vastakohta sitten on?

Tyhmä on aika epätäsmällinen termi. Sanoisin, että älykkään vastakohta on ehkä ymmärtämätön ja viisaan vastakohta on tietämätön.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on varmaaan kokemusta ja siten arvovaltaa, mikä tuo taas sananvaltaa. Äly on taaas hahmottamiskykyä erilaisten tilanteiden suhteen ja oivalluksia. Mutttta eism politiikassa on omansalainen järjestelmä joka toimii omien logiikkoiden mukaisesti ja niistä parhaimmaksi on todettu demokratia.

hmisilllä on erilainen tapa hahmottaa asioita. Logiiikka ei voi käyttää ellei ole hahmottamisen katta luonut tiedon saaannin kauttta selekää ymmärrettävää kokonaiskuvaa asiasta. Jos ihmiiisen ajattelu on sekavaa ja tiedonkäsittely sen luoontaista että kerätään vain tiedonmurusia sieltä tääältä eikä suhteutetan niiitä osaksi kokonaisuuutta, tällöin päätteleminen, oivaltaminen ja ideointi ei onnnistu koska ei ole selkää hahmotettua kuvaa jonka ympärille rakentaa oma ajatuskartttansa. Tärkeintä on kuitenkin se että hahmotelma on selkeää, sillloin voi myös päätellä vaikka tieto olisikin vaillinaista loogisilla työkauillla.

Näkiisin etttä on olemassa ainakin kahdenlaisia hahmottajia: tunteellisia jotka kuvailevat todella tarkasti asioita adjektiiivein ja keskittyvät yksityiskohtiin, toiinen ääripää näkeee kokonaiskuvan muttta ei tee havaintoja sen arkemmmin. Koko elämä perustuuu kultaiseen keskitiehen.

Jos aletaaan pohtia arvokysymyksi ennenvanhaa uskonto sekä säädyt määräsi hyvin voimakkkaasti ihmisen elämäkatsomusta ja arvomaailmaa, moraalia - mikä on oiein ja mikä vääärin. Ihhmisen aika on rajattua niin yksilöna kuin maailmassa ja taloudessa. Resusrsssit ovat rajalliset. Ihmisen mielenterveyys joutuu koetuksellle tänäpäivänä minusta siksi ettei ole sellaista pysyvyyttä ja jatukuvuutta kuten ennevanhaa, ei rutiineja ja ennustettavuutta tulevaisuutta joten mieli häiriintyy. Tänä päivänä järki on noussut meidän mooottoriksi selviytyä maailmassa. EI ihmisen aivoihin paljoa mahdu että jokaisella on tavallaan oma tonttinsa jonka hoitaa tänäkin päivänä. Kilapaileeemme työpaikoista, varallisuuudesta ja siiitä kuinka saisimme tasapainotettua vapaa- ja työaikammme jotta enrgiamme pysyisi tasapainossa ja mieli hyvänä, jaksammme tehdä työmme ja pitää hauskaa, säilymme terveinä ja elinvoimaisiiina.

Vierailija kirjoitti:

Äly on kapasiteetti mikä ihmisellä on syntyjään mutta viisaus on sitten se miten hän sitä oppi käyttämään.

"Kiinalaisen viisauden mukaan jokainen lapsi saa syntymälahjakseen viisauden siemenen, mutta kaikilla se ei lähde kasvamaan". 🌱

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on varmaaan kokemusta ja siten arvovaltaa, mikä tuo taas sananvaltaa. Äly on taaas hahmottamiskykyä erilaisten tilanteiden suhteen ja oivalluksia. Mutttta eism politiikassa on omansalainen järjestelmä joka toimii omien logiikkoiden mukaisesti ja niistä parhaimmaksi on todettu demokratia.

hmisilllä on erilainen tapa hahmottaa asioita. Logiiikka ei voi käyttää ellei ole hahmottamisen katta luonut tiedon saaannin kauttta selekää ymmärrettävää kokonaiskuvaa asiasta. Jos ihmiiisen ajattelu on sekavaa ja tiedonkäsittely sen luoontaista että kerätään vain tiedonmurusia sieltä tääältä eikä suhteutetan niiitä osaksi kokonaisuuutta, tällöin päätteleminen, oivaltaminen ja ideointi ei onnnistu koska ei ole selkää hahmotettua kuvaa jonka ympärille rakentaa oma ajatuskartttansa. Tärkeintä on kuitenkin se että hahmotelma on selkeää, sillloin voi myös päätellä vaikka tieto olisikin vaillinaista loogisilla työkauillla.

Näkiisin etttä on olemassa ainakin kahdenlaisia hahmottajia: tunteellisia jotka kuvailevat todella tarkasti asioita adjektiiivein ja keskittyvät yksityiskohtiin, toiinen ääripää näkeee kokonaiskuvan muttta ei tee havaintoja sen arkemmmin. Koko elämä perustuuu kultaiseen keskitiehen.

Jos aletaaan pohtia arvokysymyksi ennenvanhaa uskonto sekä säädyt määräsi hyvin voimakkkaasti ihmisen elämäkatsomusta ja arvomaailmaa, moraalia - mikä on oiein ja mikä vääärin. Ihhmisen aika on rajattua niin yksilöna kuin maailmassa ja taloudessa. Resusrsssit ovat rajalliset. Ihmisen mielenterveyys joutuu koetuksellle tänäpäivänä minusta siksi ettei ole sellaista pysyvyyttä ja jatukuvuutta kuten ennevanhaa, ei rutiineja ja ennustettavuutta tulevaisuutta joten mieli häiriintyy. Tänä päivänä järki on noussut meidän mooottoriksi selviytyä maailmassa. EI ihmisen aivoihin paljoa mahdu että jokaisella on tavallaan oma tonttinsa jonka hoitaa tänäkin päivänä. Kilapaileeemme työpaikoista, varallisuuudesta ja siiitä kuinka saisimme tasapainotettua vapaa- ja työaikammme jotta enrgiamme pysyisi tasapainossa ja mieli hyvänä, jaksammme tehdä työmme ja pitää hauskaa, säilymme terveinä ja elinvoimaisiiina.

Se etttä mikä liittyy siihen ettei ihmisen aivoihin mahdu kovinkaaan paljoa tavaraa niin ihmisellä on tapana sokeutua omalle toiminnallleen niin aikaajoin sellainen pieni ns "ravistelu" tekee varmaan ihn hyvää. Roooman keisrillakin kulki vierellään sellainen äijä joka aina kertoi aika ajoin hänelle että " muista, sinä olet kuolevainen".

Kurko kirjoitti:

Älykäs selviää tilanteista joihin viisas ei joudu.

Viisas on viisas koska on oppinut niistä huonoista tilanteista mihin älykäs ei joudu.

Äly ratkaisee asian, mutta viisaus sen mihinkä suuntaan.

Mikä on sosiaalista älykkyyttä/viisautta?

Älykkyys (ÄO) on synnynnäinen lahja ajatella loogisesti, viisaus on kokemuksen tuomaa oppia.

Vierailija kirjoitti:

Älykkyys on synnynnäinen taito ratkaista uusia ja yllättäviä ongelmia, viisaus on elämänkokemuksen tuoma opittu ominaisuus selvittää tuttuja tai ainoastaan vähäisessä määrin aiemmasta poikkeavia ongelmia.

Molemmat ovat hyviä ominaisuuksia, mutta jos halutaan uusia, innovatiivisia ratkaisuja ongelmiin, ovat ne sitten vaikkapa lääketieteellisiä, ympäristöteknologisia tai viestintäteknologisia, tarvitaan ennen kaikkea älykkyyttä. Viisaudella ei luoda uutta.

Tavallaan, mutta toisaalta tarvitaan pohjalle vanhaa tietoa jonka päälle ja pohjalta uutta sitten kehitetään. Kuka se sanoikaan, että jos olen nähnyt kauemmaksi kuin muut, se johtuu siitä että olen seisonut jättiläisten olkapäillä.

Vierailija kirjoitti:

Mikä on sosiaalista älykkyyttä/viisautta?

Kyse on sosiaalisista taidoista joita vähemmän älykkäät tykkäävät kutsua "älykkyydeksi". Oikeasti kyse ei ole älystä vaan taidoista joita voi oppia.

Katoaako syntymälahjana saatu älykkyys, jos joutuu kiusatuksi ja syrjäänsysätyksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä on sosiaalista älykkyyttä/viisautta?

Kyse on sosiaalisista taidoista joita vähemmän älykkäät tykkäävät kutsua "älykkyydeksi". Oikeasti kyse ei ole älystä vaan taidoista joita voi oppia.

Voiko sosiaalisia taitoja käyttää päinvastoin kuin on opetettu.

Sosiaalisuus lienee yhteisöllisyyttä, ymmärrystä sen merkityksestä.

Itse näen viisaudessa moraalisen puolen, viisas ei ole ilkeä tai itsekäs. Näkee asiat monelta kantilta, suhteellisuudentajua nähdä myös tulevaan ja erottaa suuret ja pienet asiat.

Vierailija kirjoitti:

Älykkyys (ÄO) on synnynnäinen lahja ajatella loogisesti, viisaus on kokemuksen tuomaa oppia.

Tyhmät ihmisethän ei opi, ei kehity se viisauskaan. Tyhmä syntyy tyhmänä ja kuolee tyhmänä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanokaapa, onko tyhmä älykkään vai viisaan vastakohta.

Mikä sen toisen vastakohta sitten on?

Tyhmä on aika epätäsmällinen termi. Sanoisin, että älykkään vastakohta on ehkä ymmärtämätön ja viisaan vastakohta on tietämätön.

Totta, idiotti olisi se virallinen termi. Älykkään vastakohta siis.

Älykkään vastakohta on kylläkin idiootti, jolla viitataan matalan äo:n yksilöön. Ei todellakaan mikään ymmärtämätön.

Eiiihän perusasiattt maailmasta periaatteesa mihinkäään muutu, että ne muuttavat vain muotoaan.

Vierailija kirjoitti:

Eiiihän perusasiattt maailmasta periaatteesa mihinkäään muutu, että ne muuttavat vain muotoaan.

"muutu" tais siis katoa. Ehhkä viisaus esim bisnesmaailmassa voiisi tänäpäivänä olla oppina sitä etteivät ihmiset astuisi samoihin sudenkuoppiin kuiin edeltäjänsä.

”Älykäs tietää että tomaatti on hedelmä. Viisas tietää ettei se silti kuulu hedelmäsalaattiin.”

Älykäs ymmärtää asiayhteyksiä, pulmapähkinöitä ja loogisia rakenteita.

Viisas ymmärtää ihmisiä, elämää ja itseään.

Useimmiten viisaus vaatii edes jonkinasteista älyä, mutta älykkyys ei takaa viisautta lainkaan.