Mikä on älyn ja viisauden ero. Teidän mielestä.
Minusta niillä on eroa. Ja minusta viisaus on parempi kuin äly.
Kommentit (272)
Vierailija kirjoitti:
Viisas ei ärsytä muita tahallaan, älykäs saattaa jopa nauttia siitä. Mutta joo, itse olisin samaa mieltä noiden kanssa, jotka yhdistävät viisauden elämänkokemukseen erillään älykkyydestä, joka on yleensä myötäsyntyinen ominaisuus. Olen vain tuntenut monta älykästä, jotka ovat käyneet pidemmän päälle hyvin raskaiksi tuttavuuksiksi, koska haluavat haastaa älyään muiden kanssa ja turhautuvat jos toinen ei ole heti mukana leikissä. Sitten käyttävät tätä hyväkseen eivätkä viisaasti anna asian olla vaan kokeilevat löytää asiasta vielä lisää ärsytyttävyyttä.
Näyttäisi vastausten perusteella, että viisaudesta puhuttaessa puhutaan tunneälystä. Kyvystä käsitellä omia tunteita ja huomioida muiden tunteet. Elämänkokemus ei tätä välttämättä tuo. Se vaatii kykyä prosessoida ilmiöitä ja kokemuksia, eli jonkin verran älyäkin.
Älykkäitä taas voi puuttua kykyä ymmärtää itseään ja muita, jolloin valinnat näyttäytyvät ei-niin-viisaina. Voi jopa kompastua samaan ansaan yhä uudelleen vaikka tietää ratkaisun, koska oman itsen vaikutus lopputulokseen ei ole selvillä tai tunteiden käsittelyn taidot eivät mahdollista "parhaan mahdollisen tuloksen" saavuttamista, vaikka prosessori sen periaatteessa mahdollistaisi. Käyttöjärjestelmä on ns. vanhaa mallia ja tehoja ei saa irti.
Olen samaa mieltä kuin viisas katsoo pidemmälle kuin älykäs ja näin selviää elämän heittämistä
karikoista joita TOTTA VIEKÖÖN tulee jokaiselle eteen!
Äly tulee syntyessä,viisaus lukemalla,opiskelemalla ja elämänkokemuksella.
Älykäs luulee olevansa viisas..
Viisas tietää, että ainut tie on nöyryys <3
Hmm ... vaikka näin...
Älykäs huomaa, että otsikko kaipaa kysymysmerkkiä...
Viisas jättäisi sen asian sanomatta. <3
Minua pidetään usein ei-älykkäänä mutta viisaana.
Tietynlainen tragedioiden kokeminen elämässä tuo sitten kai sitä viisautta, jonkinlaista kykyä mähdä asioiden taakse.
Älykkyys on sitten sitä toimeliaampaa sorttia, sellaista ongelmanratkaisua johon itse en pysty.
Tyhmä töitä tekee, viisas pääsee helpommalla, on vanha sanonta.
Älykkyydellä (jonkun moisella) selviää arkipäivän asioista/ongelmista,
Viisaudella (sydämen) selviää Ihmisten kanssa/seurassa.
On myös sanonta , viisas oppii toistenkin virheistä,,, tyhmä ei edes omistaan !!!
Älykäs keksii keinon saavuttaa haluamansa asiat, viisas osaa tavoitella asioita jotka tuottavat onnellisuutta ja hyvää (hänelle itselleen ja muille).
Mitä asiaa kummallakin oikein haetaan riippuu siitä tiedän monta jotka ovat professori tasoa siis lukeneita niinkun yleensä mielletään mutta sitten käytännön normaalit asiat on todella hukassa ja sit tunnen monta jotka on juuri peruskoulusta läpi päässyt ja osaa vaikka ja mitä tehdä siis käytännössä mutta pää ei riitä lukemiseen kauheen hyvin eli vähän kakspiipunen juttu.
Vierailija kirjoitti:
Älykäs ymmärtää, että jotkut asiat ovat ilmeisiä, vaikka rikollisuus tiettyjen keskuudessa. Viisas ymmärtää olla tästä hiljaa, koska se ei ole hyväksytty huomio.
Eli takaisin NL:n aikaiseen puhumattomuuskulttuuriin? En halua.
Älykkyys on ongelmanratkaisukykyä.
Viisaus on sellaista tietoa (yleensä kokemuksen tuomaa, joka taas useimmiten johtuu uteliaisuudesta, eli on tietoisesti hommannut sitä kokemusta), jolla onnistuu välttämään monet ongelmat.
Esimerkki:
- viisas varmistaa aika ajoin että auton tankissa on bensaa, eikä odota sitä että mittari alkaa huutamaan
- älykäs (jolta puuttuu viisautta) keksii bensan loputtua nopeasti helpon keinon saada lisää bensaa
Toinen esimerkki:
- viisas ei ota hankalaa vaimoa
- älykäs (jolta puuttuu viisautta) saattaa ottaa, mutta keksii keinot tulla toimeen hankalan vaimon kanssa
Äly on ongelmanratkaisukykyä sekä kykyä ajatella abstraktisti. Älykkyys on se mitä voidaan mitata esim. Mensan testeillä. Älyä ei voi lisätä, se on se mitä on syntymässä saatu. Yleensä oma äo on aika lähellä vanhempien äo:n keskiarvoa. Ja oman lapsen älykkyyttä ei voi parantaa millään mitä teet, mutta älyllinen kehitys voi kärsiä jos lasta laiminlyö tai lapsi saa aivovammoja laiminlyöntien tai muiden lyöntien seurauksena.
Viisaus on elämänikäisen oppimisen tulosta. Sitä voi kehittää ja se kehittyy ainakin niin kauan kuin muisti toimii. Toisin kuin älykkyys, lapsesta voi tulla paljon viisaampi kuin vanhemmistaan. Viisaus on joko tietoisesti opeteltua tai kokemusperäistä tietoa ja kyky käyttää sitä tietoa päätöksenteon välineenä.
Viisautta voi tarttua myös hyvässä seurassa. Jos hengaa viisaiden ihmisten kanssa, heidän viisaudestaan osa myös tarttuu, jos heitä kuuntelee ja ottaa oppia. Älykkyys taas ei toimi niin. Vaikka viettää kuinka paljon aikaa tahansa Mensan jäsenten kanssa, ei oma älykkyysosamäärä kasva yhtä pistettäkään.
Melko matalan älykkyyden ihminenkin voi omata melko paljon geneeristä viisautta, mutta viisaus monimutkaisemmissa asioissa edellyttää yleensä jonkin verran älyä. Ihminen ei voi kerätä viisautta asioista joita hän ei ymmärrä.
Hyvin älykkäältäkin ihmiseltä voi puuttua viisaus lähes kokonaan. Olen nähnyt ihmisiä joiden älyllinen suorituskyky on hyvä mutta koska he ovat liian laiskoja ja impulsiivisia keskittymään mihinkään rakentavaan, heidän älystään ei ole mitään iloa kenellekään.
Vierailija kirjoitti:
Sanokaapa, onko tyhmä älykkään vai viisaan vastakohta.
Mikä sen toisen vastakohta sitten on?
Älykäs - tyhmä.
Viisas - ajattelematon.
Älykkyys on kykyä hahmottaa ja rakennella asioita mielessä. Se ei ole syntymälahja, mutta johtuu osaltaan geeneistä, ja jokaisella on tietty rajallinen mahdollisuus kehittää omaa älykkyyttään.
Viisaus sen sijaan on puhtaasti opittua ja elämässä kartutettua jäsennettyä tietotaitoa ja ymmärrystä. Älykkäälle viisauden kartuttaminen on toisaalta helpompaa, mutta toisaalta moni älykkääksi itsensä tunnistava vastaavasti luottaa enemmän omaan älyynsä, ja helposti ylenkatsoo viisautta
Moni ei niin älykäs ihminen voi olla erittäinkin viisas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanokaapa, onko tyhmä älykkään vai viisaan vastakohta.
Mikä sen toisen vastakohta sitten on?
Älykäs - tyhmä.
Viisas - ajattelematon.
Mielestäni tyhmä on aika laaja-alainen haukkumatermi, joka voi tarkoittaa kummankin vastakohtaa. Ajattelematonta en suoraan pitäisi viisauden vastakohtana. Enemmänkin "harkitsevan" tms.
Viisauden vastakohta on mielestäni yksinkertaisuus, tai ns. putkiaivoisuus. Eli ymmärtää vain sen minkä itse tietää varmasti todeksi. Tietynlainen näkökulmien ja tiedon resurssipula, joka rajaa ymmärrystä asioihin, ja kykyä käsitellä niitä.
Vastaavasti älykkäälle ei ehkä ole suoraa vastakohtaa. Tyhmä on mielestäni liian leimaava ja laaja. "Ei-älykäs" termiä ei suomenkielessä mielestäni ole, mutta jos keksitte, niin haluan kuulla.
Älykäs selviää tilanteista joihin viisas ei joudu.
Vierailija kirjoitti:
Äly on ongelmanratkaisukykyä sekä kykyä ajatella abstraktisti. Älykkyys on se mitä voidaan mitata esim. Mensan testeillä. Älyä ei voi lisätä, se on se mitä on syntymässä saatu. Yleensä oma äo on aika lähellä vanhempien äo:n keskiarvoa. Ja oman lapsen älykkyyttä ei voi parantaa millään mitä teet, mutta älyllinen kehitys voi kärsiä jos lasta laiminlyö tai lapsi saa aivovammoja laiminlyöntien tai muiden lyöntien seurauksena.
Viisaus on elämänikäisen oppimisen tulosta. Sitä voi kehittää ja se kehittyy ainakin niin kauan kuin muisti toimii. Toisin kuin älykkyys, lapsesta voi tulla paljon viisaampi kuin vanhemmistaan. Viisaus on joko tietoisesti opeteltua tai kokemusperäistä tietoa ja kyky käyttää sitä tietoa päätöksenteon välineenä.
Viisautta voi tarttua myös hyvässä seurassa. Jos hengaa viisaiden ihmisten kanssa, heidän viisaudestaan osa myös tarttuu, jos heitä kuuntelee ja ottaa oppia. Älykkyys taas ei toimi niin. Vaikka viettää kuinka paljon aikaa tahansa Mensan jäsenten kanssa, ei oma älykkyysosamäärä kasva yhtä pistettäkään.
Melko matalan älykkyyden ihminenkin voi omata melko paljon geneeristä viisautta, mutta viisaus monimutkaisemmissa asioissa edellyttää yleensä jonkin verran älyä. Ihminen ei voi kerätä viisautta asioista joita hän ei ymmärrä.
Hyvin älykkäältäkin ihmiseltä voi puuttua viisaus lähes kokonaan. Olen nähnyt ihmisiä joiden älyllinen suorituskyky on hyvä mutta koska he ovat liian laiskoja ja impulsiivisia keskittymään mihinkään rakentavaan, heidän älystään ei ole mitään iloa kenellekään.
Mielestäni tuo on erittäin vahingollinen ajatelutapa, ettei omaa älykkyyttään pysty kehittämään. Moni uskoo sen, ja kuinka moni muistaa esimerkiksi kouluajoilta oppilaat, joita ei matematiikka tms. kiinnosta, koska "ymmärtävät ettei heillä ole älyä siihen".
Se on sitä paitsi valheellinen. Aivot kehittyvät, ja muuttuvat, samalla ihmisen älykkyyskin voi kehittyä, tai taantua. Aivot ovat monella tapaa kuin lihas, ja sitä voi kehittää samoin. Tietenkin paljon pienemmäin rajoin.
Jos pelaat shakkia 10 vuotta ,on selvää että abstrakti ongelmanratkaisukykysi kehittyy merkittävästi. Ja se on älykkyyttä, ei viisautta.
Vierailija kirjoitti:
Sanokaapa, onko tyhmä älykkään vai viisaan vastakohta.
Mikä sen toisen vastakohta sitten on?
Sanoisin, että se on älykkään vastakohta.
Viisaan vastakohta voisi olla vaikka typerä. Ja toisinaan tuntuu, että typeryyttä ilmenee älykkäälläkin. Jos älykkyys on lahjaksi saatuja palikoita, niin viisas tietää miten niitä käytetään oikein.
Älykkyys ei ole viisautta, on lause jonka avulla tyhmä voi kumota älykkään tietoon ja logiikkaan perustuvat johtopäätökset.