Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Mistä tällaiset seikat käytöksessä / toiminnassa voi kertoa?
22.06.2020 |
Kyseessä n. 50-vuotias mies:
- ei havaitse muiden ihmisten välistä dynamiikkaa ja vuorovaikutusta, vaan voi tulla keskustelun ulkopuolelta selittämään omaa asiaansa, joskus niin, että alkaa puhua aivan toisesta, tilanteeseen sopimattomasta aiheesta tai sitten niin, että ei ole kuunnellut muiden keskustelua kokonaan, mutta alkaa kuitenkin päättäväisesti selittää jotain irrallista pikkuasiaa, vaikka muut selittävät, että me emme keskustelleet tuosta asiasta, vaan tästä asiasta.
- ei kuuntele muita, ei keskity niin, että ymmärtäisi asian ydinpointin, vaan keskustellessa vastaa johonkin epäolennaiseen tai ymmärtää asian väärin, jälkikäteen väittää, että muut ovat ymmärtäneet väärin ja valehtelevat hänen sanoneen jotain. Ei usko, vaikka olisi useampi henkilö, joka muistaa asian samalla tavalla,
hän uskoo itse olevansa se, joka muistaa oikein.
- ei jaksa keskittyä myöskään kirjoitettuun pitkään tekstiin. Väittää ymmärtävänsä muita, mutta usein paljastuu, että ei ole edes lukenut saamaansa pidempää viestiä, "en voi lukea pitkiä viestejä".
- keskeyttää usein muita, puhuu päälle. Ei huomaa milloin toisen puheenvuoro on todella loppunut, tai milloin kyse on ajatustauosta tai hengen vetämisestä. Jos hänelle huomauttaa keskeyttämisestä, suuttuu.
- ei havaitse itsessään mitään vikoja, vaan jos joku huomauttaa hänelle jostain, suuttuu verisesti ja toteaa, että hänestä ei saa sanoa tuollaista, hän ei ole tuollainen.
- ei osaa lukea muiden suoraa ja epäsuoraa viestintää, muiden ruumiinkieltä tms. Olettaa aina olevansa tervetullut mihin tahansa seuraan, jos joukossa on yksi henkilö, jonka hän tuntee / tietää.
Ei ymmärrä, että muilla voi olla meneillään sovittu tapaaminen, jonka aikana on tarkoitus tehdä jotakin sellaista, jonka hänen paikalle tuleminen estää, vaikkapa puhua jostain henkilökohtaisista asioista luottamuksellisesti.
- vaikka hänelle sanoisi suoraan, että et ole tervetullut seuraan, vaan tästä tulee kohta tappelu, ei ymmärrä lähteä, vaan tuijottaa varpaitaan ja selittää, että kyllä hän voittaa, koska on lukenut itsepuolustuksesta.
- pitää itseään muita parempana mitä kummallisimmilla perusteluilla, mutta muille sanoo, että kukaan ei saa kehua itseään, kukaan ei ole muita parempi.
(1/2)
Kommentit (53)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä tämä ihminen on sinulle? Kumppani, veli, isä, joku muu?
Miksi mietit hänen asioitaan noin paljon? Älä tuhlaa energiaasi tuollaiseen.
Sinun tehtäväsi ei ole kouluttaa tai pelastaa häntä. Jos ihminen on todella raskas ja vie sinulta voimia käytöksensä takia, ei sinun tarvitse olla hänen kanssaan tekemisissä.Tavallaan mutkan kautta sukulainen.
En ollut tavannut häntä moneen kuukauteen koska hän suuttui minulle kun olin maininnut, että jos olen sopinut tapaamisen kaverin kanssa, haluan tavata kaveriani rauhassa. Hän ei uskonut, että se on voinut häiritä, vaan sanoi, että käyttäytyy aina kohteliaasti.
Nyt viikonloppuna olin taas sopinut tapaamisen omien kavereideni kanssa ja tämä henkilö sattui pyöräilemään ohi. Vaikka oman käsitykseni mukaan olimme riidoissa, hän taaskin liimautui kylkeen ja liittyi mitään kysymättä seuraan. Seurueessa ollut mieshenkilö yritti melko suoraan sanoa, että nyt ei ollut sopiva hetki tulla seuraan, mutta tämä henkilö ei sitä ymmärtänyt.
Kokonaan en haluaisi välejä katkoa, mutta haluaisin, että joku asia sentään menisi perille ja toisten rajoja kunnioitettaisiin, vaikka miten olisi itse yksinäinen.
ap
Miksi tuo sympaattiaen ja viattoman kuuloinen henkilö häiritsee muka noin paljon? Itse olisin imarreltu, jos joku haluaisi tulla juttelemaan. Ota se halu pitää yhteyttä positiiviselta kannata. Olen varma, että ap on nainen. Vain naiset voivat olla noin ahdasmielisiä. Miehet ovat reilumpia ja rennompia.
T. Itsekin nainen, mutta avarakatseinen sellainen
Toisella paikkakunnalla asuva, perheellinen kaverini oli tullut käymään luonani, jotta voimme puhua hänen parisuhteensa ongelmista ja mahdollisista eroaikeista. Tämä tapaaminen ei kuitenkaan mennyt sovitulla tavalla, koska kolmas pyörä lyöttäytyi seuraan ja näin ollen suuri osa tapaamisajasta meni siihen, kun tämä kolmas pyörä kertoi työpaikkansa koneista ja omista autoistaan. Aihe, joka ei meitä juurikaan kiinnostanut. Ja toki perheellisen kaverin on huolehdittava aikatauluista eli on mentävä kotiin hoitamaan lapsia, joten meidän asiat jäi pitkälti puhumatta kun saimme kutsumatonta seuraa.
Olen tuntenut ko. miehen todella kauan, joten nyt alkaa olla mitta täynnä näitä juttuja.
Hänellä on tapana myös se, että tekee jotain hommaa, mutta alkaa puhua jotain täysin epäolennaista ja homman tekemisessä kestää tämän vuoksi monta tuntia. Pystyy siis käytännössä keskeyttämään myös itsensä hyvin usein.
Kyse ei todellakaan ole siitä, etten haluaisi olla lainkaan tekemisissä ja olen viettänytkin hänen kanssaan paljon aikaa, mutta kun hän ei ymmärrä sitä, etten voi olla hänen kanssaan koko ajan ja tuntemani ihmiset eivät automaattisesti ole hänen tuttujaan.
ap
Elämäsi on kyllä todella huoletonta, kun ehdit vakavissasi pohtia tällaisia. Miksi et sano ihan suoria säveliä sille miehelle, jos asia häiritsee noin pahasti? Autistikin ymmärtää ihan rehellistä puhetta ja jopa toivoo sellaista.
Ei sinun kannata vihjaista mitään. Sano vain suoraan. Se on molempien voitto ja mies pääsee etsimään myötämielisempää seuraa + pääset itse hänestä eroon. Lopeta diagnoosien miettiminen ym. Se on epäolennaista. Sano vain, että et halua hänen seuraansa.
Olen sanonut mielestäni suoraan, mutta hänen tapansa on alkaa väittää vastaan.
Jos pyrin argumentoimaan tarkemmin ja rehellisesti sitä, miksi koen tietynlaisen toiminnan häiritsevänä, hän kieltäytyy puhumasta aiheesta ja toteaa, että saan puhua hänelle vasta kun minulla on jotain positiivista sanottavaa.
Elämäni ei ole huoletonta, päinvastoin ja juuri siksi haluaisinkin välillä olla seurassa, jossa voin avoimesti puhua asioistani ja saada jotain vastakaikua. Usein mietin asioita hyvinkin paljon ja käyn pitkiä keskusteluja ystävieni kanssa. Kuitenkin tämä mies on sellainen, että jos hänelle yrittää kertoa jotain "vakavampaa asiaa" hän sanoo: "Mitä sitten, on tuollaisesta aina selvitty."
Kun kerroin hänelle lapseni vakavasta sairaudesta, hän ei reagoinut mitenkään, kertoi vaan miten heillä on työpaikalla uusi tietokone käytössä.
Kun eräs yhteinen tuttava suri toisen vanhempansa kuolemaa: "On ihmisiä ennenkin kuollut ja on siitä aina selvitty."
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä tämä ihminen on sinulle? Kumppani, veli, isä, joku muu?
Miksi mietit hänen asioitaan noin paljon? Älä tuhlaa energiaasi tuollaiseen.
Sinun tehtäväsi ei ole kouluttaa tai pelastaa häntä. Jos ihminen on todella raskas ja vie sinulta voimia käytöksensä takia, ei sinun tarvitse olla hänen kanssaan tekemisissä.Tavallaan mutkan kautta sukulainen.
En ollut tavannut häntä moneen kuukauteen koska hän suuttui minulle kun olin maininnut, että jos olen sopinut tapaamisen kaverin kanssa, haluan tavata kaveriani rauhassa. Hän ei uskonut, että se on voinut häiritä, vaan sanoi, että käyttäytyy aina kohteliaasti.
Nyt viikonloppuna olin taas sopinut tapaamisen omien kavereideni kanssa ja tämä henkilö sattui pyöräilemään ohi. Vaikka oman käsitykseni mukaan olimme riidoissa, hän taaskin liimautui kylkeen ja liittyi mitään kysymättä seuraan. Seurueessa ollut mieshenkilö yritti melko suoraan sanoa, että nyt ei ollut sopiva hetki tulla seuraan, mutta tämä henkilö ei sitä ymmärtänyt.
Kokonaan en haluaisi välejä katkoa, mutta haluaisin, että joku asia sentään menisi perille ja toisten rajoja kunnioitettaisiin, vaikka miten olisi itse yksinäinen.
ap
Miksi tuo sympaattiaen ja viattoman kuuloinen henkilö häiritsee muka noin paljon? Itse olisin imarreltu, jos joku haluaisi tulla juttelemaan. Ota se halu pitää yhteyttä positiiviselta kannata. Olen varma, että ap on nainen. Vain naiset voivat olla noin ahdasmielisiä. Miehet ovat reilumpia ja rennompia.
T. Itsekin nainen, mutta avarakatseinen sellainen
Toisella paikkakunnalla asuva, perheellinen kaverini oli tullut käymään luonani, jotta voimme puhua hänen parisuhteensa ongelmista ja mahdollisista eroaikeista. Tämä tapaaminen ei kuitenkaan mennyt sovitulla tavalla, koska kolmas pyörä lyöttäytyi seuraan ja näin ollen suuri osa tapaamisajasta meni siihen, kun tämä kolmas pyörä kertoi työpaikkansa koneista ja omista autoistaan. Aihe, joka ei meitä juurikaan kiinnostanut. Ja toki perheellisen kaverin on huolehdittava aikatauluista eli on mentävä kotiin hoitamaan lapsia, joten meidän asiat jäi pitkälti puhumatta kun saimme kutsumatonta seuraa.
Olen tuntenut ko. miehen todella kauan, joten nyt alkaa olla mitta täynnä näitä juttuja.
Hänellä on tapana myös se, että tekee jotain hommaa, mutta alkaa puhua jotain täysin epäolennaista ja homman tekemisessä kestää tämän vuoksi monta tuntia. Pystyy siis käytännössä keskeyttämään myös itsensä hyvin usein.
Kyse ei todellakaan ole siitä, etten haluaisi olla lainkaan tekemisissä ja olen viettänytkin hänen kanssaan paljon aikaa, mutta kun hän ei ymmärrä sitä, etten voi olla hänen kanssaan koko ajan ja tuntemani ihmiset eivät automaattisesti ole hänen tuttujaan.
ap
Elämäsi on kyllä todella huoletonta, kun ehdit vakavissasi pohtia tällaisia. Miksi et sano ihan suoria säveliä sille miehelle, jos asia häiritsee noin pahasti? Autistikin ymmärtää ihan rehellistä puhetta ja jopa toivoo sellaista.
Ei sinun kannata vihjaista mitään. Sano vain suoraan. Se on molempien voitto ja mies pääsee etsimään myötämielisempää seuraa + pääset itse hänestä eroon. Lopeta diagnoosien miettiminen ym. Se on epäolennaista. Sano vain, että et halua hänen seuraansa.
Olen sanonut mielestäni suoraan, mutta hänen tapansa on alkaa väittää vastaan.
Jos pyrin argumentoimaan tarkemmin ja rehellisesti sitä, miksi koen tietynlaisen toiminnan häiritsevänä, hän kieltäytyy puhumasta aiheesta ja toteaa, että saan puhua hänelle vasta kun minulla on jotain positiivista sanottavaa.
Elämäni ei ole huoletonta, päinvastoin ja juuri siksi haluaisinkin välillä olla seurassa, jossa voin avoimesti puhua asioistani ja saada jotain vastakaikua. Usein mietin asioita hyvinkin paljon ja käyn pitkiä keskusteluja ystävieni kanssa. Kuitenkin tämä mies on sellainen, että jos hänelle yrittää kertoa jotain "vakavampaa asiaa" hän sanoo: "Mitä sitten, on tuollaisesta aina selvitty."
Kun kerroin hänelle lapseni vakavasta sairaudesta, hän ei reagoinut mitenkään, kertoi vaan miten heillä on työpaikalla uusi tietokone käytössä.
Kun eräs yhteinen tuttava suri toisen vanhempansa kuolemaa: "On ihmisiä ennenkin kuollut ja on siitä aina selvitty."
ap
Onko mies ns. verisukulainen vai sukulainen avioliiton kautta? Tuli juuri mieleeni, että miehen käytöksen voisi selittää ihastuminen. Ehkä mies on ihastunut sinuun, varsinkin jos ei olisi ns. verisukulainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä tämä ihminen on sinulle? Kumppani, veli, isä, joku muu?
Miksi mietit hänen asioitaan noin paljon? Älä tuhlaa energiaasi tuollaiseen.
Sinun tehtäväsi ei ole kouluttaa tai pelastaa häntä. Jos ihminen on todella raskas ja vie sinulta voimia käytöksensä takia, ei sinun tarvitse olla hänen kanssaan tekemisissä.Tavallaan mutkan kautta sukulainen.
En ollut tavannut häntä moneen kuukauteen koska hän suuttui minulle kun olin maininnut, että jos olen sopinut tapaamisen kaverin kanssa, haluan tavata kaveriani rauhassa. Hän ei uskonut, että se on voinut häiritä, vaan sanoi, että käyttäytyy aina kohteliaasti.
Nyt viikonloppuna olin taas sopinut tapaamisen omien kavereideni kanssa ja tämä henkilö sattui pyöräilemään ohi. Vaikka oman käsitykseni mukaan olimme riidoissa, hän taaskin liimautui kylkeen ja liittyi mitään kysymättä seuraan. Seurueessa ollut mieshenkilö yritti melko suoraan sanoa, että nyt ei ollut sopiva hetki tulla seuraan, mutta tämä henkilö ei sitä ymmärtänyt.
Kokonaan en haluaisi välejä katkoa, mutta haluaisin, että joku asia sentään menisi perille ja toisten rajoja kunnioitettaisiin, vaikka miten olisi itse yksinäinen.
ap
Vaikuttaa että olisi jotain neurologista häikkäää..
MUTTA en usko millää tavalla että henkilö olisi narsistinen, liian helposti se lätkäistään syyksi kaikkeen. Entä jos hän yksinäinen? meinaan todella, todella yksinäinen? Että vaikka tietää, ettei häntä niin haluta, niin haluaisi kovasti olla osa jotain ja sitten, jos on sosiaalisestikömpelö niin ei hän se mitään kaunista ole.
Olen yrittänyt saada tästäkin aiheesta hänen kanssaan ajatustenvaihtoa aikaiseksi, jotta voisin ymmärtää hänen motiivejaan paremmin.
Hän on todennut, että hänellä on kyllä ystäviä, mutta en vaan tiedä niistä. No, olen kyllä yleensä nähnyt hänen liikkuvan yksin eikä hänellä ole esimerkiksi työkavereista muodostuvaa porukkaa. Hän hakeutuu omien sanojensa mukaan mieluummin naisten seuraan, kokee miesten seuran hankalana.
Hän kieltää ehdottomasti olevansa yksinäinen ja sanoo viihtyvänsä hyvin yksin. Jotenkin tämä on kuitenkin mielestäni ristiriidassa sen kanssa, että helposti tuppautuu puolituntemattomaan seuraan, mikäli joukossa on vaan joku, jonka hän jotenkin tuntee.
ap
Sanotaan että kaikilla on tarve olla osallisena jossain. Kuitenkin jos on tyhmä eikä ymmärrä sisältöjä, pitää hölistä muotoseikoista.
Eli sillä on vaan tarve olla olemassa. Huonosti kun ei hyvällä osaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä tämä ihminen on sinulle? Kumppani, veli, isä, joku muu?
Miksi mietit hänen asioitaan noin paljon? Älä tuhlaa energiaasi tuollaiseen.
Sinun tehtäväsi ei ole kouluttaa tai pelastaa häntä. Jos ihminen on todella raskas ja vie sinulta voimia käytöksensä takia, ei sinun tarvitse olla hänen kanssaan tekemisissä.Tavallaan mutkan kautta sukulainen.
En ollut tavannut häntä moneen kuukauteen koska hän suuttui minulle kun olin maininnut, että jos olen sopinut tapaamisen kaverin kanssa, haluan tavata kaveriani rauhassa. Hän ei uskonut, että se on voinut häiritä, vaan sanoi, että käyttäytyy aina kohteliaasti.
Nyt viikonloppuna olin taas sopinut tapaamisen omien kavereideni kanssa ja tämä henkilö sattui pyöräilemään ohi. Vaikka oman käsitykseni mukaan olimme riidoissa, hän taaskin liimautui kylkeen ja liittyi mitään kysymättä seuraan. Seurueessa ollut mieshenkilö yritti melko suoraan sanoa, että nyt ei ollut sopiva hetki tulla seuraan, mutta tämä henkilö ei sitä ymmärtänyt.
Kokonaan en haluaisi välejä katkoa, mutta haluaisin, että joku asia sentään menisi perille ja toisten rajoja kunnioitettaisiin, vaikka miten olisi itse yksinäinen.
ap
Miksi tuo sympaattiaen ja viattoman kuuloinen henkilö häiritsee muka noin paljon? Itse olisin imarreltu, jos joku haluaisi tulla juttelemaan. Ota se halu pitää yhteyttä positiiviselta kannata. Olen varma, että ap on nainen. Vain naiset voivat olla noin ahdasmielisiä. Miehet ovat reilumpia ja rennompia.
T. Itsekin nainen, mutta avarakatseinen sellainen
Toisella paikkakunnalla asuva, perheellinen kaverini oli tullut käymään luonani, jotta voimme puhua hänen parisuhteensa ongelmista ja mahdollisista eroaikeista. Tämä tapaaminen ei kuitenkaan mennyt sovitulla tavalla, koska kolmas pyörä lyöttäytyi seuraan ja näin ollen suuri osa tapaamisajasta meni siihen, kun tämä kolmas pyörä kertoi työpaikkansa koneista ja omista autoistaan. Aihe, joka ei meitä juurikaan kiinnostanut. Ja toki perheellisen kaverin on huolehdittava aikatauluista eli on mentävä kotiin hoitamaan lapsia, joten meidän asiat jäi pitkälti puhumatta kun saimme kutsumatonta seuraa.
Olen tuntenut ko. miehen todella kauan, joten nyt alkaa olla mitta täynnä näitä juttuja.
Hänellä on tapana myös se, että tekee jotain hommaa, mutta alkaa puhua jotain täysin epäolennaista ja homman tekemisessä kestää tämän vuoksi monta tuntia. Pystyy siis käytännössä keskeyttämään myös itsensä hyvin usein.
Kyse ei todellakaan ole siitä, etten haluaisi olla lainkaan tekemisissä ja olen viettänytkin hänen kanssaan paljon aikaa, mutta kun hän ei ymmärrä sitä, etten voi olla hänen kanssaan koko ajan ja tuntemani ihmiset eivät automaattisesti ole hänen tuttujaan.
ap
Elämäsi on kyllä todella huoletonta, kun ehdit vakavissasi pohtia tällaisia. Miksi et sano ihan suoria säveliä sille miehelle, jos asia häiritsee noin pahasti? Autistikin ymmärtää ihan rehellistä puhetta ja jopa toivoo sellaista.
Ei sinun kannata vihjaista mitään. Sano vain suoraan. Se on molempien voitto ja mies pääsee etsimään myötämielisempää seuraa + pääset itse hänestä eroon. Lopeta diagnoosien miettiminen ym. Se on epäolennaista. Sano vain, että et halua hänen seuraansa.
Olen sanonut mielestäni suoraan, mutta hänen tapansa on alkaa väittää vastaan.
Jos pyrin argumentoimaan tarkemmin ja rehellisesti sitä, miksi koen tietynlaisen toiminnan häiritsevänä, hän kieltäytyy puhumasta aiheesta ja toteaa, että saan puhua hänelle vasta kun minulla on jotain positiivista sanottavaa.
Elämäni ei ole huoletonta, päinvastoin ja juuri siksi haluaisinkin välillä olla seurassa, jossa voin avoimesti puhua asioistani ja saada jotain vastakaikua. Usein mietin asioita hyvinkin paljon ja käyn pitkiä keskusteluja ystävieni kanssa. Kuitenkin tämä mies on sellainen, että jos hänelle yrittää kertoa jotain "vakavampaa asiaa" hän sanoo: "Mitä sitten, on tuollaisesta aina selvitty."
Kun kerroin hänelle lapseni vakavasta sairaudesta, hän ei reagoinut mitenkään, kertoi vaan miten heillä on työpaikalla uusi tietokone käytössä.
Kun eräs yhteinen tuttava suri toisen vanhempansa kuolemaa: "On ihmisiä ennenkin kuollut ja on siitä aina selvitty."
ap
Onko mies ns. verisukulainen vai sukulainen avioliiton kautta? Tuli juuri mieleeni, että miehen käytöksen voisi selittää ihastuminen. Ehkä mies on ihastunut sinuun, varsinkin jos ei olisi ns. verisukulainen.
Ns. sukua sittemmin kaatuneen avoliiton kautta.
Minuun hän ei ole ihastunut, tästä on kyllä puhuttu. Olen kyllä epäillyt, että on ihastunut erääseen ystävääni, mutta tämänkin hän on kieltänyt.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ystäväni on nuorempana ollut paljon häikäilemättömämpi ja käyttänyt ihmisiä hyväkseen. Perheolonsa selittävät paljon mutta antisosiaalinen p h. ja/tai psykopatia taitaa olla aivojen rakenteesta kiinni.
Hänellä onneksi on ollut oma halu pohtia omaa käytöstään ja verrata sitä muihin. On ilmeisesti huomannut että elämä on helpompaa, kun opettelee ja sitoutuu tiettyihin sosiaalisiin normeihin.
Näin juuri. Olen yrittänyt selittää, että kaikkia ei voi pakottaa tykkäämään itsestä, eikä seuraan voi tuppautua kutsumatta, mutta ko. mies on sanonut, ettei ymmärrä miten hänen toimintansa voi olla häiriöksi eikä kenellekään saa sanoa, että olisi joskus häiriöksi.
Olen sanonut, että paremmin tulee ihmisten kanssa toimeen, jos pyrkii ottamaan muita huomioon, mutta ko. mies on sitä mieltä, että muiden tulee ottaa opikseen, hän ei ole toiminut väärin.
Olen sanonut, että kukaan muu tuntemani henkilö ei toimi niin, että tulee toisten sovittuihin tapaamisiin ja olettaa sen olevan ok. Mutta tämä ei vaan mene perille. Muut toimivat väärin, ei hän.
ap
Come on! Miksi se mies ei voi liittyä seuraan? Mitä sen miehen olemassaolo nyt haittaa? Ja miksi se haittaa niin paljon, että pitää kirjoittaa asiasta tänne?Oletko nainen? Naiset ovat joskus tuollaisia kuin sinä.
T. Itsekin nainen (jota naiset välillä dissaavat, enkä aidosti ymmärrä syytä, sillä olen ainakin itse 100% hyväntahtoinen ihminen)
Näistä kommenteistasi huokuu, että olet täysin rajaton ihminen. Et ymmärrä etkä kunnioita muiden ihmisten rajoja. Et voi pakottaa muita ihmisiä seuraasi, jos he eivät sinua kaipaa. Sillä ei ole mitään väliä, koetko itsesi hyväntahtoiseksi. Olet myös kova jankkaaja, ja jankkaaminen ärsyttää muita ihmisiä. Samoin se, että haukut muita naisia ja koet itse olevasi jotenkin erilainen ja parempi kuin kaikki muut naiset yleensä. Jos kerran tiedostat olevasi autismin kirjolla, sinun pitää kiinnittää enemmän huomiota muiden rajoihin, jos haluat tulla toimeen ihmisten kanssa.
Miksi olet noin aggressiivinen? Mä ainakin olen ystävällinen ihmisiä kohtaan ja auttavainen myös sekä ihan yleissivistynyt ja asiallinen. En yleensä edes tuppaa mihinkään seuraan, mutta kaipa sitä voi nyt jutella small talkia satunnaisesti ilman mitään ihmeellisiä sosiaalisia rituaaleja ja tunnustelua tai sosiaalisen hierarkian analysointia? Yleensä siis olen vain ujo ja hiljaa isommassa porukassa, mutta välillä juttelen niille suosituillekin naisille ja miehille, vaikka yleensä olenkin heille kuin ilmaa.
Kerro, miten niitä toisten rajoja kunnioitetaan? Ja miten toisiin voi tutustua, jos ei saa edes jutella niitä näitä satunnaisesti? Kerroin vain rehellisen näkökulman sellaisesta, kun on tullut dissatuksi syistä, joista minulla ei ole aavistustakaan. Niille hyvännäköisille ja tyylikkäille "suosituille" priimaihmisille juttelen joskus harvoin ja tiedän, etten ole heidän tasoaan, mutta ilmeisesti olen "rajaton", kun edes uskallan sanoa joskus jotain(?) tai edes katsoa silmiin. Ja siis miksi mulle saa jutella kaikki? Miksi mun rajoilla ei ole oikeasti mitään väliä? En mä ainakaan suutu juurikaan mistään.
Onko siis niin, että keskiverron tai ruman näköinen ihminen (nainen tai mies) ei saisi puhua niille kauniille ja suosituille lainkaan vai miten se pitäisi tulkita oikeaoppisesti? Ja siis aivan kuin tekisit todella pitkälle meneviä tulkintoja yhden kommentin perusteella. Onko teille "paremmille ihmisille" tyypillistä olla noin ahdasmielisiä ja ennakkoluuloisia?
T. Luuserinainen
Sain jotenkin sellaisen käsityksen, että ap:n kuvailema henkilö ei juttele small talkia satunnaisesti, vaan keskeyttää muiden keskustelun ja alkaa puhua heille omia asioitaan taukoamatta vaikka kolme tuntia putkeen.
Tuskin sinä niin teet, Luuserinainen.
Kyllä, juuri näin. Eikä anna muille suunvuoroa kun vauhtiin pääsee.
Hänellä tuntuu olevan jotenkin sellainen oletus, että on elossa vain silloin kun on äänessä.
Hän hermostuu hiljaisuudesta ja alkaa silloin vilkuilla muita ja höpistä jotain.
Usein nämä tilanteet on aika epäsopivia. Toisilla saattaa olla tunnepitoinen keskustelu käynnissä ja tämä mies pölähtää paikalle ja alkaa puhua autonsa katsastuksesta. Muutamia esimerkkejä on.
ap
Minusta asian ydin ei ole siinä, mikä diagnoosi tai muu syy aiheuttaa hänellä tuollaista käytöstä vaan se, että hän ei osaa eikä halua kunnioittaa muiden ihmisten rajoja ja tunnet hänen seurassaan olosi epämukavaksi. Tuo vastaan väittäminen, keskustelun kaappaaminen omista asioista jauhamisella, väkisin seuraan tunkeminen jne. siitäkin huolimatta, että olet ilmaissut, että tällainen käytös ei ole ok, kertoo kaiken. Ei siis ihan oikeasti ole väliä, onko tyypillä jokin diagnoosi vai ei, koska ei tuollainen ole asiallisen ja kypsän aikuisen käytöstä. Myös nepsydiagnoosin ihmiset, mt-ongelmista kärsivät jne. ymmärtävät kyllä suoraa puhetta ja perusteluja sille, miksi jokin käytösmalli ei ole toivottavaa. Toisaalta sitten jotkut vaikkapa Asperger-diagnoosin saaneet voivat käyttää sitä tekosyynä huonolle ja epäasialliselle käytökselle ja kuvittelevat, että muiden pitää vain sietää ja ymmärtää heitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut, että jos tämä ystäväni yrittää ylittää rajojani (koska se edelleen kaikesta huolimatta on hänelle se ensimmäinen tapa toimia sen mukaan, miten hänelle joku asia sopisi parhaiten), on minun selitettävä kuvailemasi kaltainen tilanne hänelle oma-aloitteisesti näin: "Tapaan tänään Tiinan. Aiomme nähdä kahdestaan, ja keskittyä asiaan X hänen kanssaan (voit keksiä oman kuvitellunkin asian, jolla korostat että olette ja pysytte tapaamisessanne kahdestaan)" Sen sijaan ystävälleni ei auta sanoa asioita tyyliin "miksi tulit" tai "älä tule", koska hänen päässään ilmenee vain kysymys "miksi en tulisi" ja kyseenalaistus kieltoa kohtaan.
Olen yrittänyt tätäkin. Olen kertonut, että Tiina tulee kylään, koska olemme menossa tapahtumaan a ja haluamme olla kahdestaan.
Silloin tämä henkilö teki niin, että tuli samaan tapahtumaan, tarkkaili meitä kauempaa ja kun ohjelmallinen osuus oli ohi, hän pyrki seuraamme. Yritimme viestittää, että haluamme olla kahdestaan, mutta tämä mies kuljeskeli tarkoituksellisesti monta kertaa ohitsemme, jotta huomaisimme hänet.
Käytös on aika uskomatonta ja hänen tekemänsä tulkinnat hyvin omalaatuisia.
Ja tosiaan on sellaistakin tapahtunut, että hän päivystää asuntoni luona kun tietää, että olen menossa jonnekin.
Olen puhunut tästä eräälle ystävälleni ja hän sanoi, että vietä myös tämän miehen kanssa aikaa ja tee hänen kanssaan jotain. Totesin, että olen ollut hänen kanssaan todella paljon, mutta kun sekään ei tunnu riittävän.
ap
Tuo henkilö tosiaan tulkitsee sinua väärin ja luulee, että olet kiva ja että pidät hänestä. Ehkä hän on myös tottunut ilkeään kohteluun lähes kaikilta ihmisiltä, joten pitää sanojasi vielä ystävällisyyden osoituksena ja siksi ei tajua vihjauksia. Oletko koskaan sanonut suoraan, että "Voisitko mennä pois?"/"Mene pois, sillä haluan olla vain ystäväni kanssa"? Jos se ei riitä, niin sano, että "Mene pois. En halua viettää kanssasi aikaa, sillä olemme liian erilaisia" ym.
Kerran yhdessä tilanteessa kun hän oli monta tuntia notkunut porukassa, jonka olin sopinut tapaavani, menetin täysin hermoni ja käskin hänen painua helvettiin. Mutta sekään ei tepsinyt, vaan tämä mies jäi yhä paikalle ja höpisi jotain omaa juttuaan.
Ja tässä on mielenkiintoista se, miten hän oli huolissaan, kun joku työpaikan esimies näki hänet tässä seurueessa ja se oli hänen mielestään noloa.
Hän siis koki olevansa tiettyjä seurueen henkilöitä parempi, mutta halusi silti olla porukassa mukana.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut, että jos tämä ystäväni yrittää ylittää rajojani (koska se edelleen kaikesta huolimatta on hänelle se ensimmäinen tapa toimia sen mukaan, miten hänelle joku asia sopisi parhaiten), on minun selitettävä kuvailemasi kaltainen tilanne hänelle oma-aloitteisesti näin: "Tapaan tänään Tiinan. Aiomme nähdä kahdestaan, ja keskittyä asiaan X hänen kanssaan (voit keksiä oman kuvitellunkin asian, jolla korostat että olette ja pysytte tapaamisessanne kahdestaan)" Sen sijaan ystävälleni ei auta sanoa asioita tyyliin "miksi tulit" tai "älä tule", koska hänen päässään ilmenee vain kysymys "miksi en tulisi" ja kyseenalaistus kieltoa kohtaan.
Olen yrittänyt tätäkin. Olen kertonut, että Tiina tulee kylään, koska olemme menossa tapahtumaan a ja haluamme olla kahdestaan.
Silloin tämä henkilö teki niin, että tuli samaan tapahtumaan, tarkkaili meitä kauempaa ja kun ohjelmallinen osuus oli ohi, hän pyrki seuraamme. Yritimme viestittää, että haluamme olla kahdestaan, mutta tämä mies kuljeskeli tarkoituksellisesti monta kertaa ohitsemme, jotta huomaisimme hänet.
Käytös on aika uskomatonta ja hänen tekemänsä tulkinnat hyvin omalaatuisia.
Ja tosiaan on sellaistakin tapahtunut, että hän päivystää asuntoni luona kun tietää, että olen menossa jonnekin.
Olen puhunut tästä eräälle ystävälleni ja hän sanoi, että vietä myös tämän miehen kanssa aikaa ja tee hänen kanssaan jotain. Totesin, että olen ollut hänen kanssaan todella paljon, mutta kun sekään ei tunnu riittävän.
ap
Kuulostaa todella hankalalta ihmiseltä. Mulla on kokemusta muutamasta tällaisesta perässäroikkujasta, mutta he ovat olleet lapsia kuten minäkin silloin..!
Jotkut vain ovat ilmeisesti niin syvän narsistisia ettei heihin tepsi mikään eikä kannatakaan yrittää. Melkein tekisi mieli sanoa, että sinun ei tulisi viettää yhtään aikaa hänen kanssaan, koska se saattaa tehdä tilanteesta epäloogisen tälle miehelle käsittää. "Miksi et halua olla kanssani tänään, kun tiistaina kuitenkin halusit?" Jostain syystä hän pitää sinua erityisenä ja pitää seurastasi, ja yleistää nämä tunteet molemminpuolisiksi ja sellaisiksi, että voisitte aina olla kimpassa, koska se on hänestä niin mukavaa. Pitää kai vaan olla johdonmukainen ja kieltää, että "tänään en ehdi viettää aikaa sinun kanssa" tms. On kyllä erittäin outoa jos ihminen jää vielä kiellon jälkeen seuraamaan tai tunkee pihalle. Voiko hänelle sanoa esim., että "tällainen käytös, että tulet pihaani vaikka sanon etten voi tänään viettää aikaa kanssasi, ja haluan että lähdet nyt". Ymmärtääkö hän? Vastustaako? Outo juttu...
T. Ystävällä antisos. p... ja adhd
Hän on sanonut, että minä en voi määrätä hänen tekemisistään, mutta omistani voin.
Tällöin olen kysynyt, että voin siis määrätä siitä, etten halua sinun tulevan asuntoni eteen,
mutta jos sitten taas sinä haluat tulla, niin sinä tulet, koska se on sinusta ok. Kysyin miten tämä on mahdollista, vastausta en saanut.
Olen myös kysynyt pitääkö minun sitten itse vaan jättää menemättä tiettyihin paikkoihin, jos en saa
olla yksin tai jonkun muun kanssa silloin kuin haluan. En saanut vastausta.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut, että jos tämä ystäväni yrittää ylittää rajojani (koska se edelleen kaikesta huolimatta on hänelle se ensimmäinen tapa toimia sen mukaan, miten hänelle joku asia sopisi parhaiten), on minun selitettävä kuvailemasi kaltainen tilanne hänelle oma-aloitteisesti näin: "Tapaan tänään Tiinan. Aiomme nähdä kahdestaan, ja keskittyä asiaan X hänen kanssaan (voit keksiä oman kuvitellunkin asian, jolla korostat että olette ja pysytte tapaamisessanne kahdestaan)" Sen sijaan ystävälleni ei auta sanoa asioita tyyliin "miksi tulit" tai "älä tule", koska hänen päässään ilmenee vain kysymys "miksi en tulisi" ja kyseenalaistus kieltoa kohtaan.
Pitäisi varmaan käyttää jotain nimimerkkiä, mutta olen siis se jonka ystävällä diagnoosit antisos. p.h. ja AD/HD.
En välttämättä usko, että nuo esimerkit liittyvät tuohin persoonallisuushäiriöön mitenkään. Tiedän ADHD-ihmisiä ja kyllä he osaavat tulkita muiden tunteita ja aikeita. Antisosiaaliset osaavat myös tulkita ja suorastaan hyödyntävät niitä.
Ei välttämättä liitykään. Sellaisia tutkimustuloksia olen tosin lukenut, että AD/HD-ihmisillä on joskus vaikeuksia sisäistää mielenteoria, eli se, että muilla ihmisillä on oma sisäinen maailma tunteineen jne. Tähän termiin kannattaa tutustua, koska se helpottaa omaa suhtautumista ihmisiin, joilla on tällaisia ongelmia sosiaalisessa kanssakäymisessä.
Nyt on tainnut mennä tutkimukset sekaisin, ADHD-ihmisillä (varsinkin ADD) on usein varsin rikas sisäinen maailma eikä mitään ongelmia tuntea tunteita saati käsittää että muillakin on tunteita. Päinvastoin ADHD-ihmiset ovat usein tavallista tunteikkaampia.
Omassa kaveripiirissä on myös tuollainen ihminen ja osaa olla välillä todella raskas. Tekee ihan samaa, eli tulee vain seuraan ja alkaa höpöttää omaa asiaansa muiden päälle eikä kiinnosta ollenkaan kiinnostaako muita, kun se oma asia on aina tärkeä. Jos muut kävelevät pois, saattaa tyynesti kävellä perässä ja jatkaa höpinäänsä.
Tilanteet on sellaisia missä saattaa olla vakavat, intiimit keskustelut esimerkiksi läheisen kuolemasta ja tämä tulee paikalle ja alkaa pitämään yksityiskohtaista monologia autonsa renkaista.
Yritän pysyä tyypistä mahdollisimman kaukana, elämä on liian lyhyt moiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Omassa kaveripiirissä on myös tuollainen ihminen ja osaa olla välillä todella raskas. Tekee ihan samaa, eli tulee vain seuraan ja alkaa höpöttää omaa asiaansa muiden päälle eikä kiinnosta ollenkaan kiinnostaako muita, kun se oma asia on aina tärkeä. Jos muut kävelevät pois, saattaa tyynesti kävellä perässä ja jatkaa höpinäänsä.
Tilanteet on sellaisia missä saattaa olla vakavat, intiimit keskustelut esimerkiksi läheisen kuolemasta ja tämä tulee paikalle ja alkaa pitämään yksityiskohtaista monologia autonsa renkaista.
Yritän pysyä tyypistä mahdollisimman kaukana, elämä on liian lyhyt moiseen.
Juuri vastaavanlaista käytöstä.
Ei vaistoa muiden fiiliksiä eikä huomaa keskeyttävänsä.
Mutta siitä kyllä tuohtuu, jos joku sanoo, että nyt puhuit mun päälle.
ap
Alue: Aihe vapaa
Tuo henkilö tosiaan tulkitsee sinua väärin ja luulee, että olet kiva ja että pidät hänestä. Ehkä hän on myös tottunut ilkeään kohteluun lähes kaikilta ihmisiltä, joten pitää sanojasi vielä ystävällisyyden osoituksena ja siksi ei tajua vihjauksia. Oletko koskaan sanonut suoraan, että "Voisitko mennä pois?"/"Mene pois, sillä haluan olla vain ystäväni kanssa"? Jos se ei riitä, niin sano, että "Mene pois. En halua viettää kanssasi aikaa, sillä olemme liian erilaisia" ym.