Lue keskustelun säännöt.
Mikä vaivaa työkaveria joka kyselee koko ajan tarkentavia neuvoja ym.
21.06.2020 |
Tosi ihana ja symppis nuori nainen mutta välillä olen miettinyt vaivaako häntä jokin kun kyselee aina tarkentavia kysymyksiä ja tuntuu ettei osaa tehdä jos ei ole tosi tarkkoja ohjeita. Esimerkkejä:
"Pinoa ne tuohon pöydälle"
Vastaus: ai tälle pöydälle? Mihin kohtaan? Onko sama miten päin ne pinoaa? Pitääkö ne kuivata ennen kun ne pinoaa? Onko nää nyt hyvin vai?
"Pyyhitkö sen pöydän kun ehdit?"
Vastaus: Mitä pesuainetta laitan? Miten märällä pyyhin? Pitääkö kuivata kun oon pyyhkinyt? Siirränkö nää tavarat pois vai pyyhinkö vain paljaan pöydän? Jne
"Kokeile aina tehdä muutaman kerran uudelleen ja jos kone ei edelleen tee hyvää jälkeä niin ota kokonaan uusi pussi"
Vastaus: Eli siis miten monta kertaa yritän? Millanen on riittävän hyvä jälki? Entä jos ei tee hyvää jälkeä vaikka otan uuden pussin? Voiko pussia leikata saksilla pienemmäksi ettei menisi kokonaan hukkaan? Onko tää nyt siis hyvä jälki vai ei? Jne
Tätä siis tulee vastaan joka ikisessä asiassa.
Sitten taas toisaalta jos hänelle on kerrottu tosi tarkat ohjeet niin en ole ikinä nähnyt yhtä täsmällistä ja tarkkaa työskentelijää.
Kommentit (22)
Pikkutarkka. Ei halua mokata.
Mulla vastaava työkaveri mutta on jo iäkäs ja tekee usein väärin vaikka saa tarkat ohjeet. Veikkaan että oma työkamuni opiskelisi ja pohdiskelisi mieluummin kuin tekisi töitä ahkerasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sillä on jäänyt väärä tyyli päälle. Jonkin pitäisi ilkeästi tiuskaista esim. "Etkö tuotakaan osaa itse päätellä??!!" tai sitten vaan napakasti todeta "Sun täytyy nyt ihan itse päättää miten teet ja ottaa siitä vastuu, en voi olla koko ajan neuvomassa, työaikani menee siihen".
Veikkaan samaa mitä eka kommentoija. On oppinut kantapään kautta, että parempi kysyä tarkat ohjeet, niin ei tule jälkikäteen urputusta väärin toteutetuista tehtävistä.
Voithan sinä sanoa, että rohkeasti voit kokeilla, miten päin pinoamalla tulee paras lopputulos, mutta sitten tosiaan et voi alkaa jälkikäteen naputtaa, että ois pitänyt...
Minua ahdistaa tuo, jos joku ei omaa yhtään aloitekykyä ja maalaisjärkeä, vaan pitää kaikki olla opastamassa rautalangan kanssa. Vie ihan hirveästi aikaa ja energiaa, sen tekee jo itse nopeammin kuin alkaa ohjeistamaan pikkutarkasti. Mutta kuten sanottua, hän varmaan vaan pyrkii tekemään mahdollisimman oikein asiat, ei tule edes ajatelleeksi sitä, että vie sinulta aika lailla työaikaa.
Toivon mukaan se alkaa jossain vaiheessa - kun hän on kotoutunut hommaan - sujua vähemmälläkin ohjeistuksella. Tuollaiset työntekijät, jotka vaatii kaikkeen tarkat ohjeet on vaan oman kokemukseni mukaan aika "käsiä" sitten, jos eteen tulee uusi tilanne, eli eivät osaa ja uskalla yhtään soveltaa mitään aiemmin tehtyä.
Onko teillä kaikki tehtävät sellasia mitkä tehdään vaan kerran? Jos pitää joka päivä pyyhkiä ja pestä ja pinota, niin kai se nyt onkin parempi neuvoa kerralla kunnolla. Mikään ei ole niin vittumaista kun summittaiset ohjeet ja sit jälkikäteen valitusta siitä kun ei uusi työntekijä tajunnut laittaa pinoa oikeaan kohtaan mistä se on helppo ottaa. Ei millään pahalla ap, mut kuulostat just sellaselta leipääntyneeltä työntekijältä joka ei vaan voi ymmärtää että kaikki ei ajattele asioita just samalla tavalla kun sä. Pitäis vaan maagisesti "pinoa ne tohon pöydälle" -lauseesta ymmärtää just miten pitää tehdä ja miten ei ehdottomasti saa tehdä.
Mä olen tuollainen. Mun aivot toimii jotenkin aivan eri tavalla kuin valtaosan ihmisistä.. Käsitän helposti väärin sellaisia asioita, jotka on muiden mielestä ihan itsestäänselvyyksiä. Mieluummin siis kysyn kuin otan vastaan selän takana päivittelyä (eikö se nyt totakaan osannut tehdä) tai että mun tekemisiä korjaillaan jälkeenpäin. Kysyn tosin jokaisen asian vaan kerran ja sen jälkeen teen ne sellaisella huolellisuudella, ettei kellään voi olla enää mitään sanottavaa. Haluan vaan varmistaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jossain edellisessä paikassa on kerrottu suurpiirteiset ohjeet ja sitten urputettu kun ei ole hoksannut itse kysyä jotain triviaalia. Nyt sitten ikään kuin varmistaa että homma tulee hoidettua juuri kuin on toivottu.
Tämä!
Mulle on käynyt näin. Siksi varmistan asiat alussa, että menee varmasti oikein. Näin syntyy vahva rutiini ja vankka tekijä, vaikka alku tällaista epävarmaa tarkastelua.
Toisaalta voihan olla niinkin, että haluaa olla kontaktissa ja jutella enemmänkin, mutta kun ei tiedä mistä juttelisi, niin keksii tikusta asiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En osaa sanoa, mutta tunnistan tyypin. Meillä oli myös töissä tällainen, parikymppinen naishenkilö. Alkuun ajattelin, että kyse on vain siitä että on uusi työpaikka eikä tavat vielä ole tutut, mutta vuodenkaan jälkeen hommat eivät alkaneet sujua.
Esim. yksityiskohtaisesti olisi pitänyt ohjeistaa, montako kuppia kahvia hänen pitää keittää - ei siis mihinkään viralliseen kahvitilaisuuteen, vaan ihan työkavereiden kesken kahvitauolle. Maalaisjärjellä luulisi, että jos näyttää siltä että kahvi uhkaa loppua kesken, niin sittenhän voi laittaa lisää tulemaan, se tippuu nopeasti. Samoin monet tosi perustason asiat piti rautalangasta vääntää moneen otteeseen.
Toisaalta sellaisissa työtehtävissä mitkä häntä itseään kiinnosti, oli oma-aloitteisempi, joten ehkä kyse oli vain siitä että ne tylsemmät työtehtävät ei kiinnostanut tarpeeksi että olisi käyttänyt omaa järkeä ja oli helpompi olla perässävedettävänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
M57 Stadista kirjoitti:
No kun on siivoushommissa kaikesta päätellen... - niin eipä tuo taida penaalin terävin kynä kyllä olla... Muutenkaan.
Hyvä että älyää sentään kysellä.
Vaikuttaa jopa sympaattisen hassulta ;)
Onko minkä näkönen.. ?
Varattu ?
Täytyy olla näyttävä, isot tissit ja silleen.
Vierailija kirjoitti:
En osaa sanoa, mutta tunnistan tyypin. Meillä oli myös töissä tällainen, parikymppinen naishenkilö. Alkuun ajattelin, että kyse on vain siitä että on uusi työpaikka eikä tavat vielä ole tutut, mutta vuodenkaan jälkeen hommat eivät alkaneet sujua.
Esim. yksityiskohtaisesti olisi pitänyt ohjeistaa, montako kuppia kahvia hänen pitää keittää - ei siis mihinkään viralliseen kahvitilaisuuteen, vaan ihan työkavereiden kesken kahvitauolle. Maalaisjärjellä luulisi, että jos näyttää siltä että kahvi uhkaa loppua kesken, niin sittenhän voi laittaa lisää tulemaan, se tippuu nopeasti. Samoin monet tosi perustason asiat piti rautalangasta vääntää moneen otteeseen.
Toisaalta sellaisissa työtehtävissä mitkä häntä itseään kiinnosti, oli oma-aloitteisempi, joten ehkä kyse oli vain siitä että ne tylsemmät työtehtävät ei kiinnostanut tarpeeksi että olisi käyttänyt omaa järkeä ja oli helpompi olla perässävedettävänä.
Mun mielestä on ihan relevantti kysymys, että montako kuppia on tapana keittää.. ei ole järkeä keittää kahvia viemäriin kaadettavaksi ja kurjaa on myös, jos kahvi loppuu kesken.. Mistä tuollaista voi tietää? 5 vai 12 kupillista vai jotain siltä väliltä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä keskustelussa tulee hyvin esille empaattiset erilaisuutta ymmärtävät ihmiset ja ne joita ketuttaa ihan joka asia ja omaavat kapean mielenmaiseman. :) ei mikään ihme että monet kokevat olevansa kiusattuja kun tuollaisia negatiivisia ulvojia on paikat täynnä.
Vierailija kirjoitti:
Onko teillä kaikki tehtävät sellasia mitkä tehdään vaan kerran? Jos pitää joka päivä pyyhkiä ja pestä ja pinota, niin kai se nyt onkin parempi neuvoa kerralla kunnolla. Mikään ei ole niin vittumaista kun summittaiset ohjeet ja sit jälkikäteen valitusta siitä kun ei uusi työntekijä tajunnut laittaa pinoa oikeaan kohtaan mistä se on helppo ottaa. Ei millään pahalla ap, mut kuulostat just sellaselta leipääntyneeltä työntekijältä joka ei vaan voi ymmärtää että kaikki ei ajattele asioita just samalla tavalla kun sä. Pitäis vaan maagisesti "pinoa ne tohon pöydälle" -lauseesta ymmärtää just miten pitää tehdä ja miten ei ehdottomasti saa tehdä.
Totta tuokin, mutta ap:n kuvauksesta ainakin itse sain vaikutelman, että tuo työntekijä kyselee yksityiskohtia, joilla ei olisi väliä eikä valitusta olisi tulossa.
Ehkä hän ei sitä kumminkaan tiedä, ja hänelle voisi sen selkeästi myös sanoa, että "ihan sama miten ja mihin kohtaan pinoat, ei ole väliä."
Se kyllä on ihan totta, että on kohtuutonta, jos ei ohjeista kunnolla JA valittaa jälkeenpäin. Sitäkin toki joissain duuneissa tapahtuu, mikä on syvältä.
Monessa työssä kumminkin soveltamisen taito ja valintojen teko on tärkeää. Jos joku seisoo tumput suorina, jollei kukaan valvo hänen tekemisiään ja ohjeista koko ajan, sellaista työntekijää ei varmasti vakinaisteta siihen duuniin.
4
Vierailija kirjoitti:
Tässä keskustelussa tulee hyvin esille empaattiset erilaisuutta ymmärtävät ihmiset ja ne joita ketuttaa ihan joka asia ja omaavat kapean mielenmaiseman. :) ei mikään ihme että monet kokevat olevansa kiusattuja kun tuollaisia negatiivisia ulvojia on paikat täynnä.
Miten niin? Ap minusta suhtautuu tuohon työntekijään ihan hyvin, kehuukin. On parempi pyrkiä ymmärtämään muita vaikka sitten kysymällä asiaa kuin ärsyyntyä tyhjästä, kuten sinä itse tunnut tekevän.
Oi, kuulostaa tutulta! Minä olen juuri tuollainen. Olen ihminen, joka haluaa tehdä hyvää jälkeä ja pelkää virheiden tekemistä. Teen yleensä tosi itsenäistä työtä, jossa mun ei tarvitse kysyä keneltäkään. Mutta just pari viikkoa sitten sain ihan pienen hanttihomman, paljon yksinkertaisemman kun mitä normaali työni on. Sellaisen "liimaa nämä tarrat noihin kansioihin". Jouduin todella työstämään mielessäni sitä, että "nämä on vaan tarroja, joissa kerrotaan mitä kansioissa on", jotta en olisi mennyt kyselemään just noin simppeleitä juttuja, kun ap:n työkaveri.
Omat normaalit työni osaan hyvin ja olen niissä luova. Mutta...sääliksi käy entisiä esimiehiä jossain kesätyöpaikoissani ;-D
Ap kertoi, että tämä kyselijä tekee todella tarkkaa työtä hyvät ohjeet saatuaan. Kannattaa siis ohjeistaa hänet erittäin hyvin. Todennäköisesti ei kysy samaa kahta kertaa.
Itse en yhtään ymmärrä jatkuvaa kyselemistä. Tai ymmärtäisin, jos väärin tehtynä jonkun henki ja terveys olisi vaarassa tai tulee taloudellista haittaa mutta muuten en.
Mitä väliä sillä on jos paperipino on pöydän vasemmassa laidassa eikä oikeassa?
Vierailija kirjoitti:
Itse en yhtään ymmärrä jatkuvaa kyselemistä. Tai ymmärtäisin, jos väärin tehtynä jonkun henki ja terveys olisi vaarassa tai tulee taloudellista haittaa mutta muuten en.
Mitä väliä sillä on jos paperipino on pöydän vasemmassa laidassa eikä oikeassa?
Aina löytyy ihminen, jolle sillä on väliä ja joka käy siirtämässä sen pinon "oikeaan" paikkaan jonkun typerän kesätyöntekijän jäljiltä. 'Ainahan se on laitettu vasempaan reunaan! Kyllähän tuollainen pitäisi kaikkien tietää..'
Jossain edellisessä paikassa on kerrottu suurpiirteiset ohjeet ja sitten urputettu kun ei ole hoksannut itse kysyä jotain triviaalia. Nyt sitten ikään kuin varmistaa että homma tulee hoidettua juuri kuin on toivottu.