Muita, jotka joutui lapsena pukeutumaan "lapsellisemmin" kuin muut? Miksiköhän näin?
Tuli mieleen, kun katselin vanhoja valokuvia juhannuksena. Meillä oli onneksi sellainen aika pieni koulu, jossa en muista että varsinaisesti olisi kiusattu, mutta itsestä joskus tuntui kuitenkin tyhmältä. Esim. farkkuja tai mitään ns. muodikkaita vaatteita en saanut kuin vasta yläasteella, koulussa oli ala-asteen loppupuolellakin yleensä jotkut siistit "lasten housut" ja collegepaita tms. Talvella ulkovaatteena oli yleensä haalarit (koulussakin) vielä ainaki 10v:nä, muistan että olin ainoa, sen jälkeen piti käyttää toppahousuja, jotka laitettiin toisten housujen päälle. Ja jos satoi tai oli märkää, piti laittaa koulumatkallekin sadevaatteet (sisältäen kurahousut, mitkä oli tietysti sen ikäisestä nolot). Muilla oli sateella ehkä just kumpparit ja sateenvarjo. Niin ja sen vielä muistan, että sormikkaat ja pipo (sellaiset ohuet, mutta kuitenkin) piti laittaa jo heti alkusyksystä, vaikka itsellä ei ollut kylmä eikä kellään muulla vielä ollut. Ymmärrän, että pakkasella pitää määrätä, jos ei itse tajua, mutta vähän noloa kun "ison tytön" puolesta päätetään, että nyt sinua paleltaa, jos et laita näitä.
En ole traumatisoitunut, mutta olikohan kellään muualla tällaista...? Olen nyt 25v, joten ei tämä mitään esihistoriallista aikaa ollut!
Kommentit (27)
Mulle äiti teki aikoinaan paljon vaatteita, kun olin pikkupoika. Hävetti aivan sairaasti ja mua jopa kiusattiinkin asian johdosta. Koitin aina valehdella, että "ei tämä ole äidin tekemä, tämä on kaupasta". Vaatteissa itsessään ei tietenkään ollut mitään vikaa ja nyt vasta aikuisena olen ymmärtänyt, että tuohan oli oikeastaan ihan luxusta. Harvan äiti olisi osannut ja jaksanut vaatteita tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Minäkin muistan haalarit, että ne oli jotenkin äidin mielestä se ainoa oikea talvivaate, vaikka itse en olisi enää isompana koululaisen halunnut käyttää. Ihan yhtä lämminhän olisi takki ja housut olleet.
Minutkin aina ylipuettiin, talvella piti aina olla pitkät kalsarit, villahousut ja villapaita, toppahaalari ja karvalakki, jalassa huopasaappaat. Niin ja tietysti kypärämyssy ja parit lapaset. Ja jos uhkasi sataa niin täydelliset sadevaatteet ja kumisaappaat, niin ja pitkät kalsarit koska sateella on aina kylmä. Sama meno jatkui yläasteella asti, usein pukeutumiseni herätti kiusallista huomiota.
Minulla myös oli todella tiukka kuri sen suhteen, että aina piti olla lämpöiset vaatteet. Jos lämpötila oli alle kymmenen astetta niin pitkä alushousut ja villahousut sekä villapaita olivat pakolliset. Käytännössä minulla oli villahousupakko syyskuulta toukokuulle. Talvella aina toppahaalarit (siis sellaiset toppahousut, joissa olkaimet ja etuosa ylsi rinnan korkeudella ja takaosa pitkälle ylös selkään) ja jos pakkasta oli yli 5 astetta, niin huopikkaat. Äidin itseneuloma paksu kypärämyssy, korkea ja paksu villakauluri sekä kahdet-kolmet lapaset.
Jos sääennusteessa oli edes sadekuurojen mahdollisuus niin täysi sadeasu ja kontiot jalkaan ja alle villavaatteet. Usein kävi niin ettei todellakaan satanut ja minä marssin täydessä varustuksessa kouluun. Siitä sai kyllä kuulla. Tämä jatkui meillä koko kouluajan.
Vierailija kirjoitti:
Minulla myös oli todella tiukka kuri sen suhteen, että aina piti olla lämpöiset vaatteet. Jos lämpötila oli alle kymmenen astetta niin pitkä alushousut ja villahousut sekä villapaita olivat pakolliset. Käytännössä minulla oli villahousupakko syyskuulta toukokuulle. Talvella aina toppahaalarit (siis sellaiset toppahousut, joissa olkaimet ja etuosa ylsi rinnan korkeudella ja takaosa pitkälle ylös selkään) ja jos pakkasta oli yli 5 astetta, niin huopikkaat. Äidin itseneuloma paksu kypärämyssy, korkea ja paksu villakauluri sekä kahdet-kolmet lapaset.
Jos sääennusteessa oli edes sadekuurojen mahdollisuus niin täysi sadeasu ja kontiot jalkaan ja alle villavaatteet. Usein kävi niin ettei todellakaan satanut ja minä marssin täydessä varustuksessa kouluun. Siitä sai kyllä kuulla. Tämä jatkui meillä koko kouluajan.
Täsmälleen sama juttu minullakin, varsinkin sateella. Jos näytti vähänkään sateiselta niin äiti puki minulle pitkät kalsarit ja villapaidan ym. ja päälle kunnon sadeasu, henkselikurahousut ja sadetakki ja tietenkin Kontiot jalkaan. Myöhemmin ostettiin vielä sellainen sadehattu, keltainen sydvesti. Olin jo 12-13 vuotias ja näitä sadevaatteita piti käyttää myös koulumatkalla. Tulihan siitä kommenttia, mutta pakko oli käyttää.
Onpa teillä kaikilla ollut huolehtivaiset vanhemmat.
Minulla oli aika samanlaista. Myös hiuksia kontrolloitiin, piti olla pitkä letti.
Sama juttu. Kotona oli kova kuri ja meille lapsille aina määrättiin mitä päälle laitetaan. Ei auttanut panna hanttiin kun komennettiin laittamaan toppahousut, karvalakki tai kuravaatteet ja kumpparit. Tietysti niistä joskus pilkattiin mutta poiskaan ei voinut ottaa. Kotona olisi tullut selkään jos olisi jäänyt kiinni.