Muita, jotka joutui lapsena pukeutumaan "lapsellisemmin" kuin muut? Miksiköhän näin?
Tuli mieleen, kun katselin vanhoja valokuvia juhannuksena. Meillä oli onneksi sellainen aika pieni koulu, jossa en muista että varsinaisesti olisi kiusattu, mutta itsestä joskus tuntui kuitenkin tyhmältä. Esim. farkkuja tai mitään ns. muodikkaita vaatteita en saanut kuin vasta yläasteella, koulussa oli ala-asteen loppupuolellakin yleensä jotkut siistit "lasten housut" ja collegepaita tms. Talvella ulkovaatteena oli yleensä haalarit (koulussakin) vielä ainaki 10v:nä, muistan että olin ainoa, sen jälkeen piti käyttää toppahousuja, jotka laitettiin toisten housujen päälle. Ja jos satoi tai oli märkää, piti laittaa koulumatkallekin sadevaatteet (sisältäen kurahousut, mitkä oli tietysti sen ikäisestä nolot). Muilla oli sateella ehkä just kumpparit ja sateenvarjo. Niin ja sen vielä muistan, että sormikkaat ja pipo (sellaiset ohuet, mutta kuitenkin) piti laittaa jo heti alkusyksystä, vaikka itsellä ei ollut kylmä eikä kellään muulla vielä ollut. Ymmärrän, että pakkasella pitää määrätä, jos ei itse tajua, mutta vähän noloa kun "ison tytön" puolesta päätetään, että nyt sinua paleltaa, jos et laita näitä.
En ole traumatisoitunut, mutta olikohan kellään muualla tällaista...? Olen nyt 25v, joten ei tämä mitään esihistoriallista aikaa ollut!
Kommentit (27)
Vierailija kirjoitti:
Itsellänikin oli vielä 12v:nä toppahaalari, kurahousut ja kypärämyssy.
Mitä se teki minulle? Noh, aikuisena minusta tuli haalari- ja kurahousufetissisti.
Täh? Oikeesti?
Miksi niitä piti käyttää vielä 12-vuotiaana?
Meillä oli myös alakoulussa. Yli 15 asteen pakkasilla piti pitää karvalakki ja toppahousuja ja yläkoulun tarjottiin kengiksi lapikkaita, vaikka muut kulkivat bootseissa. Farkkujen osalta yritettiin saada pitämään muutaman vuoden vanhaa mallia eikä millään meinattu suostua leventämään tai kaventamaan tarpeen mukaan. Rahasta ei ollut kiinni.
Meilläkin oli pipo/sormikasjuttu tuollain aika isonakin, että vaikka aikuisilla ei vielä ollut eikä muilla samanikäisillä, jostain syystä minun oletettiin palelevan, vaikka edes itse en sitä tajunnut! Mikäköhän siinä on, että vaikka muuten olin fiksu lapsi, niin en muka osaisi itse päätellä sitä, että paleleeko käsiä ja päätä vai ei. Ja olisihan ne voinut olla varalla vaikka repussa, mutta ei, piti laittaa eikä riisua saanut.
Noh, 80-luvulla aikuisetkin piti toppahaalareita. Ja olin ala-asteella kateellinen kaverin sadehousuista, itse omistin vain takin. En nyt osaa samaistua.
Vierailija kirjoitti:
Noh, 80-luvulla aikuisetkin piti toppahaalareita. Ja olin ala-asteella kateellinen kaverin sadehousuista, itse omistin vain takin. En nyt osaa samaistua.
Kyllä se vaan esiteiniäkin harmittaa, jos pitää pukeutua eri tavalla kuin muut, ihan riippumatta siitä, mikä vaatekappale on kyseessä. Eli minä ymmärrän kyllä yskän.
Meidän luokalla oli sellainen kiltti ja herttainen "kympintyttö", joka myös kulki pitkään tuollain, että oli tosi nätisti mutta lapsekkaasti pukeutunut, tyyliin juuri vaikka haalarit ja toppasaappaat ja topparukkaset jne. vaikka oltiin jo vitosella tai kutosella. Mutta ei tuo näyttänyt häntä haittaavaan eikä muitakaan. En ainakaan kuullut, että olisi kukaan kiusannut asiasta.
Kuljin yhtenä talvena, 5. luokalla muistaakseni, yhteen harrastukseen pyörällä läpi talven, koska sinne ei oikein muuten päässyt järkevästi. Tätä varten sitten nokkela äiti keksi syksyllä ostaa minulle kypäräpipon, jota piti siis käyttää pakkasella pyöräilykypärän alla. Ja ei, se ei ollut sellainen ohut aikuisten aluspipo, vaan ihan lasten peruskypäräpipo, ei nyt sentään mitään korvia tai muita koristuksia, mutta sellainen, joita tarhalaisilla yleensä on. Kai minulla oli pieni pää, kun sellainen mahtui. Ja sitä sitten koko talven käytin, vaikka nolotti kuinka.
En ehkä ihan saa kiinni ideasta. Kun olin ala-asteella, niin kellään ei vielä ollut mitään erikoisia muotivaatteita, yleensä kaikilla oli collegepaita ja tuulihousut tai farkut. Kurahousuja ei kyllä kenelläkään ollut päiväkoti-iän jälkeen (valmistetaanko niitä edes isojen lasten kokoisina?), mutta jos jollakin olisi ollut sadetakki ja sadehousut, niin tuskin sitä olisi kukaan ihmetellyt.
OT: No meillä ei tuota mutta mut puettiin väkipakolla siniseen ja ostettiin poikien kenkiä, takkeja housuja ja oikeastaan muitakin vaatteita. Kalsarit taisivat olla tyttöjen.
Pari vuotta vanhempi isosiskoni taas sai tyttöjen vaatteita.
Jälkeenpäin ajateltuna olin pettymys koska en ollut poika; varsinkin isälleni. Äitini sitten yritti jotenkin sairaalla tavalla tehdä minusta poikaa ja itsekin yritin miellyttää olemalla poikatyttö. Sairas perhekuvio muutenkin.
Kun pääsin lapsuudenkotini ikeestä olen kyllä toteuttanut naisellisuuttani. Rakastan kauniita kenkiä, mekkoja, hameita.
N38
Vierailija kirjoitti:
En ehkä ihan saa kiinni ideasta. Kun olin ala-asteella, niin kellään ei vielä ollut mitään erikoisia muotivaatteita, yleensä kaikilla oli collegepaita ja tuulihousut tai farkut. Kurahousuja ei kyllä kenelläkään ollut päiväkoti-iän jälkeen (valmistetaanko niitä edes isojen lasten kokoisina?), mutta jos jollakin olisi ollut sadetakki ja sadehousut, niin tuskin sitä olisi kukaan ihmetellyt.
Öö, sadehousut = kurahousut, sama asiahan ne kai on. Lasten housuja vaan yleensä nimitetään kurahousuiksi.
Vierailija kirjoitti:
OT: No meillä ei tuota mutta mut puettiin väkipakolla siniseen ja ostettiin poikien kenkiä, takkeja housuja ja oikeastaan muitakin vaatteita. Kalsarit taisivat olla tyttöjen.
Pari vuotta vanhempi isosiskoni taas sai tyttöjen vaatteita.
Jälkeenpäin ajateltuna olin pettymys koska en ollut poika; varsinkin isälleni. Äitini sitten yritti jotenkin sairaalla tavalla tehdä minusta poikaa ja itsekin yritin miellyttää olemalla poikatyttö. Sairas perhekuvio muutenkin.
Kun pääsin lapsuudenkotini ikeestä olen kyllä toteuttanut naisellisuuttani. Rakastan kauniita kenkiä, mekkoja, hameita.
N38
Hyi hel*etti, sairas perhe tosiaan.
Jäikö tuosta traumoja? Oletteko väleissä?
Oliko teillä lapsena vääntöä sormikkaat vs. rukkaset ? Itse muistan jossain vaiheessa, että rupesin inhoamaan kaikkia rukkasmallisia ja olisin halunnut pakkasellakin käyttää sormikkaita, mutta silti minulle ostettiin vain rukkasia. Siis vähän viileällä sai kyllä pitää neulesormikkaita, mutta sen jälkeen oli vain vk- ja topparukkasia. Tämä siis tuossa iässä 10-11-12 jotain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
OT: No meillä ei tuota mutta mut puettiin väkipakolla siniseen ja ostettiin poikien kenkiä, takkeja housuja ja oikeastaan muitakin vaatteita. Kalsarit taisivat olla tyttöjen.
Pari vuotta vanhempi isosiskoni taas sai tyttöjen vaatteita.
Jälkeenpäin ajateltuna olin pettymys koska en ollut poika; varsinkin isälleni. Äitini sitten yritti jotenkin sairaalla tavalla tehdä minusta poikaa ja itsekin yritin miellyttää olemalla poikatyttö. Sairas perhekuvio muutenkin.
Kun pääsin lapsuudenkotini ikeestä olen kyllä toteuttanut naisellisuuttani. Rakastan kauniita kenkiä, mekkoja, hameita.
N38
Hyi hel*etti, sairas perhe tosiaan.
Jäikö tuosta traumoja? Oletteko väleissä?
Olen muuttanut kauas ja soitellaan pari kertaa vuodessa.
Nyt kun luin viestini niin tuo väkipakolla oli väärä sana. Se oli paremminkin niin että esim. äitini väitti että jalkani on sen mallinen että.siihen ei sovi muut kuin poikien kengät. Enkä osannut sitä kyseenalaistaa kun olin vauvasta asti asiaan tottunut. Aikuisena ymmärsin että minulla on ihan normaali jalka ja selkänikin on normaali, ei erityisen leveä.
Sairasta kyllä - mutta pojan saaminen oli heille pakkomielle. Saivat vielä yhden lapsen - tytön mutta hän sai jo pukeutua kuten halusi.
No, mulla oli 6-vuotiaana kevätkurakeleillä kurahousut ja naapurin 5-vuotiaalla tytöllä kauniit kangashousut. Taisi huomauttaakin minulle, siitä kai jäi kirvelemään. Muuten ei olisi haitannut, samapa tuo, olin rämäpäätyttö, suurin osa leikkikavereista oli jokatapauksessa poikia. Ulkona oltiin, seikkailtiin ja leikittiin paljon.
Vierailija kirjoitti:
No, mulla oli 6-vuotiaana kevätkurakeleillä kurahousut ja naapurin 5-vuotiaalla tytöllä kauniit kangashousut. Taisi huomauttaakin minulle, siitä kai jäi kirvelemään. Muuten ei olisi haitannut, samapa tuo, olin rämäpäätyttö, suurin osa leikkikavereista oli jokatapauksessa poikia. Ulkona oltiin, seikkailtiin ja leikittiin paljon.
Ai. Kyllä meillä keväällä 7v täyttänyt tyttö käytti talven ja kevään ajan kurahousuja sekä esikoulussa (koronaan asti...) ja omalla pihalla. Eikö tuon ikäiset muka yleensä käytä?
Minullakin oli näin. En kyllä osaa selittää, mistä johtui, eikä siinä ollut kauheasti logiikkaa minun kohdallani. Äitini puki minut pikkulapsena kuin nuken (röyhelömekkoihin yms.), ala-asteella kuin 5-vuotiaan pikkupojan (paljon collegepaitoja joissa oli piirrettyjä hahmoja, ja tukkakin leikattiin ihan lyhyeksi); ja yläasteella - jolloin yritin jo panna vastaan - hän toteutti jotain muotifantasioitaan minun kauttani. Jouduin välillä menemään kouluun vaatteissa, jotka olivat ehkä 90-luvun muotilehdissä kuuminta hottia mutta saivat minut vajoamaan maan alle. Muistan vielä saamani h*orittelukommentit, kun menin kouluun pitsisessä napapaidassa.
Äitini yritti kontrolloida pukeutumistani vielä silloinkin, kun olin lukiossa. Tai no, ei pelkästään yrittänyt vaan myös pitkälti onnistui siinä, koska hän oli mukana maksamassa kun tarvitsin uusia vaatteita. Vaatekaupassa käynti oli aina suurta taistelua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, mulla oli 6-vuotiaana kevätkurakeleillä kurahousut ja naapurin 5-vuotiaalla tytöllä kauniit kangashousut. Taisi huomauttaakin minulle, siitä kai jäi kirvelemään. Muuten ei olisi haitannut, samapa tuo, olin rämäpäätyttö, suurin osa leikkikavereista oli jokatapauksessa poikia. Ulkona oltiin, seikkailtiin ja leikittiin paljon.
Ai. Kyllä meillä keväällä 7v täyttänyt tyttö käytti talven ja kevään ajan kurahousuja sekä esikoulussa (koronaan asti...) ja omalla pihalla. Eikö tuon ikäiset muka yleensä käytä?
Minuakin kiinnostaisi, miten iät tässä menee. Meillä myös eskarin juuri päättänyt, vauhdikasta ja itsensä kuraavaa sorttia, tähän asti kurikset olleet ihan normivaruste. Miten sitten syksyllä, kun on koululainen? Vieläkö niitä käytetään vai ei enää?
Minulle äiti pakotti koulumatkalle kurahousut ja sadetakin sekä kumisaappat jos oli vähänkin sateisen näköistä. Kurahousut olivat lapselliset henkselimalliset ja kumisaappaina tietenkin Kontiot, muita ei tainnut silloin ollakaan. Ikää minulla oli silloin 12-13 vuotta ja kurahousut hävettivät ihan helvetisti. Minua pilkattiin koulussa ja nimitettiin kurahousupojaksi. Nyt aikuisena käytän Kontioita ja kurahousuja ihan vapaaehtoisesti.
Minäkin muistan haalarit, että ne oli jotenkin äidin mielestä se ainoa oikea talvivaate, vaikka itse en olisi enää isompana koululaisen halunnut käyttää. Ihan yhtä lämminhän olisi takki ja housut olleet.
Itsellänikin oli vielä 12v:nä toppahaalari, kurahousut ja kypärämyssy.
Mitä se teki minulle? Noh, aikuisena minusta tuli haalari- ja kurahousufetissisti.