Päätin vuosi sitten katsoa koska meidät pyydetään kylään...

Vierailija kirjoitti:

Ap, kertoisitko minulle, kuinka minun tulisi menetellä ihmisenä, joka ei erityisemmin halua järjestää mitään kutsuja, mutta joskus saa kutsuja toisten kotiin?

Näen ystäviä monesti muuten kuin kenenkään kotona, esim. niin, että käymme ravintolassa, teatterissa, mutten vain kaupungilla tai yhteisillä matkoilla. Joskus myös joku kutsuu käymään, ja usein olen mennyt, mutta nyt tämän luettuani aloin kyllä epäröimään, pitäisikö jatkossa enää mennä.

Jos en kuitenkaan itse aio kutsua, niin pitäisikö aina kieltäytyä, jos joku ystäväporukasta kutsuu kotiinsa? Ilmoitanko kieltäytyessäni, että en tule, koska en itse aio järjestää kutsuja? Vai valehtelenko kieltäytymisen syyn?

Voinko muuten pitää ystävyyssuhteen elossa, vai onko tuo tilanne, kun kutsu esitetään minulle valinnan paikka, jossa joko ystävyys loppuu tai minunkin on pakko jossain vaiheessa esittää kutsu omaan kotiini?

Tämä vähän tuntuu saivartelulta. Jotenkin ajattelin ap:n viestistä ettei koko ystävyys ole kovin vastavuoroista vaan aina ap:n täytyy ottaa yhteyttä. Ja ilmeisesti ap:n ystävät eivät ole pyytäneet häntä mihinkään muuallekaan.

Vierailija kirjoitti:

Ap, kertoisitko minulle, kuinka minun tulisi menetellä ihmisenä, joka ei erityisemmin halua järjestää mitään kutsuja, mutta joskus saa kutsuja toisten kotiin?

Näen ystäviä monesti muuten kuin kenenkään kotona, esim. niin, että käymme ravintolassa, teatterissa, mutten vain kaupungilla tai yhteisillä matkoilla. Joskus myös joku kutsuu käymään, ja usein olen mennyt, mutta nyt tämän luettuani aloin kyllä epäröimään, pitäisikö jatkossa enää mennä.

Jos en kuitenkaan itse aio kutsua, niin pitäisikö aina kieltäytyä, jos joku ystäväporukasta kutsuu kotiinsa? Ilmoitanko kieltäytyessäni, että en tule, koska en itse aio järjestää kutsuja? Vai valehtelenko kieltäytymisen syyn?

Voinko muuten pitää ystävyyssuhteen elossa, vai onko tuo tilanne, kun kutsu esitetään minulle valinnan paikka, jossa joko ystävyys loppuu tai minunkin on pakko jossain vaiheessa esittää kutsu omaan kotiini?

Hyvä vastaus ja rakentavin koko viestketjussa.

Hyvä neuvo olisi se, että puhuu asiat suoraan.

Kutsun voi myös tehdälähikahvilaan tai ravintolaan. Vaikka ei koko menuuta tarjoaisikaan voi tilata viinipullon tai jälkkärit omaan piikkiin huomaavaisena eleenä toisen vieraanvaraisuudesta. Tai muistaa juhlapäivänä jollakin, että olipa kiva kun sain olla vieraanasi.

Nämä ovat vanhanaikaisia käytöstapoja, mutta tekevät yhä vaikutuksen. Kutsuja tulee edelleenkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pyydettäessä kaikki tulevat intopinkeenä.

Ap

Niin? Ei kannata pyytää jos ei halua vietaita.

Kyse on vastavuoroisuudesta ei siitä etteikö haluttais vieraita.

Ap

Meillä oli tämä sama ja vuosia meillä kävi syömässä sekä juomassa isojakin porukoita viikonlopun vietossa.

Pari kertaa on itse saatu vastaava kutsu ja sitten päätin etten jaksa siivota ja tarjoilla yksipuolisesti.

Ei olla enää kyläilty toistemme luona ollenkaan ja nyt on ystäviä joiden kanssa toimii vuorotellen illanvietot sekä matkustelemaan mennään porukalla eli kyllä ystävät voi vaihtaa parempiin.

Vierailija kirjoitti:

Ap, vaikutat melko rasittavalta ihmiseltä. Mitä jos vieraasi eivät ole vuodessa toipuneet viime tapaamisesta, vaan tarvitsevat useamman vuoden tauon.

Muutenkin joka asian laskeminen ja tasaaminen, kaiken kaikkiaan, on ahdistavaa.

Mitä rasittavaa on vastavuoroisuuden odotuksessa?

Ai niin, sä olet niitä jotka vaan haluavat itselleen mutta eivät ole valmiita antamaan muille mitään. No onhan se varmaan rasittavaa sun mielestä.

Mä ymmärrän täysin mitä ap tarkoittaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, kertoisitko minulle, kuinka minun tulisi menetellä ihmisenä, joka ei erityisemmin halua järjestää mitään kutsuja, mutta joskus saa kutsuja toisten kotiin?

Näen ystäviä monesti muuten kuin kenenkään kotona, esim. niin, että käymme ravintolassa, teatterissa, mutten vain kaupungilla tai yhteisillä matkoilla. Joskus myös joku kutsuu käymään, ja usein olen mennyt, mutta nyt tämän luettuani aloin kyllä epäröimään, pitäisikö jatkossa enää mennä.

Jos en kuitenkaan itse aio kutsua, niin pitäisikö aina kieltäytyä, jos joku ystäväporukasta kutsuu kotiinsa? Ilmoitanko kieltäytyessäni, että en tule, koska en itse aio järjestää kutsuja? Vai valehtelenko kieltäytymisen syyn?

Voinko muuten pitää ystävyyssuhteen elossa, vai onko tuo tilanne, kun kutsu esitetään minulle valinnan paikka, jossa joko ystävyys loppuu tai minunkin on pakko jossain vaiheessa esittää kutsu omaan kotiini?

Kohteliasta olisi esittää vastakutsu, mutta jos todellakaan et aio näin tehdä, vie ainakin hyvät tuliaiset. Vieraiden kestitseminen on kyllä mukavaa, mutta valitettavasti kaikkea muuta kuin ilmaista. Lisäksi siivoaminen, kokkaaminen, leipominen ym. edeltävä työ on oma vaivansa, joka vieraan on hyvä "palkita" joko vastavuoroisuuden periaatteen mukaisesti tai ainakin tuliaisten merkeissä.

En ole ikinä ymmärtänyt tätä vastavuoroisuuden ajatusta, koska se ei tunnu ulottuvan kovinkaan moneen asiaan. Miksi kukaan kutsuu kavereita kylään, jos näkee, että siitä on vaivaa tai ajattelee sitä taloudellista menetystä, joka asiasta seuraa? Meillä siivotaan muutenkin kuin ennen vieraiden käymistä, ruokaa tehdään ja leivotaankin, joten omituista ajatella, että "teen tätä vain siksi, että ne kutsumani vieraat kutsuvat sitten minut luokseen". Ei ystävyys ainakaan minulle ole sitä, että vuoden mittaan pitää rahallisten kulujen mennä tasan. Lasketaanko tähän vastavuoroisuuteen sekin, millaisia matkakuluja syntyy vierailulle mennessä vai pelkästään isäntäväen kulut?

Joka tapauksessa olen aikaa sitten oppinut, että en mene kutsuttunakaan kylään kuin parhaille ystävilleni. Muiden kavereiden kanssa pidän selkeää linjaa, en halua joutua vieraanvaraisuusvelkaan ja vastaan kutsuihinsa kieltävästi oli ne sitten lapsensa synttärit tai kaveriporukan illanvietto. Tästäkin loukkaannutaan verisesti, mutta parempi nähdä kahvilassa, teatterissa tai lenkkipolulla kuin päätyä jonkun mustalle listalle siksi, että en kutsu kotiini tai mökille, koska "niin kuuluu tehdä".

Minäkään en halua järjestää mitään kutsuja kotonani. Ja mieluummin lähden ravintolaan syömään ystävien kanssa kuin jonkun kotiin.

Minä olen se, joka järjestää kaveriporukan parhaat bileet kerran vuodessa, mutta vain tarkasti valikoidulle porukalle. Tästä syystä saan vuoden mittaan runsaasti kutsuja erilaisiin illanviettoihin jne. Tiedän, että kutsut tulevat sillä ajatuksella, että sillä tavalla lunastaa paikkansa minun juhliini.

Vastaan näihin illanviettopyyntöihin kategorisesti kieltävästi. Minä en ole ostettavissa, minun juhliini pääsee muilla kriteereillä vastavuoroisuudella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pyydettäessä kaikki tulevat intopinkeenä.

Ap

Niin? Ei kannata pyytää jos ei halua vietaita.

Kyse on vastavuoroisuudesta ei siitä etteikö haluttais vieraita.

Ap

Sitten kerrot ystäville että odotat vastavuoroisuutta. "En kutsu sinua kylään ennen kuin olen saanut kutsun vastavuoroisesti".

Täyspäiset ihmiset tajuaa tämän sanomattakin.

Asiallinen aloitus, monta asiatonta vastausta. Näkee taas millainen porukka kerääntyy palstalle.

Vierailija kirjoitti:

Ap, kertoisitko minulle, kuinka minun tulisi menetellä ihmisenä, joka ei erityisemmin halua järjestää mitään kutsuja, mutta joskus saa kutsuja toisten kotiin?

Näen ystäviä monesti muuten kuin kenenkään kotona, esim. niin, että käymme ravintolassa, teatterissa, mutten vain kaupungilla tai yhteisillä matkoilla. Joskus myös joku kutsuu käymään, ja usein olen mennyt, mutta nyt tämän luettuani aloin kyllä epäröimään, pitäisikö jatkossa enää mennä.

Jos en kuitenkaan itse aio kutsua, niin pitäisikö aina kieltäytyä, jos joku ystäväporukasta kutsuu kotiinsa? Ilmoitanko kieltäytyessäni, että en tule, koska en itse aio järjestää kutsuja? Vai valehtelenko kieltäytymisen syyn?

Voinko muuten pitää ystävyyssuhteen elossa, vai onko tuo tilanne, kun kutsu esitetään minulle valinnan paikka, jossa joko ystävyys loppuu tai minunkin on pakko jossain vaiheessa esittää kutsu omaan kotiini?

Mun mielestä on vähän "moukkamaista" käydä kahvittelemassa muiden luona, ilman että esittää koskaan vastakutsua. Jos et halua pyytää kotiin, voit vaikka pyytää pihaan tai lähipuistoon piknikille, niin että hommaat vuorostasi tarjoilut. Pakkoa mihinkään tämmöiseen vastakutsuun ei tietenkään ole, vaan vapaasti saat toimia miten haluat. Ei kuitenkaan kannata ihmetellä, jos joku päivä sitä toistakaan vaan ei enää huvita. Tai jos käyt usein toisen luona, niin voisit siellä olla se, joka vie kahvipaketin ja leipomukset, keittää kahvin jne. Miksi et halua pyytää ketään kylään?

Jotain kirjoittamattomia sääntöjä tuollaiset vastavuoroisuudet. Itse järjestän kutsut, mikäli haluan järjestää sellaiset ja tavata ystäviäni kotonani, en sen takia että joku sitten kutsuisi minut jonnekin. Ei kenenkään tarvitse kutsua ketään illanviettoon kotiinsa, jos ei oikeasti halua viettää iltaa heidän kanssaan!

Eli parempi kieltäytyä kaikista kutsuista ihmisten koteihin, niin kukaan ei pahoita mieltään. Vain lähin suku ja pari parasta ystävää poikkeuksina. Hyvä tietää.

Viesti ei näy?!

Mä olen sellainen kutsuja kuin ap. Olen huomannut että melko harva kutsuu ihmisiä syömään kunnolla illallista ja istumaan iltaa. Näitä sitten vaan en uudelleen kutsu. Kamalin kokemus oli iso perhe kylässä koko viikonlopun osallistumatta mihinkään auttamiseen (siis alkaen pedit laitoin ja sain myös ottaa lakanat sekaisista pedeistä pois, tehdä ihan kaiken) ja he oikein ääneen totesivat että olipa ihana viikonloppu oikein kunnon lomailua, joo heille epäilemättä. Kaikilla vaan ei ole käytöstapoja.

Alkanut hiipua ihan kokonaan nämä kyläilyperinteet valitettavasti. Aika harvan kanssa toiminut vastavuoroisesti ja nyt jostain syystä vaan hiipuu ja hiipuu yhä halvemmaksi. Tavataan sitten muissa merkeissä. En kyllä koe että haluan tämän vuoksi ystävyys tai kaverisuhteita poikkikaan laittaa.

Meille tulee vuoden mittaan aika monta illanviettokutsua. Suurin osa niistä on sellaisia, että ei millään haluaisi lähteä, mutta on kohteliasta mennä. Jos kieltäytyy, kutsuja haluaa tietää tarkan syyn ja haluaa saada asiasta selvityksen, ei riitä, että sanoo syyksi lastenvahtiongelman tai varhaisen matkaanlähdön seuraavana aamuna. Totta kai tulette, kun meillä kokoonnutaan. Niin kiva nähdä pitkästä aikaa.

Sitten kun vietät iltaa pitkin hampain, alkaa ottaa päähän tieto siitä, että tämä isäntäpari on pakko kutsua meille eli menee pilalle joku tulevista viikonlopuista. Ilta päättyy siihen, kun isäntäväki hyvästellessä kyselee, että koska teillä sitten kokoonnutaan eli se vastakutsu halutaan samantien ja vieläpä koko sille paikallaolevalle porukalle, josta et välttämättä tunne puoliakaan.

Vierailija kirjoitti:

Meille tulee vuoden mittaan aika monta illanviettokutsua. Suurin osa niistä on sellaisia, että ei millään haluaisi lähteä, mutta on kohteliasta mennä. Jos kieltäytyy, kutsuja haluaa tietää tarkan syyn ja haluaa saada asiasta selvityksen, ei riitä, että sanoo syyksi lastenvahtiongelman tai varhaisen matkaanlähdön seuraavana aamuna. Totta kai tulette, kun meillä kokoonnutaan. Niin kiva nähdä pitkästä aikaa.

Sitten kun vietät iltaa pitkin hampain, alkaa ottaa päähän tieto siitä, että tämä isäntäpari on pakko kutsua meille eli menee pilalle joku tulevista viikonlopuista. Ilta päättyy siihen, kun isäntäväki hyvästellessä kyselee, että koska teillä sitten kokoonnutaan eli se vastakutsu halutaan samantien ja vieläpä koko sille paikallaolevalle porukalle, josta et välttämättä tunne puoliakaan.

Kylläpä olet elämäsi vaikeaksi tehnyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, kertoisitko minulle, kuinka minun tulisi menetellä ihmisenä, joka ei erityisemmin halua järjestää mitään kutsuja, mutta joskus saa kutsuja toisten kotiin?

Näen ystäviä monesti muuten kuin kenenkään kotona, esim. niin, että käymme ravintolassa, teatterissa, mutten vain kaupungilla tai yhteisillä matkoilla. Joskus myös joku kutsuu käymään, ja usein olen mennyt, mutta nyt tämän luettuani aloin kyllä epäröimään, pitäisikö jatkossa enää mennä.

Jos en kuitenkaan itse aio kutsua, niin pitäisikö aina kieltäytyä, jos joku ystäväporukasta kutsuu kotiinsa? Ilmoitanko kieltäytyessäni, että en tule, koska en itse aio järjestää kutsuja? Vai valehtelenko kieltäytymisen syyn?

Voinko muuten pitää ystävyyssuhteen elossa, vai onko tuo tilanne, kun kutsu esitetään minulle valinnan paikka, jossa joko ystävyys loppuu tai minunkin on pakko jossain vaiheessa esittää kutsu omaan kotiini?

Mun mielestä on vähän "moukkamaista" käydä kahvittelemassa muiden luona, ilman että esittää koskaan vastakutsua. Jos et halua pyytää kotiin, voit vaikka pyytää pihaan tai lähipuistoon piknikille, niin että hommaat vuorostasi tarjoilut. Pakkoa mihinkään tämmöiseen vastakutsuun ei tietenkään ole, vaan vapaasti saat toimia miten haluat. Ei kuitenkaan kannata ihmetellä, jos joku päivä sitä toistakaan vaan ei enää huvita. Tai jos käyt usein toisen luona, niin voisit siellä olla se, joka vie kahvipaketin ja leipomukset, keittää kahvin jne. Miksi et halua pyytää ketään kylään?

Minusta on yhtä moukkamaista pyytää kylään uudestaan ja uudestaan vastakutsun toivossa. Ei niihin kutsuihinkaan aina huvita myöntävästi vastata, mutta kohteliaana ihmisenä olen mennyt. Älä kutsu, jos et oikeasti halua kutsua!

Aloittaja on aika rasittavan ja itsekeskeisen oloinen, en sanoisi asialliseksi. En mittaa ystävyyttä sen mukaan kuka on tehnyt mitä kenen hyväksi. Aloittaja varmaan katsoo vain mitä itse on tehnyt ja on sokea muiden vaivannäölle ja elämäntilanteille. Kannattaa katsoa peiliinkin välillä eikä käyttäytyä kuin pikkulapsi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meille tulee vuoden mittaan aika monta illanviettokutsua. Suurin osa niistä on sellaisia, että ei millään haluaisi lähteä, mutta on kohteliasta mennä. Jos kieltäytyy, kutsuja haluaa tietää tarkan syyn ja haluaa saada asiasta selvityksen, ei riitä, että sanoo syyksi lastenvahtiongelman tai varhaisen matkaanlähdön seuraavana aamuna. Totta kai tulette, kun meillä kokoonnutaan. Niin kiva nähdä pitkästä aikaa.

Sitten kun vietät iltaa pitkin hampain, alkaa ottaa päähän tieto siitä, että tämä isäntäpari on pakko kutsua meille eli menee pilalle joku tulevista viikonlopuista. Ilta päättyy siihen, kun isäntäväki hyvästellessä kyselee, että koska teillä sitten kokoonnutaan eli se vastakutsu halutaan samantien ja vieläpä koko sille paikallaolevalle porukalle, josta et välttämättä tunne puoliakaan.

Kylläpä olet elämäsi vaikeaksi tehnyt.

Jos kieltäydyt kutsusta, olet hankala ihminen ja jos vastaat myöntävästi, joudut järjestämään illanvieton. Teit niin tai näin, aina väärin. Minusta tuollainen vastavuorokutsun odottaja on narsisti, joka haluaa pitää muita otteessaan. Kaikkien pitää toimia hänen päätöstensä mukaisesti.

Vierailija kirjoitti:

Mä olen sellainen kutsuja kuin ap. Olen huomannut että melko harva kutsuu ihmisiä syömään kunnolla illallista ja istumaan iltaa. Näitä sitten vaan en uudelleen kutsu. Kamalin kokemus oli iso perhe kylässä koko viikonlopun osallistumatta mihinkään auttamiseen (siis alkaen pedit laitoin ja sain myös ottaa lakanat sekaisista pedeistä pois, tehdä ihan kaiken) ja he oikein ääneen totesivat että olipa ihana viikonloppu oikein kunnon lomailua, joo heille epäilemättä. Kaikilla vaan ei ole käytöstapoja.

Alkanut hiipua ihan kokonaan nämä kyläilyperinteet valitettavasti. Aika harvan kanssa toiminut vastavuoroisesti ja nyt jostain syystä vaan hiipuu ja hiipuu yhä halvemmaksi. Tavataan sitten muissa merkeissä. En kyllä koe että haluan tämän vuoksi ystävyys tai kaverisuhteita poikkikaan laittaa.

Kyläilyperinteeseen ei kuulu nykyaikainen tarkka vastavuoroisuus.