Lue keskustelun säännöt.
Whataboutismi ärsyttää
Kommentit (32)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisitko ap hiukan täsmentää. Mitä tarkoitat whatabooutismilla? Eli suomeksi jossittelulla.
Minusta sitä ei harjoiteta ollenkaan tarpeeksi. Ei harkita asioiden mahdollisia seuraamuksia ja ollaan sitten hoomoilasina, kun asiat menevät ikävään suuntaan.
Tämän näkee ihan yksilötasolta maailmanpolitiikkaan saakka. Esimerkiksi naaapurini, joka yksityisyrittäjänä maksoi itselleen minimisosiaaliturvaa ja -eläkettä ja nyt sitten kitisee surkeaa eläkettään. Tai Trump, joka ensin hylkii ja suututtaa lähimmät liittolaiset ja sitten kitisee, kun ei saakaan myönnytyksiä ja tukea.
Niin makaa kuin petaa, sanoo sananlasku, ja on usein ihan oikeassa.
Olet oikeassa, mutta whataboutismi ei ole jossittelua, vaan muttaentäilyä eli sitä, että vedetään jostakin puhuttaessa mukaan muita ilmiöitä, mikä hajottaa keskustelua. Tavallaan siis mitätöidään keskustelunaiheen mielenkiintoisuutta ja katkaistaan juoni debatilta.
Joskus on hyvä laajentaa aihetta, mutta jos sitä tekee asiaankuulumattomilla vertailuilla, missään keskustelussa ei päästä puusta pitkään.
Ihan debatilta?
Englanti syö suomen
Englanti uhkaa kieliä kaikkialla, mutta nöyrässä Suomessa tilanne on erityisen paha, sanoo fennougristiikan professori Janne Saarikivi.
T-paidan rintamuksessa lukee Dadman. Fontti mukailee Batman-logoa. Kahden pienen lapsen isälle sanaleikki sopii, mutta sen kieli yllättää. Helsingin yliopiston fennougristiikan professori Janne Saarikivi on Suomen tunnetuimpia englannin arkikäytön kriitikoita.
No mitä, olisiko siinä lepakkologon alla pitänyt lukea "isimies" vai mitä ihmettä? Se on vitsi, joka ei toimi suomeksi. Ja se paita ei varmaan ole Suomessa tehty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisitko ap hiukan täsmentää. Mitä tarkoitat whatabooutismilla? Eli suomeksi jossittelulla.
Minusta sitä ei harjoiteta ollenkaan tarpeeksi. Ei harkita asioiden mahdollisia seuraamuksia ja ollaan sitten hoomoilasina, kun asiat menevät ikävään suuntaan.
Tämän näkee ihan yksilötasolta maailmanpolitiikkaan saakka. Esimerkiksi naaapurini, joka yksityisyrittäjänä maksoi itselleen minimisosiaaliturvaa ja -eläkettä ja nyt sitten kitisee surkeaa eläkettään. Tai Trump, joka ensin hylkii ja suututtaa lähimmät liittolaiset ja sitten kitisee, kun ei saakaan myönnytyksiä ja tukea.
Niin makaa kuin petaa, sanoo sananlasku, ja on usein ihan oikeassa.
Olet oikeassa, mutta whataboutismi ei ole jossittelua, vaan muttaentäilyä eli sitä, että vedetään jostakin puhuttaessa mukaan muita ilmiöitä, mikä hajottaa keskustelua. Tavallaan siis mitätöidään keskustelunaiheen mielenkiintoisuutta ja katkaistaan juoni debatilta.
Joskus on hyvä laajentaa aihetta, mutta jos sitä tekee asiaankuulumattomilla vertailuilla, missään keskustelussa ei päästä puusta pitkään.
Ihan debatilta?
Englanti syö suomen
Englanti uhkaa kieliä kaikkialla, mutta nöyrässä Suomessa tilanne on erityisen paha, sanoo fennougristiikan professori Janne Saarikivi.
T-paidan rintamuksessa lukee Dadman. Fontti mukailee Batman-logoa. Kahden pienen lapsen isälle sanaleikki sopii, mutta sen kieli yllättää. Helsingin yliopiston fennougristiikan professori Janne Saarikivi on Suomen tunnetuimpia englannin arkikäytön kriitikoita.
No mitä, olisiko siinä lepakkologon alla pitänyt lukea "isimies" vai mitä ihmettä? Se on vitsi, joka ei toimi suomeksi. Ja se paita ei varmaan ole Suomessa tehty.
Lepakkomies---> isimies = Aivan samoin toimii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Englannismi ärsyttää. Ap on sietämätön.
Pahoittelen. Katso googlesta, löytyy helposti tietoa.
Ei tässä ole siitä kysymys vaan siitä että olisit voinut ilmaista asian suomen kielellä.
Whataboutismi on kyllä ihan vakiintunut käsite. Iso osa kielestä on aina lainattua.
Eri
Ennen keksittiin suomenkieliset vastineet käsitteille. Sitten alettiin hävetä suomalaisuutta ja suomen kieltä ja kaikki on nyt englanniksi.
Ei keksitty. Tuolla ihan samalla tavalla suomeen on aina tuotu uusia sanoja tarvittaessa, aiemmin yleensä ruotsista, saksasta tai venäjästä. Nykyään ne tulevat useimmiten englannista koska uudet ilmiöt usein nimetään ensimmäisenä englanniksi. Ei aina.
Tällä lailla kieli on aina kehittynyt, lainaamalla muualta.
Tästä ovat ihan suomen kielen asiantuntijat ja tutkijat puhuneet lehdissä, että ennen keksittiin vastineet ja nykyään ei keksitä enää ja siksi suomen kieli katoaa ja siitä pitäisi olla todella huolissaan jos yhtään kotimaastaan välittää.
Heh, minä olen ihan itse kielen tutkija. Kieli todellakin toimii niin että lainasanoja omaksutaan sen osaksi. Niitä vain lakataan pitämään lainasanoina jossakin vaiheessa, kun ne kunnolla omaksutaan.
Tuossa voit ihastella vaikkapa ruokaan liittyviä lainoja: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/lainasanat/luokka/1652/ohje…
Sinulle pitäisi antaa potkut.
Hätähuuto suomen kielen näivettymisestä: Rappio etenee yhä nopeammin, englannin valta-asema uhkaa
https://yle.fi/uutiset/3-10476774
Suomi on myös tieteen kieli – Haluammeko, että suomen kieli kutistuu arkielämän kieleksi, jolla ei voida keskustella tieteen sisällöistä?
https://yle.fi/uutiset/3-10103637
"Suurin uhka äidinkieltä kohtaan tulee suomalaisilta itseltään"
https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/kieli-kulttuuri/suurin-uhka-aidinkie…
Sellaiset ruoka-aineet joita esimerkiksi ei kasva Suomessa on täysin eri asia kuin tavalliset asiat ja käsitteet joita tapahtuu joka maassa.
Olet häpeäksi Suomelle!
Sinä olet lukutaitosi puolesta huolestuttava. Linkeissäsi ei puhuta keskustelemastamme aiheesta lainkaan, vaan siitä, että esimerkiksi opetusta ei anneta tai artikkeleita kirjoiteta kuin (täysin kokonaan) englanniksi. Ei tuo liity sanaston kehittymiseen mitenkään.
Jos olisit klikannut tarjoamaani Kielikellon linkkiä, olisit huomannut, että kyse on aivan tavallisista ruoka-aineista ja ruoanvalmistustavoista. Esimerkiksi ketsuppi on suora lainasana.
Tästä on siis kyse: https://yle.fi/uutiset/3-9453461
Taidat trollata tai sitten olet tosiaan ihan ulalla.
Totta. On pyrittävä esittämään asiansa muutoin kuin vertaamalla lentäviin lehmiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Englannismi ärsyttää. Ap on sietämätön.
Pahoittelen. Katso googlesta, löytyy helposti tietoa.
Ei tässä ole siitä kysymys vaan siitä että olisit voinut ilmaista asian suomen kielellä.
Whataboutismi on kyllä ihan vakiintunut käsite. Iso osa kielestä on aina lainattua.
Eri
Ennen keksittiin suomenkieliset vastineet käsitteille. Sitten alettiin hävetä suomalaisuutta ja suomen kieltä ja kaikki on nyt englanniksi.
Ei keksitty. Tuolla ihan samalla tavalla suomeen on aina tuotu uusia sanoja tarvittaessa, aiemmin yleensä ruotsista, saksasta tai venäjästä. Nykyään ne tulevat useimmiten englannista koska uudet ilmiöt usein nimetään ensimmäisenä englanniksi. Ei aina.
Tällä lailla kieli on aina kehittynyt, lainaamalla muualta.
Tästä ovat ihan suomen kielen asiantuntijat ja tutkijat puhuneet lehdissä, että ennen keksittiin vastineet ja nykyään ei keksitä enää ja siksi suomen kieli katoaa ja siitä pitäisi olla todella huolissaan jos yhtään kotimaastaan välittää.
Heh, minä olen ihan itse kielen tutkija. Kieli todellakin toimii niin että lainasanoja omaksutaan sen osaksi. Niitä vain lakataan pitämään lainasanoina jossakin vaiheessa, kun ne kunnolla omaksutaan.
Tuossa voit ihastella vaikkapa ruokaan liittyviä lainoja: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/lainasanat/luokka/1652/ohje…
Sinulle pitäisi antaa potkut.
Hätähuuto suomen kielen näivettymisestä: Rappio etenee yhä nopeammin, englannin valta-asema uhkaa
https://yle.fi/uutiset/3-10476774
Suomi on myös tieteen kieli – Haluammeko, että suomen kieli kutistuu arkielämän kieleksi, jolla ei voida keskustella tieteen sisällöistä?
https://yle.fi/uutiset/3-10103637
"Suurin uhka äidinkieltä kohtaan tulee suomalaisilta itseltään"
https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/kieli-kulttuuri/suurin-uhka-aidinkie…
Sellaiset ruoka-aineet joita esimerkiksi ei kasva Suomessa on täysin eri asia kuin tavalliset asiat ja käsitteet joita tapahtuu joka maassa.
Olet häpeäksi Suomelle!
Sinä olet lukutaitosi puolesta huolestuttava. Linkeissäsi ei puhuta keskustelemastamme aiheesta lainkaan, vaan siitä, että esimerkiksi opetusta ei anneta tai artikkeleita kirjoiteta kuin (täysin kokonaan) englanniksi. Ei tuo liity sanaston kehittymiseen mitenkään.
Jos olisit klikannut tarjoamaani Kielikellon linkkiä, olisit huomannut, että kyse on aivan tavallisista ruoka-aineista ja ruoanvalmistustavoista. Esimerkiksi ketsuppi on suora lainasana.
Tästä on siis kyse: https://yle.fi/uutiset/3-9453461
Taidat trollata tai sitten olet tosiaan ihan ulalla.
Ei vaan sinä olet ulalla.
Se, että Käytetään lainasanaa välissä, mutta muokataan siitä suomalaiseen suuhun sopiva on eri asia kuin se, että käytetään sitä suoraan alkuperäisessä ja ei-suomalaisessa muodossaan : Whatabout
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Englannismi ärsyttää. Ap on sietämätön.
Pahoittelen. Katso googlesta, löytyy helposti tietoa.
Ei tässä ole siitä kysymys vaan siitä että olisit voinut ilmaista asian suomen kielellä.
Whataboutismi on kyllä ihan vakiintunut käsite. Iso osa kielestä on aina lainattua.
Eri
Ennen keksittiin suomenkieliset vastineet käsitteille. Sitten alettiin hävetä suomalaisuutta ja suomen kieltä ja kaikki on nyt englanniksi.
Ei keksitty. Tuolla ihan samalla tavalla suomeen on aina tuotu uusia sanoja tarvittaessa, aiemmin yleensä ruotsista, saksasta tai venäjästä. Nykyään ne tulevat useimmiten englannista koska uudet ilmiöt usein nimetään ensimmäisenä englanniksi. Ei aina.
Tällä lailla kieli on aina kehittynyt, lainaamalla muualta.
Tästä ovat ihan suomen kielen asiantuntijat ja tutkijat puhuneet lehdissä, että ennen keksittiin vastineet ja nykyään ei keksitä enää ja siksi suomen kieli katoaa ja siitä pitäisi olla todella huolissaan jos yhtään kotimaastaan välittää.
Heh, minä olen ihan itse kielen tutkija. Kieli todellakin toimii niin että lainasanoja omaksutaan sen osaksi. Niitä vain lakataan pitämään lainasanoina jossakin vaiheessa, kun ne kunnolla omaksutaan.
Tuossa voit ihastella vaikkapa ruokaan liittyviä lainoja: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/lainasanat/luokka/1652/ohje…
Nimesi jää historiaan suomen kielen tuhoajana.
Voi hyvän tähden nyt kun pitää ruveta jankkaamaan jostain anglismista. Sen ymmärtäisin jos joku kritisoisi sanan käyttöä siksi ettei ymmärrä mutta aivan turhaan, av:lla huolletaan kieltä 😅
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisitko ap hiukan täsmentää. Mitä tarkoitat whatabooutismilla? Eli suomeksi jossittelulla.
Minusta sitä ei harjoiteta ollenkaan tarpeeksi. Ei harkita asioiden mahdollisia seuraamuksia ja ollaan sitten hoomoilasina, kun asiat menevät ikävään suuntaan.
Tämän näkee ihan yksilötasolta maailmanpolitiikkaan saakka. Esimerkiksi naaapurini, joka yksityisyrittäjänä maksoi itselleen minimisosiaaliturvaa ja -eläkettä ja nyt sitten kitisee surkeaa eläkettään. Tai Trump, joka ensin hylkii ja suututtaa lähimmät liittolaiset ja sitten kitisee, kun ei saakaan myönnytyksiä ja tukea.
Niin makaa kuin petaa, sanoo sananlasku, ja on usein ihan oikeassa.
Olet oikeassa, mutta whataboutismi ei ole jossittelua, vaan muttaentäilyä eli sitä, että vedetään jostakin puhuttaessa mukaan muita ilmiöitä, mikä hajottaa keskustelua. Tavallaan siis mitätöidään keskustelunaiheen mielenkiintoisuutta ja katkaistaan juoni debatilta.
Joskus on hyvä laajentaa aihetta, mutta jos sitä tekee asiaankuulumattomilla vertailuilla, missään keskustelussa ei päästä puusta pitkään.
Ihan debatilta?
Englanti syö suomen
Englanti uhkaa kieliä kaikkialla, mutta nöyrässä Suomessa tilanne on erityisen paha, sanoo fennougristiikan professori Janne Saarikivi.
T-paidan rintamuksessa lukee Dadman. Fontti mukailee Batman-logoa. Kahden pienen lapsen isälle sanaleikki sopii, mutta sen kieli yllättää. Helsingin yliopiston fennougristiikan professori Janne Saarikivi on Suomen tunnetuimpia englannin arkikäytön kriitikoita.
No mitä, olisiko siinä lepakkologon alla pitänyt lukea "isimies" vai mitä ihmettä? Se on vitsi, joka ei toimi suomeksi. Ja se paita ei varmaan ole Suomessa tehty.
Lepakkomies---> isimies = Aivan samoin toimii.
Eikä toimi. Se on vain puolet vitsistä. Bat ja Dad toimii ihan eri tavalla kuin lepakko ja isi.
Miksi isimies paidassa olisi lepakon kuva, kun sehän voi olla yhtä hyvin lähtöisin hämähäkkimiehestä tai teräsmiehestä. Lepakko menettää siinä merkityksensä.
Jossain tilanteissa "whataboutismi" kertoo siitä, että siihen turvautuva ei uskalla / osaa puolustaa aatetta, jota kannattaa, siksi vaihtaa puheenaihetta.
Siis esim. jos kritisoi aatetta x ja aatteen x kannattaja vastaa "Niin niin mutta entäs aate y? Onhan siinäkin kritisoitavaa!", niin siinähän se aatteen x kannattaja ohittaa mahdollisuuden puolustaa kannattamaansa aatetta.
Jos minulta kristittynä kysytään tiukkaan sävyyn vaikka "Miten voit hyväksyä sen, että kristinuskon Jumala pitää avioliiton ulkopuolisia suhteita syn tinä? Eikö se ole suvaitsematonta?", en minä vastaa siihen "Niin niin mutta entäs is lam? Pitäähän Al lahkin niitä syntinä! Miksi et kritisoi is lamia?", vaan puolustan parhaani mukaan kristinuskoa.
Jos tarkoituksena on osoittaa kritisoijan kaksinaismoralismi (= kritisoija vaikuttaa kritisoivan ainoastaan kristinuskoa, muttei koskaan is lamia, vaikka voisi tehdä niin täysin samoin perustein), voi ensin puolustaa omaa uskoaan / aatettaan ja sen jälkeen voi esittää vastakysymyksensä: "Kritisoitko myös is lamia tästä asiasta?" Se on ärsyttävää, jos toinen suoraan hyppää "whatabout"-vastakysymykseen.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Englannismi ärsyttää. Ap on sietämätön.
Pahoittelen. Katso googlesta, löytyy helposti tietoa.
Ei tässä ole siitä kysymys vaan siitä että olisit voinut ilmaista asian suomen kielellä.
Whataboutismi on kyllä ihan vakiintunut käsite. Iso osa kielestä on aina lainattua.
Eri
Ennen keksittiin suomenkieliset vastineet käsitteille. Sitten alettiin hävetä suomalaisuutta ja suomen kieltä ja kaikki on nyt englanniksi.
Ei keksitty. Tuolla ihan samalla tavalla suomeen on aina tuotu uusia sanoja tarvittaessa, aiemmin yleensä ruotsista, saksasta tai venäjästä. Nykyään ne tulevat useimmiten englannista koska uudet ilmiöt usein nimetään ensimmäisenä englanniksi. Ei aina.
Tällä lailla kieli on aina kehittynyt, lainaamalla muualta.
Tästä ovat ihan suomen kielen asiantuntijat ja tutkijat puhuneet lehdissä, että ennen keksittiin vastineet ja nykyään ei keksitä enää ja siksi suomen kieli katoaa ja siitä pitäisi olla todella huolissaan jos yhtään kotimaastaan välittää.
Heh, minä olen ihan itse kielen tutkija. Kieli todellakin toimii niin että lainasanoja omaksutaan sen osaksi. Niitä vain lakataan pitämään lainasanoina jossakin vaiheessa, kun ne kunnolla omaksutaan.
Tuossa voit ihastella vaikkapa ruokaan liittyviä lainoja: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/lainasanat/luokka/1652/ohje…
Sinulle pitäisi antaa potkut.
Hätähuuto suomen kielen näivettymisestä: Rappio etenee yhä nopeammin, englannin valta-asema uhkaa
https://yle.fi/uutiset/3-10476774
Suomi on myös tieteen kieli – Haluammeko, että suomen kieli kutistuu arkielämän kieleksi, jolla ei voida keskustella tieteen sisällöistä?
https://yle.fi/uutiset/3-10103637
"Suurin uhka äidinkieltä kohtaan tulee suomalaisilta itseltään"
https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/kieli-kulttuuri/suurin-uhka-aidinkie…
Sellaiset ruoka-aineet joita esimerkiksi ei kasva Suomessa on täysin eri asia kuin tavalliset asiat ja käsitteet joita tapahtuu joka maassa.
Olet häpeäksi Suomelle!
Sinä olet lukutaitosi puolesta huolestuttava. Linkeissäsi ei puhuta keskustelemastamme aiheesta lainkaan, vaan siitä, että esimerkiksi opetusta ei anneta tai artikkeleita kirjoiteta kuin (täysin kokonaan) englanniksi. Ei tuo liity sanaston kehittymiseen mitenkään.
Jos olisit klikannut tarjoamaani Kielikellon linkkiä, olisit huomannut, että kyse on aivan tavallisista ruoka-aineista ja ruoanvalmistustavoista. Esimerkiksi ketsuppi on suora lainasana.
Tästä on siis kyse: https://yle.fi/uutiset/3-9453461
Taidat trollata tai sitten olet tosiaan ihan ulalla.
Suomen kielen ’äiti’ on tiettävästi ikivanhaa germaanista lainaa. Muinaisgermaanit käyttivät sanaa aithi, josta ovat muodostuneet gootin aiþei, muinaisen yläsaksan eidī sekä muinaisnorjan eiđa. Aithi tarkoitti äitiä, muita sanan merkityksiä tai äitiin liittyviä mielleyhtymiä eivät tämän vastauksen pohjana käytetyt lähteet mainitse. Sama sana on lainattu myös viroon: eit merkitsee eukkoa, muoria tai mummoa, tai sitten halventavasti akkaa, muijaa ja ämmää. Germaanisista kielistä eri muodot ovat jo kadonneet, kielen käyttäjät ovat aikoinaan omaksuneet latinalaisen lainan mater. Meidän vanha, omaperäinen sanamme olisi emä tai emo, joista jälkimmäinen on tuttu kalevalaisesta kansanrunoudesta äidin merkityksessä.
Mutta eivät suomen kielen etymologiset sanakirjat tyrmää sitäkään vaihtoehtoa, että ’äiti’ olisikin syntynyt lapsen tarmokkaasta jokeltelusta äittä-äittä-ättä-ättä-tättä...
https://www.kirjastot.fi/kysy/haluaisin-tietaa-1-mista-sana
Tässäkin tapauksessa (äiti) lainasanasta on muodostettu oma versio mikäli tyrmäämme jokelteluvaihtoehdon.
Se ei ole täällä aithi"smi" .
Vierailija kirjoitti:
Voi hyvän tähden nyt kuhn pitää ruveta jankkaamaan jostain anglismista. Sen ymmärtäisin jos joku kritisoisi sanan käyttöä siksi ettei ymmärrä mutta aivan turhaan, av:lla huolletaan kieltä 😅
Jep, yhdenlaista whataboutismia tuokin. Käännetään keskustelu toiseen aiheeseen vaikka väkisin.
Kenelläkään ei muuten tainnut olla ehdottaa vaihtoehtoa anglisismille. Kieltämättä kuulisin sellaisen mielelläni.
Höpönlöpön.. saatto olla että jollain kielitoimistolla oli joku virallinen käännös, mutta kansa ei niitä pahemmin käyttänyt.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kielen_lainasanat