Ahdistaa juhannus täällä anoppilassa: ei tehdä yhtään mitään kivaa ja kytätään olenko ”kova työihminen”

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maaseudun ihmeitä lisää. Muistan vielä 90-luvullakin, kun naisen tärkein jatkokouluttautumispaikka ja opinahjo oli emäntäkoulu. Se olisi pitänyt suorittaa ennen kaikkea muuta. Ilman sitä ei ollut valmis elämään. Ihme ja kumma kun yhdellekään pojalle ei sanottu, että emäntäkoulu oli ykkönen ja sitten siihen päälle lukiot ja mitä nyt kukakin tykkää. Minullakin oli laatikko, mihin kerättiin kapioita tulevaa avioitumista varten :D

Nyt keksit vahvasti omiasi. 1990-luvulla eienää edes ollut emäntäkouluja.

Minä muistelen, että olisi ollut vielä ihan 90-luvun alussa (olen eri kirjoittaja). Täytyy peuhtoa, olisiko verkossa tietoa asiasta. Voi olla kotitalousoppilaitoksen nimellä tietty, mutta maalla puhuttiin edelleen niistä emäntäkouluina, varsinkin jos niissä oli joku lypsylinja tai vastaava :-)) Vai onko maatalousoppilaitoksissa ollut joku emäntälinja sitten, eli ei traktorilla ajoa mutta kasvimaan harvennusta ja sen sellaista..

Ei niissä ollut 1990-luvulla mitää lyspylinjaa eikä ollut maatalousoppilaitoksessa emäntälinjaa. Voit tarkistaa googlella, mutta noin se meni, emäntäkouluista kirjoittava halusi provosoida, mutta harmillisesti unohti, että oma luulo ei yleensä ole oikeassa.

Miksi emäntäkoulu olisi ollut maatalousoppilaitoksessa? Siellä opeteltiin pyykin pesua, ruuan laittamista ja muita emäntätaitoja. Ei maatalouden töitä. Kesti 6kk ja täälläpäin oli samassa laitoksessa missä koulutettiin silloisia perushoitajia.

Talouskoulu kesti 6 kk ja emäntäkoulu koko lukuvuoden. Näissä oli se ero, että emäntäkoulussa oli myös lehmien ja muun karjan hoitoa, kun taas talouskoulussa oli vain kotitaloustöitä. En tiedä, missä vaiheessa nämä loppuivat, mutta kaverini kävi emäntäkoulun 1980-luvun alussa.

Vielä -90-luvulla oli emäntäkouluja, moni meni sinne ikään kuin välivuodeksi kansanopistojen tapaan...

Vierailija kirjoitti:

Meidän anoppiongelma on siinä, että appi ja anoppi ovat mökillä, meille on ehdoton porttikielto, koska appi täytti keväällä 70v. Nyt anoppi pelkää, että tämä saa koronatartunnan, joten kaikki muu kuin puhelin- tai skypekontaktointi on kielletty. Äsken tuli kuvaa mökiltä, järvi kimalsi ja linnut lauloivat. Me kärvistellään kotona kerrostalossa ja minä kiroan anopin itsekkyyttä. He asuvat omakotitalossa, olisivat olleet siellä ja päästäneet meidät mökille.

Sehän on heidän mökki, jonka ovat hankkineet/kustantaneet itselleen.

Hankkikaa jukolauta oma mökkinne, niin ei tarvi kärvistellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi Jussina tehdään jouluruokia?

Miten niin jouluruokia? Kuka sen määrää? Asuin lapsena Pohjois-Karjalassa ja meillä tehtiin lähes jokainen viikonloppu karjakanpaistia sekä porkkana-ja lanttulaatikkoa. Hyvää oli. En kyllästynyt niihin ikinä.

Minullkin sukua P-Karjalassa. Kyllä karjalanpaisti ja piirakat kuuluivat niin arkeen kuin juhlaan milloin vaan mutta en muista näitä joululaatikoita siellä syöneeni joulun ulkopuolella. Tämä on varmaan myös perhekohtaista.

Miten menee, AP?

Vierailija kirjoitti:

Meidän poika on totutettu siihen, että meitä vanhempia tulee kunnioittaa ja auttaa kodin töissä. Se on meidän perinne tehdä yhdessä juhlasiivous koko perheen voimin. Koska poika on avioitunut, niin miniä on osa perhettä ja odotamme että hän ottaa osaa näihin meidän perheen perinteisiin, siivous mukaan lukien. Totta kai tarjoilut ovat myös juhlapyhien arvoiset ja ne maistuvat huomattavasti paremmalle kun tietää tehneensä jotain niiden eteen.

Meidän tyttö jos on avioitunut teidän pojan kanssa niin tottahan aviomies tulee samaan paikkaan viettämään juhlapyhät mihin vaimonsakin ja lapset. Meillä juhlapyhät on valmisteltu ja siivottu etukäteen niin, että sitten kun pitkästä aikaa nähdään niin ollaan yhdessä, vietetään mukavaa aikaa eikä varmasti siivota. Tarjoilut on hyvät ja se ilo tulee siitä, että leipä jaetaan rakkaiden kanssa. Meillä rakkautta tai ruokaa ei tarvitse ansaita.

Jos aikuiset lapset haluavat auttaa niin saunan lämmitys ja pöydän kattaus, tuoreen salaatin teko riittää pikkupuhteiksi.

Juhannusfiiliksiä. Kiva lukea. Ei täälläkään hyvin mene. :D

Mökillä perheen kanssa. Veljen ja Siskon perhe ja vanhemmat. Veljen ipanat kitisee koko ajan. Siis ihan koko ajan joka asiasta. 3 ja 5 vuotiaat. Tunnelma on muutenkin kireä ja teennäinen.

Mutsi on täysin "sokea" tilanteesta. On ihan onneessaan, kun perhe on koossa jälleen. Sanoi mullekin juuri äsken, että ethän sää vielä tänään lähde kotiin, etkä vielä huomennakaan. hui!

Ajattelin, jos jotenkin yhden yön kestäisi ja huomenna aamupäivällä ajelisin takaisin kotiin kerrostalo asuntooni. Sinne ihanaan rauhaan. 

Onneksi Juhannus on vaan kerran vuodessa. Joulua odotellessa... Ensi Juhannuksen vietän sitten jossain muualla.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meidän anoppiongelma on siinä, että appi ja anoppi ovat mökillä, meille on ehdoton porttikielto, koska appi täytti keväällä 70v. Nyt anoppi pelkää, että tämä saa koronatartunnan, joten kaikki muu kuin puhelin- tai skypekontaktointi on kielletty. Äsken tuli kuvaa mökiltä, järvi kimalsi ja linnut lauloivat. Me kärvistellään kotona kerrostalossa ja minä kiroan anopin itsekkyyttä. He asuvat omakotitalossa, olisivat olleet siellä ja päästäneet meidät mökille.

Olisitte te mennyt siihen appivanhempien omakotitaloon viettämään juhannusta. siinä on kuitenin omaa pihaa, jossa voi grillata jne. Jos olisitte kysynyt, niin varmaan ois lupa irronnut. 

Levittämään koronaa toisen kotiin?

KELLÄÄN ei ole koronaa. Eikä kukaan jaksa sitä edes pelätä, paitsi joku hysteerikko maski päässä jossain Pylkönmäen sivukylällä. Sinnehän se tulee justiinsa juu.

Minä olen käynyt Emäntäkoulun 70-luvun lopussa.Oli sisäoppilaitos ja koulu kesti 11 kk.siellä oli kaksi linjaa:talous-ja yleis, itse kävin talouslinjan.Talouslinjalla oli enemmän kokkausta, yleislinjalla enemmän lehmien, possujen ja kanoje hoitoa ja maataloustöitä.Oli niitä talouslinjallakin, mutta vähemmän.Oli kyllä hyvä koulu, taidoista on ollut koko elämän ajan hyötyä.Oppi kokkaamaan hyvää perusruokaa,leipomaan, siivousta, käsitöitä, puutarhanhoitoa ja lastenhoitoa ym.Siihen aikaan emäntäkoulusta sai lisäpisteitä terveydenhuoltoalalle.Ja oli siellä kyllä ihan maatalon tyttöjäkin.Kuri oli tiukkaa, arvelisin ettei nykyajan nuoret kyllä siihen tyyliin suostuisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maaseudun ihmeitä lisää. Muistan vielä 90-luvullakin, kun naisen tärkein jatkokouluttautumispaikka ja opinahjo oli emäntäkoulu. Se olisi pitänyt suorittaa ennen kaikkea muuta. Ilman sitä ei ollut valmis elämään. Ihme ja kumma kun yhdellekään pojalle ei sanottu, että emäntäkoulu oli ykkönen ja sitten siihen päälle lukiot ja mitä nyt kukakin tykkää. Minullakin oli laatikko, mihin kerättiin kapioita tulevaa avioitumista varten :D

Nyt keksit vahvasti omiasi. 1990-luvulla eienää edes ollut emäntäkouluja.

Minä muistelen, että olisi ollut vielä ihan 90-luvun alussa (olen eri kirjoittaja). Täytyy peuhtoa, olisiko verkossa tietoa asiasta. Voi olla kotitalousoppilaitoksen nimellä tietty, mutta maalla puhuttiin edelleen niistä emäntäkouluina, varsinkin jos niissä oli joku lypsylinja tai vastaava :-)) Vai onko maatalousoppilaitoksissa ollut joku emäntälinja sitten, eli ei traktorilla ajoa mutta kasvimaan harvennusta ja sen sellaista..

Ei niissä ollut 1990-luvulla mitää lyspylinjaa eikä ollut maatalousoppilaitoksessa emäntälinjaa. Voit tarkistaa googlella, mutta noin se meni, emäntäkouluista kirjoittava halusi provosoida, mutta harmillisesti unohti, että oma luulo ei yleensä ole oikeassa.

Miksi emäntäkoulu olisi ollut maatalousoppilaitoksessa? Siellä opeteltiin pyykin pesua, ruuan laittamista ja muita emäntätaitoja. Ei maatalouden töitä. Kesti 6kk ja täälläpäin oli samassa laitoksessa missä koulutettiin silloisia perushoitajia.

Talouskoulu kesti 6 kk ja emäntäkoulu koko lukuvuoden. Näissä oli se ero, että emäntäkoulussa oli myös lehmien ja muun karjan hoitoa, kun taas talouskoulussa oli vain kotitaloustöitä. En tiedä, missä vaiheessa nämä loppuivat, mutta kaverini kävi emäntäkoulun 1980-luvun alussa.

MInä kävin 3 kk:n talouskoulun 1990-luvun alussa. 

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä lopetettiin? Olisi niin tarpeellista yhä nykyäänkin. Monetkaan vanhemmat eivät ehdi/viitsi/osaa/jaksa siirtää taitojaan lapsille, ja seurauksena on täysin kädettömiä nuoria aikuisia.

Niinkun voipallojen pyörittämistä?

Mun äiti kävi emäntä- tai talouskoulun, voipalloja siellä kuulemma pyöriteltiin. Kovat on vastuut emännällä kattauksesta.

Minä tyttö lyön keissin kaljaa pöytää ja niin se on katettu.

Vierailija kirjoitti:

Miten menee, AP?

Heeeeeeeeelvetin hyvin meneee

Hmmm.. jos jouluruokia jää niin ei hätiä, ne voi pakastaa. Säilyvät hyvin. Jouluna syödään sitten loput.

Vierailija kirjoitti:

Miten menee, AP?

Kiitos kysymästä. Talot on siivottu, lattiat pesty, pölyt pyyhitty, matot tampattu, lantut kuorittu ja keitetty, punajuuret ja porkkanat keitetty, koivut haettu, ruohot leikattu, karjalanpaisti saatu leivinuuniin, vihdat tehty, sauna lämmitetty ja saunottu, lopuksi nokimakkara huuhdottu alas jaffalla. Mies nukahti tunti sitten Rätti väsyneenä ja minä tässä lueskelen vanhoja Kodin Kuvalehtiä ja Seuroja. Huomenna herätään puoli kuudelta, koska mies lähtee nostamaan verkkoja (tai katiskoja?) isänsä kanssa. Kiva jos saadaan kalaa perattavaksi, tässähän ei mitään olekaan tehtävänä. Ei tässä ole ollut mitään juhlavaa tai erityistä. Lohikeittoa oli päivälliseksi, se oli ihan hyvää. Olen todella väsynyt, mutta ärsyttää niin ettei saa varmaan nukuttua. Mies on ollut tuppisuu koko päivän. Ärsyttääkö sitäkin, en tiedä. Ap

Jaffalla!!! Otan osaa!

Sun anoppis ansaitsis mut miniäkseen. Olen jussina oikeissa töissä, enkä joutaisi heille piikomaan.

Päivittele tänne Ap välillä tilannetta. Just esim. huomennakin. Säälittää puolestasi ja kiukuttaa samalla kun et vaan voi lähteä meneen. Olet liian kiltti selvästi.

Vierailija kirjoitti:

Miksi Jussina tehdään jouluruokia?

Se on porvoolainenn tapa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi Jussina tehdään jouluruokia?

Miten niin jouluruokia? Kuka sen määrää? Asuin lapsena Pohjois-Karjalassa ja meillä tehtiin lähes jokainen viikonloppu karjakanpaistia sekä porkkana-ja lanttulaatikkoa. Hyvää oli. En kyllästynyt niihin ikinä.

Minullkin sukua P-Karjalassa. Kyllä karjalanpaisti ja piirakat kuuluivat niin arkeen kuin juhlaan milloin vaan mutta en muista näitä joululaatikoita siellä syöneeni joulun ulkopuolella. Tämä on varmaan myös perhekohtaista.

Myydäänhän porkkanalaatikkoa ja lanttulaatikkoa ympäri vuoden kaupoissa. Ei kai niitä myytäisi jos kukaan ei niitä ostaisi.Ja varmaan myös söisi. Esim.porkkanalaatikko on lähes aina loppu jo ip'llä. Harmittanut monta kertaa koska se on lähes ainoa valmisruoka jota ostan.Tämä siis Helsingissä Kampin sekä Elielin aukion K-supermarketissa. Pohjois-Karjalassa lomalla käydessäni oli aivan sama. Kovin suosittua näytti olevan keskellä kesää.

Jos on oma piha ja joku palju/uima-allas suosittelen kaupunkijuhannusta, koko pikkukaupunki on tyhjä ja kuulee lintujen laulun. Ei anoppia yms. sukulaisia. Koronaan vedoten jäätiin kerrankin kotiin sukumökiltä ja ihanaa on, lapset leikkivät keskenään kivasti kun kaverit pois.

Veikkaan Pohjois-Satakuntaa tai sitten idän puolella Satakuntaa, onko oikea termi Ylä-Satakunta. Ja sielläkin jotain pientä sivukylää.