Ahdistaa juhannus täällä anoppilassa: ei tehdä yhtään mitään kivaa ja kytätään olenko ”kova työihminen”

Vierailija kirjoitti:

Tulee mieleeni oman lapsuuden kesät 1990-luvulta. Isäni, joka oli tekniikan tohtori ja toimitusjohtaja, pakkasi meidät autoon joka kesä ja hurautti mummolaan Keski-Suomeen. Siellä sitten oltiin ilmaista orjatyövoimaa koulujen alkuun asti. Siivottiin, harvennettiin juurikkaita, oltiin heinäpellolla ja poimittiin viinimarjoja. Yöt nukuttiin aitassa, jossa haisi hiirenkakka ja ties mikä. Äiti oli keittiöpiikana ja isä ilmainen renki, jolle jäi kaikki kurjimmat työt. Kerran hän putosi traktorin kuormasta ja mursi kätensä. Käsi kipsissäkin piti vaan sinnitellä ja leikata vanhalla sirpillä heinää ojanreunoilta ja haravoida heinäpeltoja. Ikinä ei mitään kiitosta saatu, maksettiin vieläpä ruuasta ja asumisesta. Isoäiti oli kauhea tyranni ja vihasi äitiäni, isän veli joka piti tilaa oli katkera ja kateellinen isälleni tämän koulutuksesta ja menestymisestä. Isäni, joka oli muuten luunkova tiedemies, oli lapsuudenperheessään säälittävä kynnysmatto ja tunsi olevansa velkaa perheelleen menestyksestään, vaikka he eivät häntä koskaan tukeneet ja avustaneet.

Nyt kiinnostaa: missäpäin Keski-Suomea harvennettiin juurikkaita vielä 1990-luvulla? Tuossa vaiheessa kun kylvökone kylvi siemenet tasavälein, ei tarvinnut muualla maassa harventaa enää 1980-luvun jälkeen. Tekniikan tohtorilla ei tainnut olla kaksista työpaikkaa, jos koko kesän saattoi olla velimiehelle apuna.

Vierailija kirjoitti:

Maaseudun ihmeitä lisää. Muistan vielä 90-luvullakin, kun naisen tärkein jatkokouluttautumispaikka ja opinahjo oli emäntäkoulu. Se olisi pitänyt suorittaa ennen kaikkea muuta. Ilman sitä ei ollut valmis elämään. Ihme ja kumma kun yhdellekään pojalle ei sanottu, että emäntäkoulu oli ykkönen ja sitten siihen päälle lukiot ja mitä nyt kukakin tykkää. Minullakin oli laatikko, mihin kerättiin kapioita tulevaa avioitumista varten :D

Nyt keksit vahvasti omiasi. 1990-luvulla eienää edes ollut emäntäkouluja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies, sen isä, veli, siskon mies ja poika lähti aamulla traktorilla ja peräkärryllä raivaamaan vesakkoa. Hakevat samalla juhannuskoivut. Mut pitää ensin tehdä vähän risusavottaa, jos haluaa vähän hupia (juhannuskoivut).

Minä otin hommakseni mattojen tamppauksen. Saa purkaa turhautuneisuutta anopin kutomiin räsymattoihin (n 25 kpl)

Ap

Mitä helvettiä siellä on puuhattu ennen teidän tuloanne ? Maattu pankolla ?

Sorry mutta mua alkaa hymyilyttää , meno kuin Niskavuorella.

Suoraa omakohtaista kokemusta ei tällaisesta idiotismista ole, anopille aikoinaan ilmoitin, että minä en mustikoita poimi kun sitä ehdotti.

Eräs sukulainen joutui aikoinaan k*settamaan appivanhempiaan lomansa suhteen kun heti ois pitänyt rynnätä tilalle töihin . Eihän ne ole mitään töitä vuoden mittaan tehneet joutavat tänne.

Kunnioitan mm.fyysistä työtä , mutta sopii kokeilla miten pää kiehuu kun aivosi käyvät kierroksilla sen 11 kk vuodessa.

Minä olen myös sanonut anopille, että en mene mustikoita poimimaan, kun en niitä syö. Anoppi meni sitten itse. Iltapäiväkahvilla oli mustikkapiirakkaa, josta anoppi totesi, että "tämä on vain teille miehille". Mun mies suuttui äidilleen, kun minä en saanut ottaa piirakkaa. Anoppi ilmoitti, että miniä itse sanoi, ettei syö mustikoita, hän luuli, että se syömättömyys kattaa piirakankin.

Vierailija kirjoitti:

Tästä syystä meillä ei ole miniät tervetulleita juhannuksena käymään. En jaksa katsoa naisia, jotka istuvat naama mutrussa odottaen palvelua. Talo elää tavallaan, vieras on mielellään poissa, jos ei sitä siedä.

Enkä missään nimessä vaadi, että poikien on oltava meillä juhannuksena, joten ihan turha itkeä, että olen laittanut napanuoran solmuun enkä päästä lapsia luotani minnekään.

Kerrankin anoppi, joka ei vaadi miniää kyläilemään juhlapyhinä. Tietenkin se on melkein 300 alapeukun arvoinen asia.

Ihanaa, että on muitakin, joilla on anoppiongelmia juhannuksena. En jaksa nyt omistani tarkemmin avautua täällä, mutta on se kumma, että aina kun on löytynyt jokin yhteiselon tapa, jonka ansiosta pystytään olemaan samalla tontilla vaikka eri mökeissä, niin miehen pitää mennä löyhäämään hyvin toimivia rajoja olemisessa. Sitten ollaan taas lähtöpisteessä, eli ei omaa rauhaa omalla perheellä ja mä olen jo ihan valmis lähtemään pois koko mökiltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tästä syystä meillä ei ole miniät tervetulleita juhannuksena käymään. En jaksa katsoa naisia, jotka istuvat naama mutrussa odottaen palvelua. Talo elää tavallaan, vieras on mielellään poissa, jos ei sitä siedä.

Enkä missään nimessä vaadi, että poikien on oltava meillä juhannuksena, joten ihan turha itkeä, että olen laittanut napanuoran solmuun enkä päästä lapsia luotani minnekään.

Kerrankin anoppi, joka ei vaadi miniää kyläilemään juhlapyhinä. Tietenkin se on melkein 300 alapeukun arvoinen asia.

Ei, vaan se johtuu siitä, että tämä samainen anoppi kertoo vuodesta toiseen miten hänen miniät ja lapsenlapset eivät ole heille tervetulleita koskaan. Taitaa vihata omia poikiaankin.

Meidän anoppiongelma on siinä, että appi ja anoppi ovat mökillä, meille on ehdoton porttikielto, koska appi täytti keväällä 70v. Nyt anoppi pelkää, että tämä saa koronatartunnan, joten kaikki muu kuin puhelin- tai skypekontaktointi on kielletty. Äsken tuli kuvaa mökiltä, järvi kimalsi ja linnut lauloivat. Me kärvistellään kotona kerrostalossa ja minä kiroan anopin itsekkyyttä. He asuvat omakotitalossa, olisivat olleet siellä ja päästäneet meidät mökille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tästä syystä meillä ei ole miniät tervetulleita juhannuksena käymään. En jaksa katsoa naisia, jotka istuvat naama mutrussa odottaen palvelua. Talo elää tavallaan, vieras on mielellään poissa, jos ei sitä siedä.

Enkä missään nimessä vaadi, että poikien on oltava meillä juhannuksena, joten ihan turha itkeä, että olen laittanut napanuoran solmuun enkä päästä lapsia luotani minnekään.

Kerrankin anoppi, joka ei vaadi miniää kyläilemään juhlapyhinä. Tietenkin se on melkein 300 alapeukun arvoinen asia.

Ei, vaan se johtuu siitä, että tämä samainen anoppi kertoo vuodesta toiseen miten hänen miniät ja lapsenlapset eivät ole heille tervetulleita koskaan. Taitaa vihata omia poikiaankin.

En nyt ymmärrä, että missä kohtaa se vihaa. Eikö ole hyvä, että ei ole pakko mennä anoppilaan, niin moni tässä ketjussa valittaa, että siellä on kamalaa, mutta pakko mennä. Anoppi kutsuu ja poika tottelee. Nyt anoppi ei kutsu, mutta sekään ei kelpaa.

Vai onko niin, että pitää kutsua, mutta se tarkoittaa täysihoitoa pojan perheelle? Jos sanoo, että siivotkaa pesuhuone jälkeenne, niin saa heti pahan anopin maineen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi Jussina tehdään jouluruokia?

Miten niin jouluruokia? Kuka sen määrää? Asuin lapsena Pohjois-Karjalassa ja meillä tehtiin lähes jokainen viikonloppu karjakanpaistia sekä porkkana-ja lanttulaatikkoa. Hyvää oli. En kyllästynyt niihin ikinä.

Älkää puhuko näistä enempää! En kestä! Kauhea lanttulaatikonhimo ja mistä sitä nyt juhannuksena saa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Tulee mieleeni oman lapsuuden kesät 1990-luvulta. Isäni, joka oli tekniikan tohtori ja toimitusjohtaja, pakkasi meidät autoon joka kesä ja hurautti mummolaan Keski-Suomeen.

Siellä sitten oltiin ilmaista orjatyövoimaa koulujen alkuun asti.

Siivottiin, harvennettiin juurikkaita, oltiin heinäpellolla ja poimittiin viinimarjoja.

Yöt nukuttiin aitassa, jossa haisi hiirenkakka ja ties mikä.

Äiti oli keittiöpiikana ja isä ilmainen renki, jolle jäi kaikki kurjimmat työt. Kerran hän putosi traktorin kuormasta ja mursi kätensä.

Käsi kipsissäkin piti vaan sinnitellä ja leikata vanhalla sirpillä heinää ojanreunoilta ja haravoida heinäpeltoja. Ikinä ei mitään kiitosta saatu, maksettiin vieläpä ruuasta ja asumisesta.

Isoäiti oli kauhea tyranni ja vihasi äitiäni, isän veli joka piti tilaa oli katkera ja kateellinen isälleni tämän koulutuksesta ja menestymisestä.

Isäni, joka oli muuten luunkova tiedemies, oli lapsuudenperheessään säälittävä kynnysmatto ja tunsi olevansa velkaa perheelleen menestyksestään,

vaikka he eivät häntä koskaan tukeneet ja avustaneet.

Minua liikutti kovasti tämä kuvaus isästä, joka äärimmäisyyksiin saakka yrittää ansaita kovasydämisen perheensä kiintymyksen ja kipsikädellä leikkaa vanhalla sirpillä heinää ja haravoi paskiaisten heinäpeltoja.

Höpöhöpö. Missään ei haravoitu eikä niitetty käsipelillä enää 90-luvulla. Kyllä ne paalattiin jo tuolloin. Ja olipas äitisikin varsinainen nynny, kun palveli nöyränä piikana anoppia, joka häntä vihasi.

Heinää ojan pientareilta ei kyllä paalata vaan käsipelillä ne niitetään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maaseudun ihmeitä lisää. Muistan vielä 90-luvullakin, kun naisen tärkein jatkokouluttautumispaikka ja opinahjo oli emäntäkoulu. Se olisi pitänyt suorittaa ennen kaikkea muuta. Ilman sitä ei ollut valmis elämään. Ihme ja kumma kun yhdellekään pojalle ei sanottu, että emäntäkoulu oli ykkönen ja sitten siihen päälle lukiot ja mitä nyt kukakin tykkää. Minullakin oli laatikko, mihin kerättiin kapioita tulevaa avioitumista varten :D

Nyt keksit vahvasti omiasi. 1990-luvulla eienää edes ollut emäntäkouluja.

Minä muistelen, että olisi ollut vielä ihan 90-luvun alussa (olen eri kirjoittaja). Täytyy peuhtoa, olisiko verkossa tietoa asiasta. Voi olla kotitalousoppilaitoksen nimellä tietty, mutta maalla puhuttiin edelleen niistä emäntäkouluina, varsinkin jos niissä oli joku lypsylinja tai vastaava :-)) Vai onko maatalousoppilaitoksissa ollut joku emäntälinja sitten, eli ei traktorilla ajoa mutta kasvimaan harvennusta ja sen sellaista..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Tulee mieleeni oman lapsuuden kesät 1990-luvulta. Isäni, joka oli tekniikan tohtori ja toimitusjohtaja, pakkasi meidät autoon joka kesä ja hurautti mummolaan Keski-Suomeen.

Siellä sitten oltiin ilmaista orjatyövoimaa koulujen alkuun asti.

Siivottiin, harvennettiin juurikkaita, oltiin heinäpellolla ja poimittiin viinimarjoja.

Yöt nukuttiin aitassa, jossa haisi hiirenkakka ja ties mikä.

Äiti oli keittiöpiikana ja isä ilmainen renki, jolle jäi kaikki kurjimmat työt. Kerran hän putosi traktorin kuormasta ja mursi kätensä.

Käsi kipsissäkin piti vaan sinnitellä ja leikata vanhalla sirpillä heinää ojanreunoilta ja haravoida heinäpeltoja. Ikinä ei mitään kiitosta saatu, maksettiin vieläpä ruuasta ja asumisesta.

Isoäiti oli kauhea tyranni ja vihasi äitiäni, isän veli joka piti tilaa oli katkera ja kateellinen isälleni tämän koulutuksesta ja menestymisestä.

Isäni, joka oli muuten luunkova tiedemies, oli lapsuudenperheessään säälittävä kynnysmatto ja tunsi olevansa velkaa perheelleen menestyksestään,

vaikka he eivät häntä koskaan tukeneet ja avustaneet.

Minua liikutti kovasti tämä kuvaus isästä, joka äärimmäisyyksiin saakka yrittää ansaita kovasydämisen perheensä kiintymyksen ja kipsikädellä leikkaa vanhalla sirpillä heinää ja haravoi paskiaisten heinäpeltoja.

Höpöhöpö. Missään ei haravoitu eikä niitetty käsipelillä enää 90-luvulla. Kyllä ne paalattiin jo tuolloin. Ja olipas äitisikin varsinainen nynny, kun palveli nöyränä piikana anoppia, joka häntä vihasi.

Heinää ojan pientareilta ei kyllä paalata vaan käsipelillä ne niitetään. 

Koska viimeksi kävit nykyaikaisella heinäpellolla? Ei siellä ole enää sarkaojia, EU-säädösten mukaisesti ojiin asti ei saa edes viljellä, joten pellon ympärille (siellä ne ojatkin on, jos niitä on) jäävä niittämätön alue pitää jättää kasvamaan. Jos sen menee omia aikojaan käsipelillä niittämään, niin hyvässä lykyssä menee koko tilan tuet samantien virheellisen korjuun takia. Tarkastuksessa kun mitataan niitetyn alueen etäisyys ojista ja jos se on liian lyhyt, niin tuet lähtevät samantien.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maaseudun ihmeitä lisää. Muistan vielä 90-luvullakin, kun naisen tärkein jatkokouluttautumispaikka ja opinahjo oli emäntäkoulu. Se olisi pitänyt suorittaa ennen kaikkea muuta. Ilman sitä ei ollut valmis elämään. Ihme ja kumma kun yhdellekään pojalle ei sanottu, että emäntäkoulu oli ykkönen ja sitten siihen päälle lukiot ja mitä nyt kukakin tykkää. Minullakin oli laatikko, mihin kerättiin kapioita tulevaa avioitumista varten :D

Nyt keksit vahvasti omiasi. 1990-luvulla eienää edes ollut emäntäkouluja.

Minä muistelen, että olisi ollut vielä ihan 90-luvun alussa (olen eri kirjoittaja). Täytyy peuhtoa, olisiko verkossa tietoa asiasta. Voi olla kotitalousoppilaitoksen nimellä tietty, mutta maalla puhuttiin edelleen niistä emäntäkouluina, varsinkin jos niissä oli joku lypsylinja tai vastaava :-)) Vai onko maatalousoppilaitoksissa ollut joku emäntälinja sitten, eli ei traktorilla ajoa mutta kasvimaan harvennusta ja sen sellaista..

Ei niissä ollut 1990-luvulla mitää lyspylinjaa eikä ollut maatalousoppilaitoksessa emäntälinjaa. Voit tarkistaa googlella, mutta noin se meni, emäntäkouluista kirjoittava halusi provosoida, mutta harmillisesti unohti, että oma luulo ei yleensä ole oikeassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maaseudun ihmeitä lisää. Muistan vielä 90-luvullakin, kun naisen tärkein jatkokouluttautumispaikka ja opinahjo oli emäntäkoulu. Se olisi pitänyt suorittaa ennen kaikkea muuta. Ilman sitä ei ollut valmis elämään. Ihme ja kumma kun yhdellekään pojalle ei sanottu, että emäntäkoulu oli ykkönen ja sitten siihen päälle lukiot ja mitä nyt kukakin tykkää. Minullakin oli laatikko, mihin kerättiin kapioita tulevaa avioitumista varten :D

Nyt keksit vahvasti omiasi. 1990-luvulla eienää edes ollut emäntäkouluja.

On ollut. Niitä oli 2000 luvun vaihteessakin vielä.

Vierailija kirjoitti:

Meidän anoppiongelma on siinä, että appi ja anoppi ovat mökillä, meille on ehdoton porttikielto, koska appi täytti keväällä 70v. Nyt anoppi pelkää, että tämä saa koronatartunnan, joten kaikki muu kuin puhelin- tai skypekontaktointi on kielletty. Äsken tuli kuvaa mökiltä, järvi kimalsi ja linnut lauloivat. Me kärvistellään kotona kerrostalossa ja minä kiroan anopin itsekkyyttä. He asuvat omakotitalossa, olisivat olleet siellä ja päästäneet meidät mökille.

Olisitte te mennyt siihen appivanhempien omakotitaloon viettämään juhannusta. siinä on kuitenin omaa pihaa, jossa voi grillata jne. Jos olisitte kysynyt, niin varmaan ois lupa irronnut. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maaseudun ihmeitä lisää. Muistan vielä 90-luvullakin, kun naisen tärkein jatkokouluttautumispaikka ja opinahjo oli emäntäkoulu. Se olisi pitänyt suorittaa ennen kaikkea muuta. Ilman sitä ei ollut valmis elämään. Ihme ja kumma kun yhdellekään pojalle ei sanottu, että emäntäkoulu oli ykkönen ja sitten siihen päälle lukiot ja mitä nyt kukakin tykkää. Minullakin oli laatikko, mihin kerättiin kapioita tulevaa avioitumista varten :D

Nyt keksit vahvasti omiasi. 1990-luvulla eienää edes ollut emäntäkouluja.

On ollut. Niitä oli 2000 luvun vaihteessakin vielä.

Eipä ole ollut, koska et tähän linkittänyt esimerkkiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meidän anoppiongelma on siinä, että appi ja anoppi ovat mökillä, meille on ehdoton porttikielto, koska appi täytti keväällä 70v. Nyt anoppi pelkää, että tämä saa koronatartunnan, joten kaikki muu kuin puhelin- tai skypekontaktointi on kielletty. Äsken tuli kuvaa mökiltä, järvi kimalsi ja linnut lauloivat. Me kärvistellään kotona kerrostalossa ja minä kiroan anopin itsekkyyttä. He asuvat omakotitalossa, olisivat olleet siellä ja päästäneet meidät mökille.

Olisitte te mennyt siihen appivanhempien omakotitaloon viettämään juhannusta. siinä on kuitenin omaa pihaa, jossa voi grillata jne. Jos olisitte kysynyt, niin varmaan ois lupa irronnut. 

Levittämään koronaa toisen kotiin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maaseudun ihmeitä lisää. Muistan vielä 90-luvullakin, kun naisen tärkein jatkokouluttautumispaikka ja opinahjo oli emäntäkoulu. Se olisi pitänyt suorittaa ennen kaikkea muuta. Ilman sitä ei ollut valmis elämään. Ihme ja kumma kun yhdellekään pojalle ei sanottu, että emäntäkoulu oli ykkönen ja sitten siihen päälle lukiot ja mitä nyt kukakin tykkää. Minullakin oli laatikko, mihin kerättiin kapioita tulevaa avioitumista varten :D

Nyt keksit vahvasti omiasi. 1990-luvulla eienää edes ollut emäntäkouluja.

Minä muistelen, että olisi ollut vielä ihan 90-luvun alussa (olen eri kirjoittaja). Täytyy peuhtoa, olisiko verkossa tietoa asiasta. Voi olla kotitalousoppilaitoksen nimellä tietty, mutta maalla puhuttiin edelleen niistä emäntäkouluina, varsinkin jos niissä oli joku lypsylinja tai vastaava :-)) Vai onko maatalousoppilaitoksissa ollut joku emäntälinja sitten, eli ei traktorilla ajoa mutta kasvimaan harvennusta ja sen sellaista..

Ei niissä ollut 1990-luvulla mitää lyspylinjaa eikä ollut maatalousoppilaitoksessa emäntälinjaa. Voit tarkistaa googlella, mutta noin se meni, emäntäkouluista kirjoittava halusi provosoida, mutta harmillisesti unohti, että oma luulo ei yleensä ole oikeassa.

Miksi emäntäkoulu olisi ollut maatalousoppilaitoksessa? Siellä opeteltiin pyykin pesua, ruuan laittamista ja muita emäntätaitoja. Ei maatalouden töitä. Kesti 6kk ja täälläpäin oli samassa laitoksessa missä koulutettiin silloisia perushoitajia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Tulee mieleeni oman lapsuuden kesät 1990-luvulta. Isäni, joka oli tekniikan tohtori ja toimitusjohtaja, pakkasi meidät autoon joka kesä ja hurautti mummolaan Keski-Suomeen.

Siellä sitten oltiin ilmaista orjatyövoimaa koulujen alkuun asti.

Siivottiin, harvennettiin juurikkaita, oltiin heinäpellolla ja poimittiin viinimarjoja.

Yöt nukuttiin aitassa, jossa haisi hiirenkakka ja ties mikä.

Äiti oli keittiöpiikana ja isä ilmainen renki, jolle jäi kaikki kurjimmat työt. Kerran hän putosi traktorin kuormasta ja mursi kätensä.

Käsi kipsissäkin piti vaan sinnitellä ja leikata vanhalla sirpillä heinää ojanreunoilta ja haravoida heinäpeltoja. Ikinä ei mitään kiitosta saatu, maksettiin vieläpä ruuasta ja asumisesta.

Isoäiti oli kauhea tyranni ja vihasi äitiäni, isän veli joka piti tilaa oli katkera ja kateellinen isälleni tämän koulutuksesta ja menestymisestä.

Isäni, joka oli muuten luunkova tiedemies, oli lapsuudenperheessään säälittävä kynnysmatto ja tunsi olevansa velkaa perheelleen menestyksestään,

vaikka he eivät häntä koskaan tukeneet ja avustaneet.

Minua liikutti kovasti tämä kuvaus isästä, joka äärimmäisyyksiin saakka yrittää ansaita kovasydämisen perheensä kiintymyksen ja kipsikädellä leikkaa vanhalla sirpillä heinää ja haravoi paskiaisten heinäpeltoja.

Höpöhöpö. Missään ei haravoitu eikä niitetty käsipelillä enää 90-luvulla. Kyllä ne paalattiin jo tuolloin. Ja olipas äitisikin varsinainen nynny, kun palveli nöyränä piikana anoppia, joka häntä vihasi.

Heinää ojan pientareilta ei kyllä paalata vaan käsipelillä ne niitetään. 

Koska viimeksi kävit nykyaikaisella heinäpellolla? Ei siellä ole enää sarkaojia, EU-säädösten mukaisesti ojiin asti ei saa edes viljellä, joten pellon ympärille (siellä ne ojatkin on, jos niitä on) jäävä niittämätön alue pitää jättää kasvamaan. Jos sen menee omia aikojaan käsipelillä niittämään, niin hyvässä lykyssä menee koko tilan tuet samantien virheellisen korjuun takia. Tarkastuksessa kun mitataan niitetyn alueen etäisyys ojista ja jos se on liian lyhyt, niin tuet lähtevät samantien.

Toissakesänä olin maalla heinäpellolla. Heinää tehtiin vielä vanhaan tyyliin, ne tuli naapurin eläkeläishevosille. Ei siellä tehty ainuttakaan paalia mistään ojasta. Mutta en lähde nyt inttämään. Olet varmaan oikeassa. Hyvää juhannusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tästä syystä meillä ei ole miniät tervetulleita juhannuksena käymään. En jaksa katsoa naisia, jotka istuvat naama mutrussa odottaen palvelua. Talo elää tavallaan, vieras on mielellään poissa, jos ei sitä siedä.

Enkä missään nimessä vaadi, että poikien on oltava meillä juhannuksena, joten ihan turha itkeä, että olen laittanut napanuoran solmuun enkä päästä lapsia luotani minnekään.

Kerrankin anoppi, joka ei vaadi miniää kyläilemään juhlapyhinä. Tietenkin se on melkein 300 alapeukun arvoinen asia.

Ei, vaan se johtuu siitä, että tämä samainen anoppi kertoo vuodesta toiseen miten hänen miniät ja lapsenlapset eivät ole heille tervetulleita koskaan. Taitaa vihata omia poikiaankin.

En nyt ymmärrä, että missä kohtaa se vihaa. Eikö ole hyvä, että ei ole pakko mennä anoppilaan, niin moni tässä ketjussa valittaa, että siellä on kamalaa, mutta pakko mennä. Anoppi kutsuu ja poika tottelee. Nyt anoppi ei kutsu, mutta sekään ei kelpaa.

Vai onko niin, että pitää kutsua, mutta se tarkoittaa täysihoitoa pojan perheelle? Jos sanoo, että siivotkaa pesuhuone jälkeenne, niin saa heti pahan anopin maineen.

Minä olen anoppi ja sanon lapsille, että tervetuloa tänne, jos teille sopii. En vedä itkupotkuraivareita jos he tulevat tai jättävät tulematta. Jos pojan perheen jäljiltä pesuhuone kaipaa siivousta, niin pyydän omaa poikaani huolehtimaan siitä.

Olen kaiken lisäksi niin laiska, että en pidä hotellia. En itsekään pidä siitä, että vieraisilla on täysihoito tiukkoine aikatauluineen eli talonväki tekee ruuat valmiiksi tiettyihin aikoihin ja vieraiden niitä pitää siinä lähellä odotella.