Valion kermassa liikaa soluja.
Tyttären leipomukset menivät pilalle. Nyt hän syyttää siitä kermaa, jossa on liikaa soluja. Itse en tästä mitään tiedä enkä ymmärrä, mutta kun tuollainen lehmäasiantuntija niin sanoo, niin kai siinä niitä soluja sitten on.
Siis, kun laittoi sitä "solukermaa" sulan suklaan joukkoon, suklaa muuttui kiinteämmäksi, tietenkin, koska jäähtyi. Hän lämmitti siis lisää sitä suklaata, mutta se ei enää sulanutkaan, vaan meni ihan kiinteäksi, vaikka oli todella kuumaa. Hän alkoi tutkia kermaa (jotasiis oli vielä jäljellä), ja totesi, että näyttää siltä, että tässä on liikaa soluja. Tyttö on siis vuoden opiskellut eläintenhoitoa, ja ollut kuukauden ajan työharjoittelussa maitotilalla, ja on jo nyt noin tarkka maitojen kanssa. Isomummoonsa tullut on tuo tyttö. Isomummo oli maitotilan emäntä, ja hyvin tarkka siitä, ettei heiltä lähtenyt ikinä meijeriin muuta kuin priimaa tavaraa.
Kommentit (57)
Vierailija kirjoitti:
Liikaa soluja? Mitä se sun tyttö vetää?
http://www.maitohygienialiitto.fi/tilastot/tilanne-pohjoismaissa/40-sol…
Onko ihmiset jo liian laiskoja googlaamaankin?
Siis edelleen, missä kurssilla eläintenhoitoalalla opetetaan jotain maidon kemiaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko. ap, lukenut purkista, mitä se kerma sisältää?
Sisältää: kerma, karrageeni.
Voihan olla, että se karrageeni tekee kermasta sen näköistä kuin siinä olisi niitä soluja.
Tytär kyllä valitti jo ihan lähtökohtaisestikin että se kerma on "outoa". Ajattelin, että johtunee siitä, kun on viimeisen kuukauden ajan opetellut analysoimaan raakamaidon laatua, niin laktoositon kerma näyttää hänen silmäänsä oudolta. Mutta ehkä se on oikeasti outoa.
AP
P.S. Pitää jatkossa katsoa, että kerma on ehtaa kermaa.
Se on nimenomaan tuo karrageeni, osta Arlan, Maitokolmion tai Lidlin kermaa.
Eiköhän kaikissa laktoosittomissa ole karrageenia, mainitsemissasi on ainakin.
Sitä minä vain että jos siihen yhteen kermapurkkiin on päässyt liikaa soluja, niin onko siinä vain yhden lehmän maitoa (kermaa) vai useamman. Melkoinen sattuma, että ovat yhteen tölkkiin onnistuneet pujahtamaan kaikki nuo tilalla lypsetyt solut, kun maito ja sitä myötä myös kerma homogenoidaan.
Nyt täällä on taas semmosta "lööperiä" ettei tosikaan.
Valio ottaa solunäytteitä tiloiltaan säännöllisesti. Jos solut ylittävät tietyt rajat, maitoa ei hyväksytä jatkojalostukseen. Sama koskee maidon bakteereita. Valion tiloista 97 % täyttää laadun erinomainen ja täällä maidon laatu on parempaa kuin esim Euroopassa. Maitokuorma hylätään jos siinä on liikaa jotain, joka kuorma testataan, samoin kuin joka tilalta lähtenyt maito testataan jo siinä vaiheessa kun maitoauto ottaa sen kyytiin siltä varalta ettei pääse mitään huonoa toisten maitojen sekaan. Lisäksi maitokuorma testataan myös meijerillä.
Vierailija kirjoitti:
Siis, mitä väliä? Eikö eläintenhoitoa opiskelevat keskity eläinten hoitoon, ei maidon laadun analysointiin?
Maidon laatu on yhteydessä erittäjänsä terveyteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis, mitä väliä? Eikö eläintenhoitoa opiskelevat keskity eläinten hoitoon, ei maidon laadun analysointiin?
Maidon laatu on yhteydessä erittäjänsä terveyteen.
Eiks eläinlääkärit kuitenkin vastaa eläinten terveydestä enemmän kuin jotkut eläintenhoitajat
Solut mitataan joka ikisen maitotilan joka ikisestä tankillisesta maitoa. Lisäksi maitotilalla luonnollisesti seurataan soluja päivittäin. Lypsyrobotti kertoo jokaisen lehmän solut lypsykohtaisesti. Solumaitoa ei lypsetä tankkiin ainakaan tarkoituksella. Huonoa maitoa ei oteta meijeriin, koska siitä on hankala valmistaa tuotteita, sillä se käyttäytyy prosesseissa eri tavalla kuin hyvälaatuinen maito. Lisäksi jos tankkimaidossa alkaa olla toistuvasti liikaa soluja, siitä seuraa rahallista sanktiota.
T. Valiolainen tuottaja
Vierailija kirjoitti:
Siis, mitä väliä? Eikö eläintenhoitoa opiskelevat keskity eläinten hoitoon, ei maidon laadun analysointiin?
Minun tyttäreni keskittyy siihen, mikä häntä kiinnostaa, vaikka se ei kuuluisikaan hänen opetussuunnitelmaansa. Ja hänen koulunsa opetussuunnitelmassa ei kielletä oppilaita perehtymästä maidon laadun analysointiin työharjoittelun aikana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis, mitä väliä? Eikö eläintenhoitoa opiskelevat keskity eläinten hoitoon, ei maidon laadun analysointiin?
Maidon laatu on yhteydessä erittäjänsä terveyteen.
Eiks eläinlääkärit kuitenkin vastaa eläinten terveydestä enemmän kuin jotkut eläintenhoitajat
Lääkärit vastaavat diagnosoinnista ja vaativammista toimenpiteistä, ei lääkärin aikaa voi käyttää perushoitoon. Mitä oikein kuvittelet eläintenhoidon olevan? Veden ja ruoan vaihtoa? Ja tähän tarvitaan koulutus? Tietysti terveys kuuluu hoitajalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko. ap, lukenut purkista, mitä se kerma sisältää?
Sisältää: kerma, karrageeni.
Voihan olla, että se karrageeni tekee kermasta sen näköistä kuin siinä olisi niitä soluja.
Tytär kyllä valitti jo ihan lähtökohtaisestikin että se kerma on "outoa". Ajattelin, että johtunee siitä, kun on viimeisen kuukauden ajan opetellut analysoimaan raakamaidon laatua, niin laktoositon kerma näyttää hänen silmäänsä oudolta. Mutta ehkä se on oikeasti outoa.
AP
P.S. Pitää jatkossa katsoa, että kerma on ehtaa kermaa.
Se on nimenomaan tuo karrageeni, osta Arlan, Maitokolmion tai Lidlin kermaa.
Eiköhän kaikissa laktoosittomissa ole karrageenia, mainitsemissasi on ainakin.
Kermassa ei kuulu olla karrageenia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis, mitä väliä? Eikö eläintenhoitoa opiskelevat keskity eläinten hoitoon, ei maidon laadun analysointiin?
Minun tyttäreni keskittyy siihen, mikä häntä kiinnostaa, vaikka se ei kuuluisikaan hänen opetussuunnitelmaansa. Ja hänen koulunsa opetussuunnitelmassa ei kielletä oppilaita perehtymästä maidon laadun analysointiin työharjoittelun aikana.
Kyllä varmaan, mutta siellä koulussa ei kyllä käsitellä meijereitä, niiden toimintaa ja mitä kaikkea maidolle tehdään.
Siis eikö karrageeni juuri varmista kerman tasaisuuden, koska rasva? Siksi sitä siis kermassa tarvitaan.
Vierailija kirjoitti:
Siis eikö karrageeni juuri varmista kerman tasaisuuden, koska rasva? Siksi sitä siis kermassa tarvitaan.
Juu, karrageenin kermaan lisäämiselle on ihan syynsä. Lisäksi maidon solut ei kyllä kerman käyttäytymistä leipomuksissa selitä millään lailla.
Vierailija kirjoitti:
Siis eikö karrageeni juuri varmista kerman tasaisuuden, koska rasva? Siksi sitä siis kermassa tarvitaan.
Tuohon sitä käytetään, se on eri asia onko siitä aidosti hyötyä. Rasvan erottuminen kermassa ei yleensä ole ylitsepääsemätön ongelma. Siitä selviää kun sekoittaa sen rasvan takaisin nesteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liikaa soluja? Mitä se sun tyttö vetää?
http://www.maitohygienialiitto.fi/tilastot/tilanne-pohjoismaissa/40-sol…
Onko ihmiset jo liian laiskoja googlaamaankin?
Minua ei kiinnosta karrageenin määrä maitotuotteissa. Se ei ole se syy ettei apn tytär osaa leipoa ja tiedä miten ruoka-aineet käyttäytyvät keskenään eri lämpötiloissa. Kaupasta see nykyään hyvän vähän mitään aitoa ja käsittelemätöntä tuotetta, koska länsimaalaiset eivät välitä nykyään enää mistään mitään ja ovat somen ja muodin orjia.
Karrageeni on elintarvikelisäaine (E 407) jota käytetään emulgointiaineena muun muassa jäätelöissä, hilloissa ja makeisissa. Sitä lisätään Suomessa myös kerman joukkoon jotta rasva ei nousisi pintaan.
söpöä. Juu eihän niitä solumaitoja tankkiin laiteta ja soluarvoja muutenkin mitataan tarkkaan. Sitäpaitsi se yhden tilan maitohan sekoaa sinne tuhansien litrojen sekaan, ettei kyllä yhdessä kermapurkissa voi olla "soluja" niissä määrin, että se mihinkään vaikuttaisi.