Miksi puhut muista ihmisistä?

En ymmärrä miten pahan puhuminen ja negatiivinen juoruilu olisi jotenkin hyväksyttävää? 

No ap puhuu juuri itse nyt...muista ihmisistä.

Ihmiset ja heidän käyttäytymisensä on kiinnostavaa. Minusta on esim. kiva pohtia ystävän kanssa, miksi hänen tytärpuolensa käyttäytyy, kuten käyttäytyy ja miettiä yhdessä, mitä ystävä voisi tehdä, muistella miten sisareni aikoinaan ratkaisi saman kaltaisen ongelman jne. On kiinnostava kuulla erilaisista ihmisistä, saada oivalluksia, että ai jaa, noinkin voi tehdä ja kysyä ystävältä, miten hän toimisi jne. Kiinnostavat ihmiset ovat elämän suola. Siksi puhun muista ihmisistä.

Jotta keskustelukaverin huomio pysyy poissa minusta. Hyvätkään kaverit eivät minusta paljoakaan tiedä. Olen mestari kuuntelemaan ja saamaan ihmisen puhua itsestään. Samalla itse ajattelen omiani. Olen puhelias ja iloinen. Salaperäinen.

Kokeilepa ap joskus puhua vain omista asioistasi tai ympäripyöreetä lätinää yleisistä asioista, niin takuulla sut leimataan tyhmäksi, sieluttomaksi tai itsekkääksi.

Esim anopilla on tapana kertoa meille kaikki Pirjon ja Pentin asiat, vaikka emme heitä edes tunne. Tiedossa on kyllä persesyövät ja muistisairaudet. Miksi?

Appivanhemmat kertovat toki myös meidän asiat eteenpäin, tuntemattomille ja tutuillekin. En pidä yhtään siitä, että meidän asioita kerrotaan vaikka ois kuinka vähäpätöinen juttu. Ei meidän elämä muille kuulu. Miksi pitää juoruta?

Osaatteko kertoa motiivia tälle käytökselle?

Vierailija kirjoitti:

Kokeilepa ap joskus puhua vain omista asioistasi tai ympäripyöreetä lätinää yleisistä asioista, niin takuulla sut leimataan tyhmäksi, sieluttomaksi tai itsekkääksi.

Tuo kertookin paljon niista muista ihmisista.

En itse hakua kuulua tuommoisten juorupiiriin.

-ei ap

Omat vanhempani ovat tällaisia, puhuvat ummet ja lammet muista ihmisistä ja heidän tekemisistään. Omista tunteistaan eivät puhu.