Miksi puhut muista ihmisistä?
Minua kiinnostaa: miksi puhut muiden ihmisten asioista jonkun muun kanssa? Sinällään ihan sama, onko se hyvää vai pahaa - en vain ymmärrä miksi. Haluaisin yrittää ymmärtää, että miksi näin tehdään.
Kommentit (48)
Vierailija kirjoitti:
Okei... Tämä asia ei nyt oikein aukea, mutta vaikuttaa pääasiassa pahansuovalta. Tuo perheenjäsenten kuulumisista kertominen tuntuu vähän eri asialta eikä oikeastaan ole sitä, mitä tarkoitan.
Millä tavalla se nyt sitten on eri asia? Haluatko siis puhua vain siitä kun puhutaan selän takana pahaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin onhan kuulumistenkin vaihto toisista puhumista. Eräs tuttava soittaessaan käy yksitellen läpi mitä kullekin perheenjäsenelleen kuuluu ja se on minusta ihan mukava kuulla. Ihminen haluaa tietää mitä lajitoverit tekevät. Tiedosta voi olla hyötyäkin. Miten voi verkostoitua ja tehdä päätelmiä ihmisistä, jos ei tiedä heistä mitään?
Kuuntelemalla heitä, kun he puhuvat?
Kuuntelin 15 vuotta exäni juttuja. Oli niiden mukaan uskollinen kunnon mies. Sitten kuuntelin erään toisen kertomusta hänestä ja paljastui sellainen totuus, että hänellä on koko suhteemme ajan ollut lukuisia eri naisia ja muutaman kanssa lapsiakin. Ei ihan se todellinen minä löytynyt pelkästään exää kuuntelemalla
Vierailija kirjoitti:
Okei... Tämä asia ei nyt oikein aukea, mutta vaikuttaa pääasiassa pahansuovalta. Tuo perheenjäsenten kuulumisista kertominen tuntuu vähän eri asialta eikä oikeastaan ole sitä, mitä tarkoitan.
Mitä muuta se perheenjäsenten kuulumisten kertominen on kuin muista ihmisistä puhumista?
"Tiesitkö äiti, että velipoika nyt sitten sai sen työn jota haki" Enkö tuossa puhu nimenomaan toisesta ihmisestä eli veljestäni? Noin esimerkiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Epävarmuutta itsestä.
Onko tarkoitus löytää vikoja toisesta, jotta voi tuntea olevansa parempi?
- ap
Näin juuri, vaikka eihän se tee itsestä yhtään parempaa.
Siis tarkoitatko nyt pahan puhumista muista vai ylipäätään kaikkea puhumista? Jopas on outoa jos ei mitään koskaan saisi muista puhua... :D Onpa ihmiset herkkiä nykyään.
Muiden asioista juoruilevat ovat pahansuopia ihmisiä, joilla on tyhjä oma elämä.
Olet ap outo nillittäjä. Ei siinä ole mitään väärää jos puhuu muista, etenkin jos ei puhu mitään pahaa aiheetta.
Vierailija kirjoitti:
Muiden asioista juoruilevat ovat pahansuopia ihmisiä, joilla on tyhjä oma elämä.
Eli, jos kerron äidilleni, että Mikko Kuustonen esiintyi eilen ohjelmassa x ja kertoi jutun y, olen pahansuopa ihminen, jolla on tyhjä oma elämä? Puhunhan tuolloinkin toisesta ihmisestä ja hänen asioistaan.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmisistä ei saisi puhua? Siinä oppii tuntemaan kyseistä ihmistä paremmin. Ja etenkin jos kyseisellä ihmisellä on jotain arkoja aiheita niin osaa välttää niitä seuraavan kerran kun tapaa, esim. puolison menetys tai vakava sairaus.
Uteliaisuuttaan ihminen haluaa tietää, harvemmin on takana mitään noin ylevää. Voi, voi, voi sentään, onneksi ME olemme terveitä!
Mikko Kuustonen on julkisuuden henkilö.
Ap taisi unohtaa otsikosta sanan "pahaa". Tai sitten hän ei koskaan puhu muista muuta kuin pahaa ja siksi pitää muista puhumista negatiivisena asiana.
Jos puhuisin vain itsestäni, minut leimattaisiin narsistiksi samantien
Vierailija kirjoitti:
Mikko Kuustonen on julkisuuden henkilö.
Ja hekö eivät mielestäsi ole ihmisiä?
O-ou, kerroin äsken puhelimessa äidilleni ystäväni lapsen ristiäisistä, joissa olin viikonloppuna. Olen ilmeisesti suorastaan paholainen, kun puhuin useammastakin ihmisestä.
Pelkkää hyvää,kaikelle on syynsä millane se toinen on.Eikä kenenkään asioista pidä puhuu muille.Mitä ne mulle kuuluu ja teki ne mitä tahaan heidän asiansa.Nykyään kukaan sano muuta ku hei,,mitä kuuluu?kysyy,aina kuuluu vaa hyvää.Ennen keskusteltiin avoimesti keskenämme,asiasta kuin asiasta.Juoruumatta sitä eteen päin.
Tekee itsensä tärkeäksi kun kertoo muiden elämän tärkeitä asioita. Jos ei ole omassa elämässä mitään.
Miksei muista saisi puhua hyvää tai neutraaleja asioita? Töissä oli aikoinaan yksi henkilö, joka oli sitä mieltä, että hänestä ei saa puhua sanaakaan silloin, kun hän ei ole paikalla, veti herneet siitäkin, kun toinen kollega kertoi vaihtaneensa hänen kanssaan työvuoroa.
Minusta on normaalia jutella esim. yhteisistä ystävistä. En ymmärrä, miksi pitäisi puhua vain itsestään ja omista asioistaan - se se vasta rasittavaa onkin, kun jollain ei ole mitään muuta puhuttavaa kuin minä ja meidän perhe ;). Mutta ei tietenkään mitään henkilökohtaisia asioita, vaan esimerkiksi Jonnan kanssa kävelyllä voin jutella siitä, että Liisa muuten on vaihtanut työpaikkaa - kertoi kun tavattiin kaupassa eilen, ja vaikutti tosi tyytyväiseltä. Tai Jussi on lähdössä nyt sille kauan haaveilemalleen vaellukselle Alppien yli, muistatko kun juteltiin siitä yhdessä ennen joulua? Tai kysellä, että ootko nähnyt Niinaa viimeaikoina, kun siitä ei ole kuulunut mitään - vieläkö ne asuu Nikon kanssa siellä Mankkaalla vai onko ne löytäneet jo asunnon jostain helpomman työmatkan päästä. Sen sijaan ei ole ok juoruilla sellaisista asioista, jotka eivät ole ns. yleistä tietoa tai joista itsekin tietää, että toinen ei halua kaikille levitellä.
Vierailija kirjoitti:
Koska normaaleja ihmisiä kiinnosta, mitä heidän läheisilleen kuuluu. Tämä ei luonnollisestikaan tarkoita, että kaikki asiat levitellään kaikille.
Öö.. silloin puhutaan sen läheisen kanssa, eikä kiertotietä tai välittäjän kautta.
Tietysti esim. lastensa asioista voi puhua vanhenpien kanssa, ja jos joku on esim. sairaalassa, voi kysellä muilta läheisiltä myös kuulumisia.
Mutta kaverien asioita ei levitellä ja juoruta toisilleen.
Ja julkkisten asioiden märehtiminen se vasta turhaa on.
Okei... Tämä asia ei nyt oikein aukea, mutta vaikuttaa pääasiassa pahansuovalta. Tuo perheenjäsenten kuulumisista kertominen tuntuu vähän eri asialta eikä oikeastaan ole sitä, mitä tarkoitan.