Rautalammin lukion ratsastuslinjalle vaadittiin todistuksen keskiarvoksi vähintään 5,42, onko tällaiset koulutukset ihan vitsi?

Vierailija kirjoitti:

Lukio on ihmisille jotka tarvitsee 3 välivuotta tietääkseen mitä tekee. Lukion todistuksella ei tee yhtään mitään elämässä. Se on aivan sama missä perähikiälle sen suorittaa. Vasta lukion jälkeen alkaa ne merkittävät opinnot.

Myönnän etten ole ihan kartalla nykyisistä korkeakoulujen oppilasvalinnoista, mutta ennen niillä lukion ja kirjoitusten arvosanoilla oli runsaastikin merkitystä jatko-opintoihin hakemisessa. Pääseekö nykyään mihin tahansa pelkästään pääsykokeiden perusteella? Luulin että trendi olisi juuri toisin päin. Minulla on kaksi sukulaistyttöä mennyt pelkillä papereilla yliopistoon, toinen viime vuonna, toinen muutama vuosi sitten. Jos unelmana on päästä lääkäriksi, eläinlääkäriksi, ekonomistiksi, juristiksi, onnistuuko sellainen nykyään ilman loistavia papereita?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukio on ihmisille jotka tarvitsee 3 välivuotta tietääkseen mitä tekee. Lukion todistuksella ei tee yhtään mitään elämässä. Se on aivan sama missä perähikiälle sen suorittaa. Vasta lukion jälkeen alkaa ne merkittävät opinnot.

Myönnän etten ole ihan kartalla nykyisistä korkeakoulujen oppilasvalinnoista, mutta ennen niillä lukion ja kirjoitusten arvosanoilla oli runsaastikin merkitystä jatko-opintoihin hakemisessa. Pääseekö nykyään mihin tahansa pelkästään pääsykokeiden perusteella? Luulin että trendi olisi juuri toisin päin. Minulla on kaksi sukulaistyttöä mennyt pelkillä papereilla yliopistoon, toinen viime vuonna, toinen muutama vuosi sitten. Jos unelmana on päästä lääkäriksi, eläinlääkäriksi, ekonomistiksi, juristiksi, onnistuuko sellainen nykyään ilman loistavia papereita?

Luin uudestaan aloituksesi. Mielestäsi amispohjalta pääsee siis mihin tahansa ammattiin?

Vierailija kirjoitti:

Oma peruskoulun päättötodistus oli 9.5, samoin lukion päättötodistus 9.5, kirjoitusten saldo 2L ja 3E. Kirjoitin jo sittemmin lopetusta maaseutulukiosta, minne ei ollut mitään keskiarvorajaa. Sinne pääsi kaikki, nekin jotka eivät päässeet amikseen. Opetus oli kuitenkin laadukasta ja omalta vuosikurssiltani (noin 25hlö) vain yksi keskeytti ja kaikki muut kirjoitti ylioppilaaksi. Myös ne, jotka olivat tulleet kutosen ka:lla lukioon ja suurin osa noista kutosen oppilaista jatkoi myöhemmin jopa AMK:n asti. Tosin nuo AMK:t olivat pieniä maaseutu AMK, jotka toivottivat tervetulleeksi kaikki opiskelijat.

Mielestäni tavallaan hyvä, että on myös lukio ja AMK mahdollisuuksia myös heikommille oppilaille. Monille lukiokavereiden maajussi-perheille oli iso asia ja ylpeyden aihe, että sukuun saatiin ensimmäinen ylioppilaiden sukupolvi. Toisaalta itse fiksuna ja kunnianhimoisena lukiolaisena vähän kärsin siitä kun ei ollut tarpeeksi haasteita eikä laajaa kurssivalikoimaa. Mentiin usein heikompien tahdissa eikä opetusta muutamaa poikkeusta lukuunottamatta eriytetty ylöspäin. Sittemmin yliopistossa minulla oli haastavaa haastaa itseäni kun lukiossa olin joutunut pääsemään liian helpolla. Oli toki oma valintani jäädä maaseudun pikkulukioon.

Ihana toi 'jopa AMK:n asti'!

Kyllä toiset pärjää kun asenne muuttuu ja murrosikä helpottaa niin luonne myös muuttuu ja opiskelu rupeaa kiinnostamaan.

Tiedän ainakin kaksi korkeasti koulutettua joilla surkea peruskoulun todistus.

Nykyään kuulemma 7.0 mutta ittellä 6.8 oli viime totari ja opo sano suoraa että varma on että pääsen että alemmillaki päässy siellä on yks lukio mutta voi olla että muodon vuoksi ovat laittaneet

Maaseuduilla amis rulaa, yle koulukone amis vai lukio

Idiooteille koulu

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukio on ihmisille jotka tarvitsee 3 välivuotta tietääkseen mitä tekee. Lukion todistuksella ei tee yhtään mitään elämässä. Se on aivan sama missä perähikiälle sen suorittaa. Vasta lukion jälkeen alkaa ne merkittävät opinnot.

 

Myönnän etten ole ihan kartalla nykyisistä korkeakoulujen oppilasvalinnoista, mutta ennen niillä lukion ja kirjoitusten arvosanoilla oli runsaastikin merkitystä jatko-opintoihin hakemisessa. Pääseekö nykyään mihin tahansa pelkästään pääsykokeiden perusteella? Luulin että trendi olisi juuri toisin päin. Minulla on kaksi sukulaistyttöä mennyt pelkillä papereilla yliopistoon, toinen viime vuonna, toinen muutama vuosi sitten. Jos unelmana on päästä lääkäriksi, eläinlääkäriksi, ekonomistiksi, juristiksi, onnistuuko sellainen nykyään ilman loistavia papereita?

Yleensä pitää olla muutama L, E ja M, 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukio on ihmisille jotka tarvitsee 3 välivuotta tietääkseen mitä tekee. Lukion todistuksella ei tee yhtään mitään elämässä. Se on aivan sama missä perähikiälle sen suorittaa. Vasta lukion jälkeen alkaa ne merkittävät opinnot.

 

Myönnän etten ole ihan kartalla nykyisistä korkeakoulujen oppilasvalinnoista, mutta ennen niillä lukion ja kirjoitusten arvosanoilla oli runsaastikin merkitystä jatko-opintoihin hakemisessa. Pääseekö nykyään mihin tahansa pelkästään pääsykokeiden perusteella? Luulin että trendi olisi juuri toisin päin. Minulla on kaksi sukulaistyttöä mennyt pelkillä papereilla yliopistoon, toinen viime vuonna, toinen muutama vuosi sitten. Jos unelmana on päästä lääkäriksi, eläinlääkäriksi, ekonomistiksi, juristiksi, onnistuuko sellainen nykyään ilman loistavia papereita?

 

Tietyighin tiedekuntiin ei pääse amispohjalta ellei ole käynyt lukiota ohessa tai lukion tietoja tietyyistä aineista

Kun oppivelvollisuus on 18 ikävuoteen asti, täytyy jokaiselle alaikäiselle löytää opiskelupaikka peruskoulutodistuksesta riippumatta.

En tiedä millainen tilastolline poikkeus olen mutta varmaan aikas harvinainen. peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo 6.6 lukion yleisarvosana b (approbatur). Tämän hetkinen tilanne yliopisto-opiskelija

Vierailija kirjoitti:

Kaikki eivät ole lahjakkaita lukemisessa ja kirjoittamisessa mitä koulumenestykseen vaaditaan, mutta se ei tarkoita, etteivätkö he voisi olla muuten ihan kelpo nuoria. Luulisin että ratsastuslinjalle menevät suunnittelevat tulevaisuutta jossain käytännönläheisessä työssä eläinten parissa. Eipä siinä keskiarvolla ole niin väliä kunhan on sydän paikallaan talleilla.

No ei se pelkkä eläinrakkaus auta yo-kirjoituksista. Nyt puhutaan lukiosta. 

Vierailija kirjoitti:

Lukio on ihmisille jotka tarvitsee 3 välivuotta tietääkseen mitä tekee. Lukion todistuksella ei tee yhtään mitään elämässä. Se on aivan sama missä perähikiälle sen suorittaa. Vasta lukion jälkeen alkaa ne merkittävät opinnot.

Miten kirjoittaa on nykyään merkittävä etu kun valitaan todistuksella. Parhaat pääsee. Lopuille pääsykoe. 

Naapurin poika sikaili koko yläasteen. Pääsi juuri tuollaisella surkealla todistuksella lukioon, tajusi että haluaa hyvän ammatin ja suoritti lukion kunnolla. Pääsi sitten myös yliopistoon.

Vierailija kirjoitti:

En tiedä millainen tilastolline poikkeus olen mutta varmaan aikas harvinainen. peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo 6.6 lukion yleisarvosana b (approbatur). Tämän hetkinen tilanne yliopisto-opiskelija

Pienen maan taso, älä unohda sitäkään

Minäkin kävin lukion mihin taisi olla joku kutosen keskiarvo vaatimuksena. Minulla keskiarvo oli 7.6. Toisaalta vaikeita aineita enkku ja matikka. Muuten pärjäsin ihan kohtalaisesta yleensä 8 arvosanana. Välillä 7. Matikasta en saanut yhdestäkään kurssista yli kutosta. Yleensä vitosen. Pääsin läpi, kun uusin kursseja. Enkku vieläkin vaikeampaa. Uusin jatkuvasti kursseja. Sain juuri läpi sen vaadittavan eli neljä kurssia kuudesta, että pääsin edes kirjoituksiin. Matikka a, enkku kompensaatiolla läpi. Kirjoitin niin paljon reaaliaineita kohtuullisin arvosanoin (7-8), että sain enkun läpi.

Toisaalta olen kiitollinen, että sain mahdollisuuden käydä lukion. En olisi silloin päässyt kuin kahteen lukioon kotikaupungissani. Meilläkin oli hyvä lukio. Hyvää opetusta. Kurssivalikoima vaan vähän huono yleislinjalaisille. Muille kursseja oli enemmän. Sain niukasti sen 75 kurssia täyteen. Lopussa oli jo vaikeaa löytää kursseja. Jouduin esim käymään yhden reaaliaineen kaikki kurssit kertauskurssia myöten, vaikka en kirjoittanut sitä. 

Tampereella on skeittauslukio, jossa saa opintosuorituksia SKEITTAUKSESTA! Miettikää!

Keskiarvorajaa en tiedä.

Rehtori sanoi meille lukion ensimmäisenä päivänä, ettei sillä ole merkitystä, millä keskiarvolla olette tänne tulleet. Vain sillä on merkitystä, millä keskiarvolla lähdette. Nyt on 3 vuotta aikaa opiskella ja oppia ja tehdä teistä paras mahdollinen itsenne. Aika moni juuri ja juuri 7 saanut oppilas lähti lukiosta yli 8,5 keskiarvolla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukio on ihmisille jotka tarvitsee 3 välivuotta tietääkseen mitä tekee. Lukion todistuksella ei tee yhtään mitään elämässä. Se on aivan sama missä perähikiälle sen suorittaa. Vasta lukion jälkeen alkaa ne merkittävät opinnot.

 

Myönnän etten ole ihan kartalla nykyisistä korkeakoulujen oppilasvalinnoista, mutta ennen niillä lukion ja kirjoitusten arvosanoilla oli runsaastikin merkitystä jatko-opintoihin hakemisessa. Pääseekö nykyään mihin tahansa pelkästään pääsykokeiden perusteella? Luulin että trendi olisi juuri toisin päin. Minulla on kaksi sukulaistyttöä mennyt pelkillä papereilla yliopistoon, toinen viime vuonna, toinen muutama vuosi sitten. Jos unelmana on päästä lääkäriksi, eläinlääkäriksi, ekonomistiksi, juristiksi, onnistuuko sellainen

Mitäköhän tiedekuntia nuo ovat? Lain mukaan kun tuollaista ei voi vaatia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä millainen tilastolline poikkeus olen mutta varmaan aikas harvinainen. peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo 6.6 lukion yleisarvosana b (approbatur). Tämän hetkinen tilanne yliopisto-opiskelija

Pienen maan taso, älä unohda sitäkään

Anteeksi en ymmärtänyt, mitä tarkoitat?  Väittäsin. että Suomessa on suhteessa väkilukuun varsin paljon korkeasti koulutetumpia mutta myös ylipäätään saaneet verraten tasokkaan koulutus riippumatta sen asteesta. - Toki resursseja ja panostuksia erityisesti ammattikouluilta on heikennetty viime vuosina mutta silti haluan uskoa suomalaisen koulutusjärjestelmän pärjäävän ylikansallisessa arvioinneissa hyvin. - Suomalaisen koulutus järjestelmän vahvuus mutta myös heikkous on se, että Suomessa on haluttu kouluttaa kaikki ja kaikken on haluttu opiskelevan. Pienenä maana Suomella ei ole varaa kouluttaa vain huippuja.