Miten selität oman lihavuutesi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sairauden takia lihavat älkööt selittäkö.

Lihavuus on sairaus.

Taipumus lihoa voi johtua sairaudesta tai lääkityksestä tai ahmiminen voi olla oire mielenterveysongelmasta, mutta ei kai lihavuus itsessään sairaus ole. Altistaa kyllä monille sairauksille.

Syön liian isoja annoksia .Mukavuuden halu ja laiskuus. Kiireinen elämän tapa iltaherkuttelu. Miestäni kilot ei haittaa joten uskottelen että kaikki ok vaikka oon lihonut koko ajan lisää .

Aivan kauheita porsaita tässä ketjussa, jotka ovat tietoisesti läskinsä hankkineet.

Ei ole todellakaan vaikeata vähentää syömistä.

Fyysisesti kevyt työ. Vähäinen liikunta ja iltaherkuttelu miehen kanssa.

Mun ei tarvitse selittää sitä kellekään, mutta olen imettävä äiti. Kolmen tunnin yöunilla menty jo 7 kk (perheessä päivät valvova taapero eli ei päiväunimahdollisuutta) ja voin kyllä sanoaettä laihduttaminen on viimeinen asia jota mietin. Yritän pysyä lähinnä elossa ja järjissäni :)

Vierailija kirjoitti:

Aivan kauheita porsaita tässä ketjussa, jotka ovat tietoisesti läskinsä hankkineet.

Ei ole todellakaan vaikeata vähentää syömistä.

Kukaan ei ole kauhea porsas vaan rakas ja tärkeä ihminen, lähimmäinen. Jännää että me näemme saman asian eri tavalla? Ettei vaan SINUSSA olisi jotain vikaa, ainakin näkemyksissä?

Vierailija kirjoitti:

Aivan kauheita porsaita tässä ketjussa, jotka ovat tietoisesti läskinsä hankkineet.

Ei ole todellakaan vaikeata vähentää syömistä.

Sinä et sitä sano onko se vaikeaa vai ei. Vaikka onkin sinulle helppoa niin ei ole muille. Tyhmäkin sen tajuaa.

Vierailija kirjoitti:

Syön liikaa ja liikun liian vähän.

Sama täällä. Ruoka vain on niin hyvää, ja sitä on paljon ja monipuolisesti saatavilla. Olen aina pitänyt ruoasta.

Kenelle olen siitä tilivelvollinen?

Aina ei kyse syömisestä,alisyöminenkin lihottaa oikeesti,ja syömättömyyskin lihottaa ,tää oli uutta.Sairaudet.No sitten he jotka syöööö liikaaa.Psykosomaattista joku syy mättää.Ruoasta tulee lohtu.Ei pysty kontrolloimaan syömistään.Ei liiku yhtään.Kun syöt oikein ,kulutat syömäsi,liikut kulutat ei hätää.Tää liikkui viikossa vuosia satoja kilsoja.Nyt 2h joka päivä.Lisäksi hyötytyöt.Puusavottaa nyt ja pihatöitä.Sohvailu ei ikinä ole ollut tän juttu.Öisin katson tvtä,tlc,frii.National.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rankat vuodet, prioriteetit oli muualla kuin vartalonmuodon ylläpidossa. Ylipainoni on lievää sorttia, vähäisen arkiliikunnan ja epäsäännöllisen syömisen avulla hankittu. Siinä ohessa selviydyin perheenjäsenten vakavista sairastumisista, erosta ja pätkätöistä.

Hassua miten eri tavalla tämänkin voi nähdä. Itse koen, että liikunta, terveellinen ruokavalio ja niiden kylkiäisenä tuleva laadukas uni antavat voimia elämän vastoinkäymisiin.

Kuka nukkuu hyvin vaikeuksien keskellä? Jatkuvassa väsymyksessä ja uupumuksessa ei myöskään aina jaksa terveellistä ruokaa valmistaa, sekä jos on taipumusta tunnesyömiseen, niin lohtua tuova ruoka on yleensä epäterveellistä. Rankka elämä ei ole terveellistä kenellekään, toisia se lihottaa ja toisia laihduttaa liikaakin.

- eri.

Vierailija kirjoitti:

Elämä on valintoja ja olen valinnut nauttia syömisestä. Vaihtoehtona olisi ollut olla kaunis ja puoleensavetävä.

Tämä selittää omaakin vartalonmuotoani. No ylipainoa ei ole 10 kg enempää, mutta niistä en olekaan luopumassa. Sporttisen, hoikan vartalon mahdollinen saavuttaminen vaatisi niin paljon omien mukavuusrajojeni ulkopuolelle menemistä, että en koe sitä sen arvoisena. Prioriteettinsa kullakin, minä priorisoin sopivasti liikuntaa ja pääsääntöisesti terveellisen ruokavalion, ja sen rinnalla laiskottelua ja lepoa, punaviiniä, pitsaa ja muuta hyvettä.

Syöminen on kivaa, urheilu ei, laiskuus elämäntapa.

Aabriii kirjoitti:

Aina ei kyse syömisestä,alisyöminenkin lihottaa oikeesti,ja syömättömyyskin lihottaa ,tää oli uutta.Sairaudet.No sitten he jotka syöööö liikaaa.Psykosomaattista joku syy mättää.Ruoasta tulee lohtu.Ei pysty kontrolloimaan syömistään.Ei liiku yhtään.Kun syöt oikein ,kulutat syömäsi,liikut kulutat ei hätää.Tää liikkui viikossa vuosia satoja kilsoja.Nyt 2h joka päivä.Lisäksi hyötytyöt.Puusavottaa nyt ja pihatöitä.Sohvailu ei ikinä ole ollut tän juttu.Öisin katson tvtä,tlc,frii.National.

Juu alisyöminen lihottaa, siksi vankireilivangit on aina 500kg läskipalloja.

Kun aloitin paroksetiinin, niin paino pomppasi 10 kg. Ehkä sitten söin enemmän tai jotain tapahtui aineenvaihdunnassa? Sain kyllä kyseisen lääkkeen aikana laihdutettua 8 kg ja toiseen lääkkeeseen vaihdettuani vielä 7 kg, eli ei tuo lääke mikään tuomio ikuiseen lihavuuteen ole! :)

Elin stressaavaa aikaa ja hallitsin ahdistusta näppärästi laihduttamalla rankasti. Tai no, koska ahdisti niin paljon ettei pystynyt oikein syömään. Parin vuoden pingottamisen, pro-anailun ja hillittömän laihduttamisen jälkeen koko homma lähti käsistä. Vetelin antaumuksella kaikkea mitä en noiden parin vuoden aikana syönyt ollenkaan. Ahdistavan elämäntilanteen loppumisellakin oli näppinsä pelissä, enää ei ahdistanut niin paljon että olis pitänyt käydä lenkillä kolmesti päivässä ja ruokakin pysyi mahassa. Silleen musta tuli lihava.

Vierailija kirjoitti:

Syön liikaa ja liikun liian vähän.

Ilmoitettu asiattomaksi.

Varaudun seuraavaan nälänhätään.

Se parhaiten nauraa joka viimeksi nauraa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syön liikaa ja liikun liian vähän.

Ilmoitettu asiattomaksi.

Miksi on ilmoitettu? Itse olen lihava, ja tuo on kaikessa lyhykäisyydessään ihan raaka totuus minun kohdallani. Ok, sille on syynsä, miksi en pysty liikkumaan niin paljon kuin haluaisin, mutta eipä tällä liikunnan määrällä tosiaankaan olisi vara syödä sipsiä ja suklaata näin paljoa + muut syömingit ja juomingit tähän päälle.

Vierailija kirjoitti:

Syön karkkia ja jätskiä.

Sama täällä. Pidän ihan liikaa jäätelöstä ja karkeista. Suomessa on valtavasti mistä valita irtokarkkihyllyllä. Opin lapsena miten ihanaa on samaan aikaan syödä karkkia ja lukea kirjaa. Silloin tosin "harrastus" rajoittui perjantain karkkipäivään, nyt itsenäisenä ihmisenä lipeän ja teen sitä 2-3 kertaa viikossa.  Kirja on tosin useimmiten vaihtunut lehteen tai nettiin.  Käytän aivan liikaa aikaa netissä sohvalla löhöillen, joka päivä vähintään kaksi tuntia. Ennen nettiaikaa olin aktiivisempi ja puuhastelin enemmän. Liikuntaa olen kyllä harrastanut aina enkä ole vakavasti ylipainoinen.