Onko karvat naisella kainaloissa ja alapäässä jotenki feministinen kannanotto?

Vierailija kirjoitti:

Ei se alunperin ole ollut yhtään mikään kannanotto, mutta kun ajelemattomista karvoista tuli outoa, niin sen jälkeen ajelemattomuudesta lienee tullut myös feministinen kannanotto.

No ei niistä koskaan ole "outoja" tullut, kuin jossain somemaailmassa eläville tyrkyille. Taviskansalla joka ei elä somen kautta, on olleet kyllä karvat kokoajan.

Että teini-iässä ihan feminismin voimalla karvoitus kasvaa ;)

Jos joku uskoo noin, kerro uskotko myös miestyyppisen kaljuuntumisen olevan esim. machoasenteen aikaansaannos?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se alunperin ole ollut yhtään mikään kannanotto, mutta kun ajelemattomista karvoista tuli outoa, niin sen jälkeen ajelemattomuudesta lienee tullut myös feministinen kannanotto.

Kyllä tuo karvabuumi/luonnollinen seksikkyys on jostain hippeilytouhuista 60-70 luvulta. On siinä eroa antaako naisena kaikkien karvojen kasvaa vai siistiikö. Itse siistin vähintään sääret. Käsivarsia en yleensä (karvaiset, muttei häiritse itseäni) ja joskus once in a blue moon vetäisen kaikki sileäksi. Alaposliini on hyvä; päältä säällinen, alta silkkinen.

Ja ennen 60-lukuako siis ajeltiin?...Eijei, edellinen buumi oli ehkä 1700-luvulla, eikä se silloinkaan kaikkialla ollut muotia. 1800-luvulla ei ajeltu, jostain 20-luvulta lähtien ehkä kaikkein trendikkäimmät sheivasivat niukinnaukin kainalot ja sääret, mutta ei alapäätä todellakaan. Sama juttu 30-, 40- ja 50-luvulla.

Sittemmin vielä minun lapsuudessani 80-luvun alussa ei suvun naiset mitään ajelleet, ehkä sääret kerran pari kesässä. Vaikka ihan moderneja kaupunkilaisia olivat.

Ei se ainakaan minulla mikään kannanotto ole.

Keskivertonainen käyttää elämästään 72 päivää jalkojen sheivaamiseen. Keksin parempaakin käyttöä tuolle ajalle.

Joo, ja mä kasvatan seuraavaks parran ihan vaan kannanottona.

N32

Empä usko, eiköhän jokainen siisti karvojaan tai ome siistimättä ihan omien henkilökohtaisten mieltymysten, ihotyypin ja ajankäyttöpriorisoinnin mukaan. Itse epiloin sääret, sheivaan kainalot ja kasvatan alakertaan pusikkoa, koska en pidä kainalo- ja säärikarvoista, mutta intiimialueen karvat ovat aivan yks hailee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se alunperin ole ollut yhtään mikään kannanotto, mutta kun ajelemattomista karvoista tuli outoa, niin sen jälkeen ajelemattomuudesta lienee tullut myös feministinen kannanotto.

Kyllä tuo karvabuumi/luonnollinen seksikkyys on jostain hippeilytouhuista 60-70 luvulta. On siinä eroa antaako naisena kaikkien karvojen kasvaa vai siistiikö. Itse siistin vähintään sääret. Käsivarsia en yleensä (karvaiset, muttei häiritse itseäni) ja joskus once in a blue moon vetäisen kaikki sileäksi. Alaposliini on hyvä; päältä säällinen, alta silkkinen.

aj

Ihanko sä tosissasi kuvittelet, että ennen hippiaikaa kaikki naiset ajeli alapäätään???

Jos nyt mennään, vaikka 40-50 luvulle, tai vaikka keskiajalle, niin veikkaanpa, että aika harvassa oli ne naiset, jotka alapäätään seivaili. Tavallisesta tahvaasta ei pomminvarmasti yksikään.

Ennen 90-lukua ei ajellut kukaan. Tapa tuli pornosta, kun piti saada värkit paremmin näkyville.

Karvat on ihan biologisesti naisella kasvavia. Ei ne ole mikään kannanotto.

Miten jokin asia minä tulee luonnostaan voisi edes olla kannanotto? Vai otanko feminististä kantaa tälläkin hetkellä kun hengitän naisen keuhkoillani?

Mua ei huvita ajalla kainaloitani ja sääriäni joka päivä. Huvittaisiko itseäsi? Huvittaisiko itseäsi jos ainoa etu siitä olisi, että se tekisi susta parempaa runkkumateriaalia jollekin karvaselälle?

Vierailija kirjoitti:

Joillain voi tulehtua karvatupet tosi pahasti jos yrittää poistella. Ne karvat KUULUU olla, siksi ne siihen kasvaa.

90% miehistä poistaa karvat päivittäin naamasta joka on herkkä alue. Jotkut jopa kaksi kertaa päivässä etteivät näytä rantarosvoilta. Kuinka monella vastaantulevalla miehellä on  mielestäsi tosi paha karvatuppitulehdus naamassaan. Ja pitääkö miehillä olla naama karvainen kuin talibanilla koska ne kuuluu siihen kun ne siinä kasvaa?

Yleensä ajattelen että tuolla naisella on parisuhde, joten ei tarvitse sheivata alakertaa näyttääkseen siltä että olisi villi seksielämä vaikkei oikeasti ole yhtään mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se alunperin ole ollut yhtään mikään kannanotto, mutta kun ajelemattomista karvoista tuli outoa, niin sen jälkeen ajelemattomuudesta lienee tullut myös feministinen kannanotto.

Kyllä tuo karvabuumi/luonnollinen seksikkyys on jostain hippeilytouhuista 60-70 luvulta. On siinä eroa antaako naisena kaikkien karvojen kasvaa vai siistiikö. Itse siistin vähintään sääret. Käsivarsia en yleensä (karvaiset, muttei häiritse itseäni) ja joskus once in a blue moon vetäisen kaikki sileäksi. Alaposliini on hyvä; päältä säällinen, alta silkkinen.

aj

Ihanko sä tosissasi kuvittelet, että ennen hippiaikaa kaikki naiset ajeli alapäätään???

Jos nyt mennään, vaikka 40-50 luvulle, tai vaikka keskiajalle, niin veikkaanpa, että aika harvassa oli ne naiset, jotka alapäätään seivaili. Tavallisesta tahvaasta ei pomminvarmasti yksikään.

Ennen 90-lukua ei ajellut kukaan. Tapa tuli pornosta, kun piti saada värkit paremmin näkyville.

+ sheivausvälineiden valmistajilta. Joku käärii isot rahat kun naiset nyppivät sieltä kalkkunaksi.

Vierailija kirjoitti:

Yleensä ajattelen että tuolla naisella on parisuhde, joten ei tarvitse sheivata alakertaa näyttääkseen siltä että olisi villi seksielämä vaikkei oikeasti ole yhtään mitään.

Tai sitten on parisuhde ja karvattoman villi seksielämä kuten meillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se alunperin ole ollut yhtään mikään kannanotto, mutta kun ajelemattomista karvoista tuli outoa, niin sen jälkeen ajelemattomuudesta lienee tullut myös feministinen kannanotto.

Kyllä tuo karvabuumi/luonnollinen seksikkyys on jostain hippeilytouhuista 60-70 luvulta. On siinä eroa antaako naisena kaikkien karvojen kasvaa vai siistiikö. Itse siistin vähintään sääret. Käsivarsia en yleensä (karvaiset, muttei häiritse itseäni) ja joskus once in a blue moon vetäisen kaikki sileäksi. Alaposliini on hyvä; päältä säällinen, alta silkkinen.

aj

Ihanko sä tosissasi kuvittelet, että ennen hippiaikaa kaikki naiset ajeli alapäätään???

Jos nyt mennään, vaikka 40-50 luvulle, tai vaikka keskiajalle, niin veikkaanpa, että aika harvassa oli ne naiset, jotka alapäätään seivaili. Tavallisesta tahvaasta ei pomminvarmasti yksikään.

Ennen 90-lukua ei ajellut kukaan. Tapa tuli pornosta, kun piti saada värkit paremmin näkyville.

Voi poloiset! Voitte vaikka aloittaa tutkiskelemalla muinaisten egyptiläisten kauneusihanteita. Joka puolella maailmaa ja kaikkina aikakausina yläluokka on halunnut aina erottua työväestä.

Mitä ne karvat sitten miehillä on? Itselleni ainakin totaalinen turn off, jos miehellä on kainalokarvat! Kyllähän ne nyt kuuluu ajaa. Alapästäkin karvoja saa mielellään siistiä. En ymmärrä, miksi naisten. ihokarvoista aina valitetaan, vaikka pääsääntöisesti miehet ovat paljon karvaisempia, ja suurin osa naisista kuitenkin tekee karvoilleen edes jotain - miehistä huomattavasti pienempi osa.

Mä oon aika varma, että mun kroppani, joka niitä karvoja kasvattaa, ei ole kovin tietoinen mistään feminismistä, vaan toimii hormonien ja minkä lie muun vaikutuksesta.

Jaloista sheivaan, varsinkin talvella, koska pitkät karvat nipistelee ikävästi pitkien kalsarien ja sukansuun kohdalta. Samasta syystä kainalot, eli jos karvat alkaa hiertää ikävästi. Muuten saa rehottaa.

En häpeä karvoja enkä varmasti ajattele mitään feministihömpötyksiä. Jos ne jotakuta häiritsee, se vika on hänen päässään.

Karvat vaan sattuu kasvamaan niissä paikoissa. Eivät ne ole sellaisenaan merkki yhtään mistään. Ei miehilläkään kainalokarvat tai alapääkarvat erityisesti merkitse mitään. Jokut ajelevat niitä, jotkut ei. Oman maun mukaan. Siinäpä se.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se alunperin ole ollut yhtään mikään kannanotto, mutta kun ajelemattomista karvoista tuli outoa, niin sen jälkeen ajelemattomuudesta lienee tullut myös feministinen kannanotto.

Kyllä tuo karvabuumi/luonnollinen seksikkyys on jostain hippeilytouhuista 60-70 luvulta. On siinä eroa antaako naisena kaikkien karvojen kasvaa vai siistiikö. Itse siistin vähintään sääret. Käsivarsia en yleensä (karvaiset, muttei häiritse itseäni) ja joskus once in a blue moon vetäisen kaikki sileäksi. Alaposliini on hyvä; päältä säällinen, alta silkkinen.

aj

Ihanko sä tosissasi kuvittelet, että ennen hippiaikaa kaikki naiset ajeli alapäätään???

Jos nyt mennään, vaikka 40-50 luvulle, tai vaikka keskiajalle, niin veikkaanpa, että aika harvassa oli ne naiset, jotka alapäätään seivaili. Tavallisesta tahvaasta ei pomminvarmasti yksikään.

Juuri näin. Sheivausvälineitä alettiin markkinoimaan naisille vasta 40-50-luvuilla, sotien jälkeen niitä valmistavat firmat tarvitsivat uutta asiakaskunta. Miehiä oli vähemmän kuin ennen ja olivat köyhempiä kuin ennen sotia. Ratkaisu? Keksittiin että naistenkin kuuluu ajella karvojaan ollakseen viehättäviä.

Itse pitäisin mielelläni karvoja luomuna vaikka ihan kannanottona, mutta kymmenen vuoden jatkuvan sheivaamisen jälkeen karvat tuntuvat epämukavilta! Aloin sheivaamaan alapään ja kainalot 13-vuotiaana (mikään seksijuttu se ei ollut, kopioin vain vanhempia tyttöjä). Yritän välillä kasvattaa niitä, mutta jo kuukaudessa karvat kasvavat epämukavan pitkiksi ja tuntuvat vain hiostavilta ja on helpotus saada ne sheivattua ja raitista ilmaa iholle. Vinkkejä karvaisuuteen totutteluun?