En ole ikinä tuntenut itseäni naiseksi
Olen kromosomeiltani ja muutenkin 100 % nainen. Koko elämäni ajan olen saanut kuulla arvosteluja ulkonäöstäni tyyliin onpas sulla poikamainen vartalo, kylläpä olet laiha, onpa sulla pienet rinnat jne. eikä mua ole koskaan huolittu naisporukoihin mukaan jne. Kärsin varmaan jonkunlaisesta kehodysforiasta, edelleenkin näen kehoni epänaisellisena, poikamaisena ja vääränlaisena vaikka jossain määrin ymmärrän, ettei se sellainen edes ole. Tällä hetkellä mitat 90-70-95 eikä noista saa kyllä poikamaista millään, hoikka(hko) kuitenkin olen edelleen, koska olen pitkä. Sillon, kun laitan meikkiä, puen "naisten vaatteet" ja yritän näyttää kauniilta, mulle tulee sellainen olo, ettei ne kuulu mulle ja näytän omituiselta. Auttaako tähän joku terapia?
Kommentit (12)
Sillä ei ole mitään väliä mitä muut sanovat vaan mitä sinä sanot itsellesi. Tiedän kyllä mistä puhut. Itseäni haukuttiin joka ikinen päivä 15 vuoden ajan lihavaksi ja muilla variaatioilla. Nykyisin on sixpack ja lihasta löytyy, vaatekoko on 32/XS. Olen aina tiennyt olevani normaalipainoinen, mutta uskonut muiden näkevän itseni eri tavalla. Oma kehonkuvani ei siis ole vääristynyt, mutta uskon muiden kehonkuvan minusta olevan vääristynyt. En tiedä onko tällaista diagnoosia olemassakaan...
En minäkään ja minua on ahdisteltu seksuaalisesti koska olen miesten mielestä niin ihana nainen.
G 75
En minäkään sillä en ole kelvannut suhteeseen ikinä ja tissini ovat aa-kuppia. Myös naamasta näytän mieheltä.
No onneksi nykyään on muotia olla sekaisin sukupuoli-identiteetin kanssa, niin varmaan löydät helposti jonkun tukiryhmän.
Vierailija kirjoitti:
No onneksi nykyään on muotia olla sekaisin sukupuoli-identiteetin kanssa, niin varmaan löydät helposti jonkun tukiryhmän.
Niissä tuntuu olevan vaan ääripäitä.. En kuitenkaan mitenkään tunne olevani mies. En ole mitään, joku ihmeellinen kelvoton sekasikiö vaan.
Itse olen aina ihmetellyt sitä, kun ihmiset sanovat, etteivät tunne itseään naiseksi / mieheksi. Itse en nimittäin ole koskaan tuntenut sukupuoltani millään tapaa. Minä olen minä. Miltä ihmeeltä sen naiseuden pitäisi tuntua? Eihän sellaista asiaa voi kokea. Ihminen voi kuvitella ulkoiset määritelmät sisäiseksi kokemukseksi, mutta ei sukupuoltaan voi kokea, kun ei sitä voi mihinkään verrata.
Itse en ole ulkoasultani stereotyyppisen naisellinen. En meikkaa, inhoan ylinaisellisia vaatteita, en keimaile, en heittäydy tyhmäksi miesten seurassa, olen kiinnostunut ihan juuri siitä, mikä minua kiinnostaa pidettiin sitä sitten naisellisena tai miehekkäänä, mutta toisaalta olen luonteeltani kiltti, hoivaava, hentomielinen ja rauhallinen, mitä taas pidetään "naiseutena".
Minulla ei ole veljiä, joten olen saanut kasvaa naisena ehkä vapaammin. En ole tullut verratuksi ja isä on sijoittanut tyttäriinsä sen, mikä olisi ehkä muutoin varattu pojille, kuten kalastusreissut, auton korjailut, metsäretket jne. Ehkä juuri isän perintöä on se, että en anna kenenkään määritellä itseäni, nautin vapaudesta enkä koe mitään paineita naisten seurassa. Äitinikin teki kaikkia miesten hommia, joten siitäkin sai sellaisen mallin, että jos tykkää nikkaroida enemmän kuin virkata, siitä sitten vaan.
Naisten ulkonäköön liittyvällä kohnotuksella ei ole minulle mitään merkitystä, ja tämä ehkä ärsyttää juuri naisia, koska en koe epävarmuutta, vaikka he olisivat tälläytyneet ja meikanneet kolme tuntia, ja itse vain kampasin tukan. Pidänkin tärkeänä, että etenkin isät loisivat tyttärilleen tunteen siitä, että on upein ja paras itsessään. Vaikka sitten tykkäisikin meikata, suojaa terve luottamus itseen huonoilta miehiltä, syömishäiriöiltä yms. ja kaikilta turhilta epävarmuuksilta. Kerran täällä vain eletään, joten tehkää miehet ja naiset sitä, mitä sydämenne sanoo. Ja mallista muutkin näkee, että noinkin voi olla ja elämän ottaa vähän rennommin.
No tuohan on hyvin tyypillistä naiseuteen kuuluvaa kokemusta. Saa kuulla arvosteluja vartalosta ja vaatetuksesta. Samantyylisiä kommentteja saavat monet. Vähänkin kun erottuu "stereotyyppisestä" naisen ideaalista. Nainen ei tarkoita sitä, että on tietynlaisen naisen näköinen vaan nimenomaan sitä, että olet syntynyt naisen kehoon. Ja naisen keho nyt voi olla pitkä tai pätkä. Voi olla pieni- tai isorintainen. On pehmeämpää ja pyöreämpää kurvia tai suoraviivaisempaa naisen vartaloa. Etsi oma tyyli ja ole sellainen nainen kuin itse haluat olla! Älä ole väkisin stereotyyppisen feminiininen, jos et tunne oloasi niin mukavaksi.
Kyllähän sinä tunnet itsesi naiseksi jos poikamainen olemus häiritsee. Jos sinä et tuntisi itseäsi naiseksi olisit erittäin tyytyväinen kaikkiin kehon osiisi mitkä ei näytä naiselta ja inhoaisit naisellisia piirteitäsi tai kokisit ne väärinä. Kokisit myös loukkaavana sen jos sinua pidettäisiin jollain tapaa naisellisena ja haukkuminen ei liikuttaisi sinua mitenkään jos ne liittyisi vaikkapa rintoihin koska sellaisiahan sinä et haluaisi edes.
Ei kai nyt naiset kehukaan toisia naisia.
Onkohan tässä nyt kyse siitä, että koet etteivät MUUT naiset pidä/hyväksy sua naisena?
Vierailija kirjoitti:
Ei kai nyt naiset kehukaan toisia naisia.
Kehuu, mutta vain tietynlaisia ja tavallaan vaihtokauppana. Kehun sua ja sä kehut mua takaisin, muuten ei irtoa mitään.
Laitappa kuva, niin katsotaan.
Zinc