Lue keskustelun säännöt.
Teini kieltäytyy kotitöistä
14.06.2020 |
Nyt on LOMA, lomalla lomaillaan ja rentoudutaan, ei siivota. Tein jo osuuteni, kun laitoin oman lautaseni tiskikoneeseen. Mä olisin kyllä tyhjentänyt tiskikoneen, mutta sisko teki sen. En pilko vihanneksia, kun en niitä halua . Eikö ole hyvä että mä urheilen, sähän olet sanonut että on hyvä olla kavereiden kanssa ja urheilla.
Näin sanoo siis 16-v lapseni. Viime vuonna teki kesällä (lhyen) kotityölistan asiat. Valitti, mutta teki. Teki rahaa vastaan isompiakin juttuja, kuten ikkunan tai saunan pesu. Nyt sitten ei lmaan valvontaa (siis työpäiväni aikana) tee käytännössä mitään. Just ja just tekee joskus ruokansa (helppoja ruokia joiden tekoon menee 15 min). Tiskit jää pöydälle, likaiset vaatteet lattialle. Eli asiat, jotka ovat hoituneet pyytämättäkin "aina", eivät enää onnistu. Tulen sitten kotiin ja alan valittaa, että tule laittamaan omat tiskit koneeseen ja vaatteet pyykkikoppaan.
Miten ihmeessä saadaan tämä tilanne kääntymään?
Kommentit (101)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos harrastatte lapsenne voimakasta rankaisua (raha pois, tietokone pois, puhelin pois, ulkonaliikkumiskielto, lasku koitöistä, ei mitään "palveluja" (ruoka, pyykki) ja vieläpä mahdollisesti kotoa ulos heitto teininä), niin millainen suhde teillä on lapseenne? Voiko suhde säilyä hyvänä tuollaisen jälkeen?
Ennen vanhaan oli normaalia, että tuli remmistä (ja jopa sen solkipäästä), mutta silti ihan samalla lailla oli hyvät suhteet vanhempien ja lasten välillä kuin nykyäänkin.
Lapsi ymmärtää kyllä sen, etteivät vanhemmat ilkeyttään tai pahantahtoisuuttaan rankaise.
Nykylapset tietävät oikeutensa paremmin.
En usko, että monilla pahoinpidellyillä oikeasti oli hyvä suhde vanhempiinsa aiemminkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko pakko maksaa kännykän liittymämaksu? Onko pakko antaa viikkorahaa. Älupuhelimeen vaan hallintaohjelma, jolla pätkäisee nettiyhteydet poikki, jos kotityöt ei maistu. Käytän myös menestyksellä sähköpääkytkintä. Kesken pelin kun uhkaa napsauttaa torpasta sähköt poikki, niin alkaa tapahtua. Menee muuten pelisessiot bittien taivaaseen. 🙂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos harrastatte lapsenne voimakasta rankaisua (raha pois, tietokone pois, puhelin pois, ulkonaliikkumiskielto, lasku koitöistä, ei mitään "palveluja" (ruoka, pyykki) ja vieläpä mahdollisesti kotoa ulos heitto teininä), niin millainen suhde teillä on lapseenne? Voiko suhde säilyä hyvänä tuollaisen jälkeen?
Ennen vanhaan oli normaalia, että tuli remmistä (ja jopa sen solkipäästä), mutta silti ihan samalla lailla oli hyvät suhteet vanhempien ja lasten välillä kuin nykyäänkin.
Lapsi ymmärtää kyllä sen, etteivät vanhemmat ilkeyttään tai pahantahtoisuuttaan rankaise.
Nykylapset tietävät oikeutensa paremmin.
En usko, että monilla pahoinpidellyillä oikeasti oli hyvä suhde vanhempiinsa aiemminkaan.
Jos perheessä oli perheväkivaltaa, niin silloin ei välttämättä ollut hyvä suhde. Sen sijaan ruumiillinen kuritus jota käytännössä kaikkiin lapsiin käytettiin (jollei kotona niin viimeistään koulussa) oli aivan normaalia ja asiallista lastenkin mielestä.
Vierailija kirjoitti:
Paha juttu, kun tuonikäinen poika "elää kuin viimeistä päivää". Nyt olisi oikea hetki puuttua asiaan, ettei se muutu todeksi.
Siitä on pidettävä ehdottomasti kiinni, että sinä, hänen sisarensa tai muut talouden naiset eivät ole hänen palveluskuntaansa. Hyvä jos tekee ruokaa itselleen, mutta miksi ei tekisi joskus koko perheelle? Jos ei laita omia astioitaan tiskiin eikä muutenkaan osallistu, niin valitsee sitten itselleen ne astiat, joita käyttää koko ajan.
Jos sinä haluat pitää kotisi siistinä, niin voi olla vaikea sietää lattialla lojuvia likaisia vaatteita ja pesemättömiä astioita, mutta harjoittele! Siivoa niiden ympäriltä entiseen tapaan ja hanki lapsen tavaroille vaikka jätesäkkejä ja koreja.
Sanoiko ap, että hänen sotkuinen ja nenäkäs teininsä on poika? Hän voi olla ihan yhtä hyvin tyttö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paha juttu, kun tuonikäinen poika "elää kuin viimeistä päivää". Nyt olisi oikea hetki puuttua asiaan, ettei se muutu todeksi.
Siitä on pidettävä ehdottomasti kiinni, että sinä, hänen sisarensa tai muut talouden naiset eivät ole hänen palveluskuntaansa. Hyvä jos tekee ruokaa itselleen, mutta miksi ei tekisi joskus koko perheelle? Jos ei laita omia astioitaan tiskiin eikä muutenkaan osallistu, niin valitsee sitten itselleen ne astiat, joita käyttää koko ajan.
Jos sinä haluat pitää kotisi siistinä, niin voi olla vaikea sietää lattialla lojuvia likaisia vaatteita ja pesemättömiä astioita, mutta harjoittele! Siivoa niiden ympäriltä entiseen tapaan ja hanki lapsen tavaroille vaikka jätesäkkejä ja koreja.
Sanoiko ap, että hänen sotkuinen ja nenäkäs teininsä on poika? Hän voi olla ihan yhtä hyvin tyttö.
Luitko ketjun? Sanoi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pistä netti kiinni ja viikkikset jäihin, niin joskohan innostuis?
Selitä pojalle että elämä on tällaista, ei koskaan ole sellaista lomaa ettei joutuisi ruokaa laittamaan ja siivoamaan elämisen jälkiä. Ellei halua elää sikolätissä tai ole niin rahakas että voi palkata työntekijän siivoamaan kaiken. Poikasi voi sitten kotonaan testata miltä koti näyttää jos lomaillessa lakkaa siivoamasta, nyt hänen täytyy kunnioittaa muitakin kanssa-asujia.
Lomalla ei ole koulua tai muita velvollisuuksia (siivous ei ole velvollisuus vaan perustoiminto kuten hampaidenpesu ja hiusten harjaus), jos on nyt säästämillään rahoilla ilman kesätöitä niin siinä on jo tarpeeksi lomafiilistä. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äitini päästi minut ainoan lapsen järkyttävän vähällä siivoamisessa, ruuanlaitossa, kaikessa. En muista mitään keskusteluja siivouksen hyödyistä tai että hän olisi edes yrittänyt, paitsi paheksumalla joskus pahana päivänään sottaista huonetta ja huutamalla solvauksia. Sitten lopun aikaa siivoamattomuuteni ei haitannut ja käyttörahaakin sain jos vähän manguin.
Omille muuttaessa elinkin sitten pitkään hävettävän sotkuisesti ja monta vuotta meni että olen opetellut perussiistiksi ja tajunnut miten kotia pitää pitää ja kuinka usein siivotaan että koti pysyy siistinä.
T. 88
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
oottepa kädettömiä nuortenne kanssa.
mahtaa olla elämä kivaa.Lasujen takia on aika varovainen pakko olla. Ei voi tehdä enää niin kuin omassa lapsuudessa että komennetaan "tottelet tai itket ja tottelet".
Kyllä. Nykylapset osaavat myös kiristyksen jalon taidon.
Niinpä. Vaikea on enää uhkailla lasta millään, kun vastauhkauksena lapsi uhkaa aina lasulla.
Jos mun lapsi uhkaisi mua lasulla, niin tekisin sen itse. Mua ei kyllä yksikään räkänokka kiristä yhtään millään. Ja todella ihmettelen aikuisia, jotka moiseen pelleilyyn alistuu.
T: Kolmen teinipojan äiti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hämmensi monen kommentit täällä, että "jättäkää teinin huone siivoamatta". Miksi teini ei ole vastuussa oman huoneensa siivoamisesta? Meillä ainakin oma huone oli omalla vastuulla ja jos se näytti kaatopaikalta, ei kannattanut odottaa kuukausirahaa. Vanhemmat tekevät ihan liikaa lastensa puolesta asioita.
Vierailija kirjoitti:
Onko pakko maksaa kännykän liittymämaksu? Onko pakko antaa viikkorahaa. Älupuhelimeen vaan hallintaohjelma, jolla pätkäisee nettiyhteydet poikki, jos kotityöt ei maistu. Käytän myös menestyksellä sähköpääkytkintä. Kesken pelin kun uhkaa napsauttaa torpasta sähköt poikki, niin alkaa tapahtua. Menee muuten pelisessiot bittien taivaaseen. 🙂
Voi mennä laitteita rikki tuolla menolla ihan sillä sähköjen katkomisella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huhhuh, poika on liian laiska tekemään perus kotitöitä ja äiti on liian laiska kasvattamaan lastaan 😂
Mutta jooh pojat on luonnollisesti itsepäisempiä kuin tytöt eivätkä välitä siisteydestä yhtä paljon. Pojat tarjoavat toisaalta eri asioita kuin tytöt kanssa ihmisilleen kuten suojelua.
Itse olen tyttö enkä halunnut siivota huonettani teininä kun [äitiin verrattava hlö] pyysi, koska mulla oli murheita jonka takia ei huvittanut siivota huonetta. Kun kieltäydyin ja taistelin vastaan, toivoin oikeasti että hän olisi kysynyt ja kuunnellut ttä miksi en halua siivota.
Toisaalta jos isä olisi käskenyt siivoamaan olisin siivonnut hetimmiten. Isä oli tosi rakastava ja keskusteli kanssamme usein ja kohteli kuin ihmistä, samalla asetti meille rajoja. Näytti siis rakastavansa, ja se luottamus oli mikä sai minut tottelemaan.
Oma äiti ei oikein halunnut olla äiti tai kasvattaja, ja hän ei ikinä käskenyt meitä tekemään mitään. Enemmänkin haukkui meitä ja kertoi henkilökohtaisia asioitaan, eli käytti meitä terapeuttina.
Se on kai se selkäranka joka tekee eron.
Sun lapses ei varmaan kunnioita sua tai luota suhun ja tod näk ihan syystä. Kuinka säälittävä ja lapsellinen pitää olla että valittaa av palstalla ja kysyy neuvoa miten omaa lastaan pitää kasvattaa? Ap ilm itse aina saanut tahtonsa läpi valittamalla ja säälistä. Siivoa sitte 16 v vauvas jälkiä, siten makaa miten petaa.
Puhelin pannaan ja netti pois paalta kunnes pyydetyt asiat on tehty. Lapsia pitaa kouluttaa, vahan kuin koiriakin.
Sina maksat viulut, sina latelet saannot. Lorvikoon omassa asunnossaan aikuisena sitten miten haluaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä sulkisin liittymän ensimmäisenä ja kieltäisin muutkin huvit, joista maksan. Ei suihkua, ruokaa tai muutakaan siinä vaiheessa, jos ei ihan oikeasti edes omia jälkiään siivoa. Käyttäkööt tilillään olevat rahansa kaupungilla syömiseen ja ostakoot puhtaita vaatteita itselleen. Järveen pesulle. Ehkä alkais kohta kiinnostaa kotityöt, kun ei oo puhelinta millä saa yhteyttä kavereihin.
Tuon ikäiselle nyt viimeistään opetettava, että velvollisuudet ennen hupia.
Se ei päivästä paljoa syö aikaa, kun laittaa tiskit koneeseen, kokkaa vuoropäivinä siskonsa kanssa ruokaa koko perheelle ja pesee pyykkiä. Nuiden jälkeen koko hemmetin päivä aikaa tehdä mitä lystää.
Vierailija kirjoitti:
Huhhuh, poika on liian laiska tekemään perus kotitöitä ja äiti on liian laiska kasvattamaan lastaan 😂
Mutta jooh pojat on luonnollisesti itsepäisempiä kuin tytöt eivätkä välitä siisteydestä yhtä paljon. Pojat tarjoavat toisaalta eri asioita kuin tytöt kanssa ihmisilleen kuten suojelua.Itse olen tyttö enkä halunnut siivota huonettani teininä kun [äitiin verrattava hlö] pyysi, koska mulla oli murheita jonka takia ei huvittanut siivota huonetta. Kun kieltäydyin ja taistelin vastaan, toivoin oikeasti että hän olisi kysynyt ja kuunnellut ttä miksi en halua siivota.
Toisaalta jos isä olisi käskenyt siivoamaan olisin siivonnut hetimmiten. Isä oli tosi rakastava ja keskusteli kanssamme usein ja kohteli kuin ihmistä, samalla asetti meille rajoja. Näytti siis rakastavansa, ja se luottamus oli mikä sai minut tottelemaan.
Oma äiti ei oikein halunnut olla äiti tai kasvattaja, ja hän ei ikinä käskenyt meitä tekemään mitään. Enemmänkin haukkui meitä ja kertoi henkilökohtaisia asioitaan, eli käytti meitä terapeuttina.
Se on kai se selkäranka joka tekee eron.
Sun lapses ei varmaan kunnioita sua tai luota suhun ja tod näk ihan syystä. Kuinka säälittävä ja lapsellinen pitää olla että valittaa av palstalla ja kysyy neuvoa miten omaa lastaan pitää kasvattaa? Ap ilm itse aina saanut tahtonsa läpi valittamalla ja säälistä. Siivoa sitte 16 v vauvas jälkiä, siten makaa miten petaa.
Aika jännä, kuinka todellisuudesta poikkeavan kuvan joku (jotkut) voivat tilanteestamme saada. Keskustelemme ja vietämme pojan kanssa aikaa varmaan paljon enemmän, kuin keskimäärin 16 v poika ja äiti. Tiedän pojan rakastavan ja kunnioittavan minua ja tiedän, että hän tietää minun rakastavan ja kunnioittavan häntä. Siksi en ala häntä uhkailemaankaan sähköjen katkaisulla, lastensuojelulla ja pyykkilaskuilla.
En tietenkään pojan huonetta siivoa. En ole siivonnut vuosiin. Eikä poika juurikaan sotke. Niistä huoneeseen viedyistä astioista ja likaisista vaatteista muistutan ja valitan. Ja sitten ne menevät paikoilleen. Pölyjenpyyhintä, imurointi ja lakanoiden vaihto venyy ja venyy, mutta ei ole koskaan kestänyt yli 2 kk, keskimäärin 1 kk.
Ruoan tekee päivällä itselleen ja pikkusiskolleen, mutta mahdollisimman helposti. Salaattina on puolikas kurkku. Ok.
Perusteluina kotityöttömyydelle on niiden inhoaminen. Kuulemma kukaan muu ei voi inhota kotitöitä niin paljon kuin hän. Toinen peruste on unohtaminen tai että ei huomaa. Aikuisena tarkoituksena palkata siivoaja ja pääsääntöisesti syödä ulkona. Jotta tuo mahdolliseisti, tekee töitä sen eteen, että saa mahdollisimman hyvän koulutuksen ja sitä myötä rahakkaan työn. Näin ollen pitää järkevänpänä käyttää kesälomansa lukion matikan kurssin läpikäymiseen, koodaamiseen ja venäjän opetteluun, kuin ikkunoiden ja lattioiden pesuun.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huhhuh, poika on liian laiska tekemään perus kotitöitä ja äiti on liian laiska kasvattamaan lastaan 😂
Mutta jooh pojat on luonnollisesti itsepäisempiä kuin tytöt eivätkä välitä siisteydestä yhtä paljon. Pojat tarjoavat toisaalta eri asioita kuin tytöt kanssa ihmisilleen kuten suojelua.Itse olen tyttö enkä halunnut siivota huonettani teininä kun [äitiin verrattava hlö] pyysi, koska mulla oli murheita jonka takia ei huvittanut siivota huonetta. Kun kieltäydyin ja taistelin vastaan, toivoin oikeasti että hän olisi kysynyt ja kuunnellut ttä miksi en halua siivota.
Toisaalta jos isä olisi käskenyt siivoamaan olisin siivonnut hetimmiten. Isä oli tosi rakastava ja keskusteli kanssamme usein ja kohteli kuin ihmistä, samalla asetti meille rajoja. Näytti siis rakastavansa, ja se luottamus oli mikä sai minut tottelemaan.
Oma äiti ei oikein halunnut olla äiti tai kasvattaja, ja hän ei ikinä käskenyt meitä tekemään mitään. Enemmänkin haukkui meitä ja kertoi henkilökohtaisia asioitaan, eli käytti meitä terapeuttina.
Se on kai se selkäranka joka tekee eron.
Sun lapses ei varmaan kunnioita sua tai luota suhun ja tod näk ihan syystä. Kuinka säälittävä ja lapsellinen pitää olla että valittaa av palstalla ja kysyy neuvoa miten omaa lastaan pitää kasvattaa? Ap ilm itse aina saanut tahtonsa läpi valittamalla ja säälistä. Siivoa sitte 16 v vauvas jälkiä, siten makaa miten petaa.Aika jännä, kuinka todellisuudesta poikkeavan kuvan joku (jotkut) voivat tilanteestamme saada. Keskustelemme ja vietämme pojan kanssa aikaa varmaan paljon enemmän, kuin keskimäärin 16 v poika ja äiti. Tiedän pojan rakastavan ja kunnioittavan minua ja tiedän, että hän tietää minun rakastavan ja kunnioittavan häntä. Siksi en ala häntä uhkailemaankaan sähköjen katkaisulla, lastensuojelulla ja pyykkilaskuilla.
En tietenkään pojan huonetta siivoa. En ole siivonnut vuosiin. Eikä poika juurikaan sotke. Niistä huoneeseen viedyistä astioista ja likaisista vaatteista muistutan ja valitan. Ja sitten ne menevät paikoilleen. Pölyjenpyyhintä, imurointi ja lakanoiden vaihto venyy ja venyy, mutta ei ole koskaan kestänyt yli 2 kk, keskimäärin 1 kk.
Ruoan tekee päivällä itselleen ja pikkusiskolleen, mutta mahdollisimman helposti. Salaattina on puolikas kurkku. Ok.
Perusteluina kotityöttömyydelle on niiden inhoaminen. Kuulemma kukaan muu ei voi inhota kotitöitä niin paljon kuin hän. Toinen peruste on unohtaminen tai että ei huomaa. Aikuisena tarkoituksena palkata siivoaja ja pääsääntöisesti syödä ulkona. Jotta tuo mahdolliseisti, tekee töitä sen eteen, että saa mahdollisimman hyvän koulutuksen ja sitä myötä rahakkaan työn. Näin ollen pitää järkevänpänä käyttää kesälomansa lukion matikan kurssin läpikäymiseen, koodaamiseen ja venäjän opetteluun, kuin ikkunoiden ja lattioiden pesuun.
Ap
Kuulostaapa ihan vetun helmeltä tyypiltä. Siellä on kasvamassa kunnon kapitalistisika. Jossain vaiheessa poitsu huomaa, ettei tartte palkata siivoojaa, kun joku äidin kaltainen ihana ymmärtäjä tekee kaiken hänen puolestaan... kivasti säästyy rahaa.
Ihan oikeesti, kakara muuttaa kohta omilleen. Meinaako se opiskelijana palkata lättiinsä jonkun siivomaan "säästöillään"?
No ohan se kiva, että nuorella on tavoitteita... tai niin se ainakin äiteelleen sanoo :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huhhuh, poika on liian laiska tekemään perus kotitöitä ja äiti on liian laiska kasvattamaan lastaan 😂
Mutta jooh pojat on luonnollisesti itsepäisempiä kuin tytöt eivätkä välitä siisteydestä yhtä paljon. Pojat tarjoavat toisaalta eri asioita kuin tytöt kanssa ihmisilleen kuten suojelua.Itse olen tyttö enkä halunnut siivota huonettani teininä kun [äitiin verrattava hlö] pyysi, koska mulla oli murheita jonka takia ei huvittanut siivota huonetta. Kun kieltäydyin ja taistelin vastaan, toivoin oikeasti että hän olisi kysynyt ja kuunnellut ttä miksi en halua siivota.
Toisaalta jos isä olisi käskenyt siivoamaan olisin siivonnut hetimmiten. Isä oli tosi rakastava ja keskusteli kanssamme usein ja kohteli kuin ihmistä, samalla asetti meille rajoja. Näytti siis rakastavansa, ja se luottamus oli mikä sai minut tottelemaan.
Oma äiti ei oikein halunnut olla äiti tai kasvattaja, ja hän ei ikinä käskenyt meitä tekemään mitään. Enemmänkin haukkui meitä ja kertoi henkilökohtaisia asioitaan, eli käytti meitä terapeuttina.
Se on kai se selkäranka joka tekee eron.
Sun lapses ei varmaan kunnioita sua tai luota suhun ja tod näk ihan syystä. Kuinka säälittävä ja lapsellinen pitää olla että valittaa av palstalla ja kysyy neuvoa miten omaa lastaan pitää kasvattaa? Ap ilm itse aina saanut tahtonsa läpi valittamalla ja säälistä. Siivoa sitte 16 v vauvas jälkiä, siten makaa miten petaa.Aika jännä, kuinka todellisuudesta poikkeavan kuvan joku (jotkut) voivat tilanteestamme saada. Keskustelemme ja vietämme pojan kanssa aikaa varmaan paljon enemmän, kuin keskimäärin 16 v poika ja äiti. Tiedän pojan rakastavan ja kunnioittavan minua ja tiedän, että hän tietää minun rakastavan ja kunnioittavan häntä. Siksi en ala häntä uhkailemaankaan sähköjen katkaisulla, lastensuojelulla ja pyykkilaskuilla.
En tietenkään pojan huonetta siivoa. En ole siivonnut vuosiin. Eikä poika juurikaan sotke. Niistä huoneeseen viedyistä astioista ja likaisista vaatteista muistutan ja valitan. Ja sitten ne menevät paikoilleen. Pölyjenpyyhintä, imurointi ja lakanoiden vaihto venyy ja venyy, mutta ei ole koskaan kestänyt yli 2 kk, keskimäärin 1 kk.
Ruoan tekee päivällä itselleen ja pikkusiskolleen, mutta mahdollisimman helposti. Salaattina on puolikas kurkku. Ok.
Perusteluina kotityöttömyydelle on niiden inhoaminen. Kuulemma kukaan muu ei voi inhota kotitöitä niin paljon kuin hän. Toinen peruste on unohtaminen tai että ei huomaa. Aikuisena tarkoituksena palkata siivoaja ja pääsääntöisesti syödä ulkona. Jotta tuo mahdolliseisti, tekee töitä sen eteen, että saa mahdollisimman hyvän koulutuksen ja sitä myötä rahakkaan työn. Näin ollen pitää järkevänpänä käyttää kesälomansa lukion matikan kurssin läpikäymiseen, koodaamiseen ja venäjän opetteluun, kuin ikkunoiden ja lattioiden pesuun.
Ap
Kuulostaapa ihan vetun helmeltä tyypiltä. Siellä on kasvamassa kunnon kapitalistisika. Jossain vaiheessa poitsu huomaa, ettei tartte palkata siivoojaa, kun joku äidin kaltainen ihana ymmärtäjä tekee kaiken hänen puolestaan... kivasti säästyy rahaa.
Ihan oikeesti, kakara muuttaa kohta omilleen. Meinaako se opiskelijana palkata lättiinsä jonkun siivomaan "säästöillään"?
No ohan se kiva, että nuorella on tavoitteita... tai niin se ainakin äiteelleen sanoo :D
Kyllä, haluaa kasvaa kapitalistiksi. On aivan järkyttynyt, kun vaalikoneissa aina parhaaksi ehdokkaaksi hänelle (vaikka siis ikää äänestää ei vielä ole) tulee vihreä, sosiaalidemokraatti tai kristitty.
Oikeasti pelkään, että löytää puolisoksi ihmisen, joka ottaa liian ison roolin kotihommista. Tai asia on ok, jos ihan oikeasti yhdessä on niin sovittu, muuten ei.
Tavoitteet oikeasti ovat korkealla. Minä aina toppuuttelen, että ihan oikeastiko haluat tuohon tosi vaativaan lukioon tai eikö se riitä, että syksyllä sitten alkaa tehdä niitä kursseja ja eikö helpompiakin harrastuksia olisi.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos harrastatte lapsenne voimakasta rankaisua (raha pois, tietokone pois, puhelin pois, ulkonaliikkumiskielto, lasku koitöistä, ei mitään "palveluja" (ruoka, pyykki) ja vieläpä mahdollisesti kotoa ulos heitto teininä), niin millainen suhde teillä on lapseenne? Voiko suhde säilyä hyvänä tuollaisen jälkeen?
Ennen vanhaan oli normaalia, että tuli remmistä (ja jopa sen solkipäästä), mutta silti ihan samalla lailla oli hyvät suhteet vanhempien ja lasten välillä kuin nykyäänkin.
Lapsi ymmärtää kyllä sen, etteivät vanhemmat ilkeyttään tai pahantahtoisuuttaan rankaise.
Nykylapset tietävät oikeutensa paremmin.
En usko, että monilla pahoinpidellyillä oikeasti oli hyvä suhde vanhempiinsa aiemminkaan.Jos perheessä oli perheväkivaltaa, niin silloin ei välttämättä ollut hyvä suhde. Sen sijaan ruumiillinen kuritus jota käytännössä kaikkiin lapsiin käytettiin (jollei kotona niin viimeistään koulussa) oli aivan normaalia ja asiallista lastenkin mielestä.
Ruumiillinen kuritus on väkivaltaa. Tietenkin!
Niinpä. Vaikea on enää uhkailla lasta millään, kun vastauhkauksena lapsi uhkaa aina lasulla.