Lue keskustelun säännöt.
Miksi nainen loukkaantuu, jos en halua olla friendzonella?
13.06.2020 |
Miksi nainen loukkaantuu, jos hän päättää friendzonettaa, mutta en halua olla hänen "kaverinsa", niin miksi siitä tulee draamaa, jos en halua olla kaveri tai jatkaa muullakaan tavalla?
Kommentit (71)
Vierailija kirjoitti:
Minusta on lapsellista kieltäytyä kaveruudesta ilman varsinaista syytä. En oikein ymmärrä, miksi minä muutenkaan kieltäytyisin olemasta kenenkään kaveri, ellei ole ollut mitään riitaa tms. Mitä siinä sitten häviää, jos onkin jonkun kaveri. Eihän se tarkoita oikein mitään muuta kuin että moikataan kun tavataan ja ehkä kerran vuodessa tykätään toisen somepäivityksestä. Onpas rankkaa.
Mun tuttavapiirissä on kyllä ollut tapana ihan aktiivisesti pitää yhteyttä ystävien ja kavereiden kanssa ja jopa tavata säännöllisesti. Ne joita moikkaan kadulla ja tykkään silloin tällöin somepäivityksestä, ovat ns. hyvän päivän tuttuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehille sanotaan ettei pidä tyytyä, nyt kun ei tyydy pelkkään kaveruuteen, hän tekee väärin
Ei pidä jos ei halua olka kaveri mutta en kyllä millään ymmärrä miksi edes alkuunkaan oli tekemisissä ihmisen kanssa jonka kokee niin ettei edes kaveri halua olla.
Vääristelet asioita. Ihastuminen/rakastuminen on eri juttu. Silloin voi oikeasti olla pakko olla näkemättä edes maailman ihaninta ihmistä, jos se tarkoittaa sitä, että yksipuolinen ihastus voi jäädä päälle. Silloin nimenomaan jää roikkumaan turhaan tunteeseen. Fiksu ihminen katkaisee ihastuksen tarvittaessa vaikka niin, ettei enää näe toista - ei vaikka tämä voisi olla maailman ihanin ystävä.
Vierailija kirjoitti:
Yhtälailla miehetkin loukkaantuu.
Nyt kysyttiin, että miksi nainen loukkaantuu. Heti ensimmäinen viesti ja keskustelu on täysin pois raiteilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Friendzone on oikeataan parempi koska ystävyys- ja kaverisuhteet ovat yleensä pidempiaikaisia juttuja.
Hyvässä lykyssä jonkun ihmisen kanssa säätäisi pari kuukautta, menisi sänkyyn muutaman kerran ja sitten vihaisi tyyppiä loppuelämän. Friendzonella saat ainakin nauttia toisen seurasta ja pitää hänet elämässäsi toivottavasti vuosia tai vuosikymmeniä.Tämä. Rakkaasta ihmisestä ei halua luopua, vaikka romanttinen suhde ei onnistuisi. Oikeaa rakkautta on se, että halutaan pitää toinen elämässä ja suoda hänelle se hyvä muiden kanssa joka itsen kanssa ei onnistu.
Pakko se on luopua, jos itseen koskee se kaveruus. Mitä iloa sellaisesta kaveruudesta on, kun itselle tulee vaan paha mieli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä onko loukkaantuminen tarpeellista, mutta minusta se osoittaa, että ko. mies ei myöskään olisi ollut sopiva suhteeseen kanssani. En käsitä mikä siinä kaverina olossa mättää jos ihmisestä kerta pitää. Silloinhan se tarkoittaa, ettei pidä jos haluaa kaikki välit poikki. Ei tarvitse loukkaantua ja hyvä kun sekin selvisi ilman että että tarvitsi sänkyyn asti mennä.
Jonkin sortin empatiaa nyt odottaisi sille rakastuneellekin silti riittävän. Tuossa tilanteessahan sen friendzonetetun pitää hyväksyä, että se ihastuksen kohde deittailee ja seurustelee muita itsen katsellessa vierestä. Tiedän näitä jotka suorastaan hierovat naamaan niitä uusia deittikumppaneita kavereille ja se on varmasti hyvin tuskallista sille "kaverille". Aika sosiopaatti saa olla, jos on sitä mieltä ettei tuo saisi sattua.
Niin? Ei minun ole vaikeaa hyväksyä sitä, että rakastamani ihminen meni naimisiin toisen kanssa. Haluan hänelle juuri sitä mitä hän haluaa koska hän on minulle rakas. En missään nimessä haluaisi hänen kituvan kanssani epäonnellisena vaan nimenomaan nähdä hänet onnellisena. Sitä on aito ja puhdas rakkaus.
Kyllä, näin voi ajatella myös silloin, jos itse vetäytyy kuviosta pois. Ihminen voi aivan hyvin toivoa toiselle hyvää ja ymmärtää, että itse ei tätä koskaan saa. Mutta täytyy haluta myös itselle hyvää - joskus se, että itse pääsee elämässä eteenpäin ja pystyy esim. ihastumaan johonkin uuteen ihmiseen, saattaa vaatia sen, että katkaisee välit entiseen ihastukseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä onko loukkaantuminen tarpeellista, mutta minusta se osoittaa, että ko. mies ei myöskään olisi ollut sopiva suhteeseen kanssani. En käsitä mikä siinä kaverina olossa mättää jos ihmisestä kerta pitää. Silloinhan se tarkoittaa, ettei pidä jos haluaa kaikki välit poikki. Ei tarvitse loukkaantua ja hyvä kun sekin selvisi ilman että että tarvitsi sänkyyn asti mennä.
Itse kyllä ymmärrän sen, että ottaa etäisyyttä eikä jää kaveriksi, jos itse on ollut oikein kunnolla ihastunut. Sellaisena kaverina roikkuminen nimittäin vaan pitkittää omaa turhaa yksipuolista ihastusta, koska ei sellainen lopu napista painamalla. Siis jos on tosissaan, vahvasti ollut ihastunut. Tiedän sen itsestäni. Fiksuin tapa päästä ihastuksesta eroon on nimenomaan lakata tapaamasta toista.
Joten siinä mielessä ap teki juuri fiksusti, kun hän EI jäänyt roikkumaan, vaan sisäisti sen, ettei nainen halua mitään romanttista/seksuaalista. Kaveruus voi olla mahdollista taas joskus myöhemmin. Tai sitten aika ajaa ohi, mutta sellaista on elämä.
Olen itse nainen, ja olen ollut todella rakastunut toiseen naiseen. Jutusta ei koskaan tullut mitään, mutta minulla kesti yli kolme vuotta päästä ihastuksesta eroon. En silti vieläkään voi tavata häntä tai olla kaveri, vaikka meillä synkkasikin varsin hyvin. Tiedän, että saattaisin rakastua häneen uudestaan, vaikka sainkin aika pahasti siipeeni. Nyt olen kuitenkin päässyt siihen tilanteeseen, etten käy katselemassa hänen kuviaan joka päivä, eikä ajatus hänestä enää satu. Jos olisin ollut jatkuvasti tekemisissä hänen kanssaan, en olisi päässyt edes tähän tilanteeseen vieläkään, ja varmaan edelleen olisin rakastunut. Nyt saan edes mahdollisuuden löytää jonkun toisen, ja voin yrittää tapailla muita. Silloin kun olin ihastunut, siitä ei tullut mitään - yritin, mutten oikeasti kiinnostunut kenestäkään toisesta.
Komppaan tätä. Ei ihastukset mene aina ohi. Itse olen myös sitä tyyppiä, että kun rakastun johonkin niin se on sitten menoa. Koskaan ei ihastukset varsinaisesti ole menneet kokonaan ohi, vaan se on ollut pysyvää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harmitti kun tykkäsi sinusta kaverina ja ymmärsi että hän ei kiinnostanut sinua ihmisenä, vain panona. 464
muuta pano kumppaniksi niin saatat olla oikeilla jäljillä.
Naiset ehkä tykkää roikkua ihmisissä joita ne ei voi saada, mutta miehet ei
Joko ihminen on kiinnostava ja merkityksellinen tai se ei ole. Hyviä ihmissuhteita on harvassa, pimppaa voi saada mistä vaan.
Jos on rakastunut toiseen, eikä se saa vastakaikua, on järkevämpää poistua takavasemmalle.
Vai jäävätkö naiset pyörimään heidät dumpanneen exänsä jalkoihin siinä tilanteessa että naisella riitti vielä rakkautta mutta miestä ei enää kiinnostanut?
En vertaisi ei alkanutta suhdetta ja pidempään kestänyttä suhdetta tisiinsa, mutta joo. oletuksena että molemmat pitävät toisistaan, eikä ketään ole petetty tms. niin kaverivälit voi ihan hyvin säilyttää. Oudompaa on alkaa esittää ettei ole moista hyypiötä koskaan tuntenutkaan.
No eihän mitään välejä tietenkään ole pakko katkoa kokonana, että esitetään ettei tuntisikaan. Etäisyyttä voi ottaa ja moikata kun kohdataan.
Moikata voi toki, mutta sellainen kaveruus ei välttämättä ole mahdollista, että pidetään yhteyttä ja nähdään tarkoituksella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhtälailla miehetkin loukkaantuu.
Nyt kysyttiin, että miksi nainen loukkaantuu. Heti ensimmäinen viesti ja keskustelu on täysin pois raiteilta.
Loukkaantuminen ei toki kysy sukupuolta, joten avaus olisi voitu kirjoittaa suoraan muotoon ”miksi toinen loukkaantuu, jos en halua olla friendzonella?”
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harmitti kun tykkäsi sinusta kaverina ja ymmärsi että hän ei kiinnostanut sinua ihmisenä, vain panona. 464
muuta pano kumppaniksi niin saatat olla oikeilla jäljillä.
Naiset ehkä tykkää roikkua ihmisissä joita ne ei voi saada, mutta miehet ei
Joko ihminen on kiinnostava ja merkityksellinen tai se ei ole. Hyviä ihmissuhteita on harvassa, pimppaa voi saada mistä vaan.
Jos on rakastunut toiseen, eikä se saa vastakaikua, on järkevämpää poistua takavasemmalle.
Vai jäävätkö naiset pyörimään heidät dumpanneen exänsä jalkoihin siinä tilanteessa että naisella riitti vielä rakkautta mutta miestä ei enää kiinnostanut?
En vertaisi ei alkanutta suhdetta ja pidempään kestänyttä suhdetta tisiinsa, mutta joo. oletuksena että molemmat pitävät toisistaan, eikä ketään ole petetty tms. niin kaverivälit voi ihan hyvin säilyttää. Oudompaa on alkaa esittää ettei ole moista hyypiötä koskaan tuntenutkaan.
No eihän mitään välejä tietenkään ole pakko katkoa kokonana, että esitetään ettei tuntisikaan. Etäisyyttä voi ottaa ja moikata kun kohdataan.
Moikata voi toki, mutta sellainen kaveruus ei välttämättä ole mahdollista, että pidetään yhteyttä ja nähdään tarkoituksella.
No sitähäm minä sanoinkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehille sanotaan ettei pidä tyytyä, nyt kun ei tyydy pelkkään kaveruuteen, hän tekee väärin
Ei pidä jos ei halua olka kaveri mutta en kyllä millään ymmärrä miksi edes alkuunkaan oli tekemisissä ihmisen kanssa jonka kokee niin ettei edes kaveri halua olla.
Jos tutustuu uuteen ihmiseen ja ihastus syttyy siinä samalla? Ei kaikista uusista ihmissuhteista tiedä heti mihin ne kehittyvät.
On se vähän kummallista, jos kelpaan "romantiikkaan", mutta ystävänä minussa ei sitten olekaan mitään kiinnostavaa. Tulee aika esineellistetty olo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhtälailla miehetkin loukkaantuu.
Nyt kysyttiin, että miksi nainen loukkaantuu. Heti ensimmäinen viesti ja keskustelu on täysin pois raiteilta.
Loukkaantuminen ei toki kysy sukupuolta, joten avaus olisi voitu kirjoittaa suoraan muotoon ”miksi toinen loukkaantuu, jos en halua olla friendzonella?”
Jo friendzone-sanan käyttö paljastaa ettei ap:lla ole halua keskustella vaan kyseessä on Inc el-uskonnon saarnaamista ja ap:llä tuskin on yhtään ystävää, miestä tai naista. Itsesääli on petollinen tunne. Ensimmäiset viisi minuuttia tuntuu hyvältä mutta elämä menee pilalle jos sen ottaa elämäntavaksi.
Huvittaa aina tämä naisten jankkaaminen siitä, että ystävyys on vastavuoroinen ja kyllä naisetkin jeesaa. Se on vaan jännä juttu, että naisten "jeesaaminen" on lähinnä sellaista jossa tarjotaan muka kuuntelevat olkapää ja oma seura...silloin kun naiselle sopii. Ei mitään konkreettista.
Miehiltä taas pyydetään muuttoapua, remonttiapua, autokyytejä, mukaan rientoihin jakamaan kustannuksia (mutta ei mitään muuta)...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Huvittaa aina tämä naisten jankkaaminen siitä, että ystävyys on vastavuoroinen ja kyllä naisetkin jeesaa. Se on vaan jännä juttu, että naisten "jeesaaminen" on lähinnä sellaista jossa tarjotaan muka kuuntelevat olkapää ja oma seura...silloin kun naiselle sopii. Ei mitään konkreettista.
Miehiltä taas pyydetään muuttoapua, remonttiapua, autokyytejä, mukaan rientoihin jakamaan kustannuksia (mutta ei mitään muuta)...
Tuo on vain sun oma kokemus ja valitset sun ystävät huonosti. Ala valita paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehille sanotaan ettei pidä tyytyä, nyt kun ei tyydy pelkkään kaveruuteen, hän tekee väärin
Ei pidä jos ei halua olka kaveri mutta en kyllä millään ymmärrä miksi edes alkuunkaan oli tekemisissä ihmisen kanssa jonka kokee niin ettei edes kaveri halua olla.
tässä se ero. Kyse ei ole siitä etteikö hän halua olla edes kaveri, kyse on siitä ettei halua olla vain kaveri.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä onko loukkaantuminen tarpeellista, mutta minusta se osoittaa, että ko. mies ei myöskään olisi ollut sopiva suhteeseen kanssani. En käsitä mikä siinä kaverina olossa mättää jos ihmisestä kerta pitää. Silloinhan se tarkoittaa, ettei pidä jos haluaa kaikki välit poikki. Ei tarvitse loukkaantua ja hyvä kun sekin selvisi ilman että että tarvitsi sänkyyn asti mennä.
Se se vasta on loukkaavaa jos heti sänkyyn menemisen jälkeen heitetään frindzonelle. Mitä helvettiä, et sitten ennen sitä huomannut, että tunteesi ovat vain kaverilliset? Tuollaisten ihmisten kanssa kaveruus ei voisi vähempää kiinnostaa.
Ottaahan se egon päälle, kun mies ei halua olla "varalla" oleva betaorbiter. Teet ihan oikein ja jokaisen miehen pitäisi tehdä samoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huvittaa aina tämä naisten jankkaaminen siitä, että ystävyys on vastavuoroinen ja kyllä naisetkin jeesaa. Se on vaan jännä juttu, että naisten "jeesaaminen" on lähinnä sellaista jossa tarjotaan muka kuuntelevat olkapää ja oma seura...silloin kun naiselle sopii. Ei mitään konkreettista.
Miehiltä taas pyydetään muuttoapua, remonttiapua, autokyytejä, mukaan rientoihin jakamaan kustannuksia (mutta ei mitään muuta)...
Tuo on vain sun oma kokemus ja valitset sun ystävät huonosti. Ala valita paremmin.
Sulla on sitten väitteellesi varmaan esittää hieman taustaa eli mitä konkreettisia vastapalveluksia olet kaverimiehillesi tehnyt?
Vierailija kirjoitti:
No tuntuuhan se pahalta kun on löytänyt hyvän ystävän, jonka kanssa on hauskaa, mielipiteet kohtaa, on yhteisiä kiinnostuksen kohteita, ollaan jaettu ilot ja surut, matkusteltu yhdessä jne. ja sitten tämä ilmoittaakin, että jos en anna romanttista niin hän menee pois.
Kuinka paljon tällaisia ystävyyssuhteita on olemassa? Minä olen keski-ikäinen nainen ja oma ystäväpiiri on kieltämättä aika pieni, joten ehkä siitä johtuu, ettei vastaan ole koskaan tullut nainen-mies ystäviä, jotka matkustelisivatkin yhdessä, mutta aivan täysin platoniselta pohjalta. Voin tunnustaa, että epäilisin ainakin jommalla kummalla heistä olevan muitakin kuin kaveritunteita toista kohtaan. Tai ainakaan en ihmettelisi, jos sellaisia syntyisi jossain vaiheessa. En osaisi moittia sitä osapuolta (naista tai miestä), joka lopulta joutuisi toteamaan, että on helpompi ottaa etäisyyttä kokonaan.
Ei tämä tietenkään koske vain eri sukupuolta olevien kaverisuhteita.
Niin? Ei minun ole vaikeaa hyväksyä sitä, että rakastamani ihminen meni naimisiin toisen kanssa. Haluan hänelle juuri sitä mitä hän haluaa koska hän on minulle rakas. En missään nimessä haluaisi hänen kituvan kanssani epäonnellisena vaan nimenomaan nähdä hänet onnellisena. Sitä on aito ja puhdas rakkaus.